Anoppi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Nyt on kuppi täynnä. Miten sanoa anopille ihan ystävällisesti, että 10 vuoden jälkeen en enää jaksa kuunnella JATKUVASTI miten upea, hyväpalkkainen ja kielitaitoinen jne jne jne hänen vanhin poikansa on. Enkä kuunnella jokaisesta työmatkasta yksityiskohtaisesti, enkä työtarjouksista. Enkä että meidän lapset on itseasiassa aivan kauniin setänsä näköisiä. Kuitenkin kyseessä ihan tavallinen tallaaja.



Miten kukaan voi olla noin rasittava?!? Meidän asiat ei sitten juuri kiinnostakaan. Omat työmatkat tms, joista en viisti hänelle enää edes kertoa, ovat saaneet korkeintaan kommentin ' aijaa' .



En viitsi enää yrittää miettiä mitä sen päässä liikkuu mutta voisikö joku ehkä saman kokenut kertoa miten ko. asian saisi menemään perille? Kaikkea kuvittelen yrittäneeni. Hän vaan tuntuu ajattelevan, että kaikki, erityisesti me, haluamme kuulla jatkuvasti ko. pojan elämästä.



huh