Harry Potterit on nuortenkirjoja
En ole lukenut kuin ekan, mutta en voi ymmärtää, mitä aikuiset ihmiset saa niistä irti. Kertovat lapsista/ teineistä ja heidän elämästään, tarina on pinnallinen ja kepeä. Nuorille ihan loistavia varmaan, mutta kyllä minä kaipaan aikuisempaa ja älyllisempää luettavaa.
Kommentit (30)
ja parempana pidin henkilökohtaisesti Pottereita. Totta on että Viisasten kivi on vielä aika köykäistä kamaa, mutta siinä nyt lähinnä esitellään henkilöt ja taikamaailman periaatteet jne.
Rowlinghan on jo alunperin päättänyt tehdä kirjasarjasta seitsenosaisen, joten eihän hän kaikkia korttejaan paljasta heti ykkösosassa.
Pidin toki Taru Sormusten herrastakin, mutta yllättävän lapselliseksi sekin osoittautui jatkuvine laulunlurituksineen jne. Henkilöhahmoihinkaan en juuri samaistunut. Kadehdin lapsia jotka lukevat näitä kirjoja ja uppoutuvat niiden maailmaan varmasti aivan täysillä, kuten itse tein mm. Narnia-kirjoihin lapsuudessani. Aina kuin kirja loppui, tuntui kuin olisin unesta herännyt, tyyliin " mihinkä se Aslan katosi tuosta viereltä?" ;-)
Nämä tietysti ovat täysin subjektiivisia näkemyksiä, mutta mikäs sen mukavampaa kuin vertailla lukukokemuksia!
Siinä oli jo sellaista kauhua, että Kauhun Mestari - Stephen King - saa tutista kirjoituskoneensa kanssa :)
Sitä paitsi. Mitä vikaa on kepeässä kirjallisuudessa? Niillekin on aikansa ja paikkansa.
Mutta en yhtään tosiaan ihmettele. Viides kirja oli tosiaan melkoisen karmaiseva.
Morre:
Hilpeää, että joku muuten edes viit..
mmän kuin samaisen kirjailijan kirjoittama Harry Potte-kumppani
Luen silloin tällöin muitakin nuortenkirjoja, ihan mukava pysyä mukana junnujen jutuissa. Mutta jos sinä et niistä tykkää, älä ihmeessä lue!
jos ei ole tuota pidemmälle lukenut.
Vierailija:
Saako ensimmäinen olla huono, koska parempaa seuraa perässä?
Morre:Hilpeää, että joku muuten edes viit..
On kuitenkin aika yksioikoista luettavaa se ensimmäinen. Odotin koko ajan jotain elämää suurempaa ajatusta tai juttua, mutta en löytänyt muuta kuin tyhjänpäiväistä lätinää taikakoulun ympärillä. Siis aikuisen näkökulmasta, kyllä nuoret siitä varmaan löytävät jotain, ehkä.
ap
Koska kyse on nuoren kasvutarinasta, voi olettaa että ensimmäisen sisältö on melko lapsellinen (onhan Harry vain 11v.). Kun Harry on 15v., on maailmakin toisenoloinen - hänen näkökulmastaan.
Minusta mikään osa näistä ei missään nimessä ole huono. En edes osaa sanoa mikä on paras.
Itse kapinoin aluksi Potter-hysteriaa vastaan (joka seitsemän vuotta sitten oli vasta aluillaan). En halunnut lukea mitään " lasten kamaa" . Mutta minulle kävi kuten hyvien tarinoiden uhreille käy - tempauduin mukaan.
Minusta Harry Potter -kirjat ovat tietyllä tapaa vaativia kirjoja. Toki eri tavoin kuin vaikkapa Dostojevskit.
HP-sarja vaatii lukijaltaan eläytymistä lapsen maailmaan, mielikuvitusta, rentoutta, halua uppoutua tarinaan. Se ei ole niin helppoa kun voisi olettaa. Nuortenkirjoja on helppo teilata vain " teinikamana" , usein niissä on enemmän sisältöä kuin monissa aikuisten romaaneissa! Se sisältö pitää vain nähdä. Antaa sille lupa tulla esiin.
meksi, kolme ekaa englanniksi, 4. ja 5. kesken englanniksi (hyppäsin 5teen kesken edellisen leffan takia) ja hyllyssä odottaa lukemista 6. ja 7. on varattuna kirjakaupassa ja odotan jo innolla lauantaita. todennäköisesti pitää laittaa aiemmat tauolle (lukemisesta) ja tunnustaa itselle etten ehtinyt niitä lukemaan englanniksi ja jatkaa sitten seiskan jälkeen.
Rowling on ollut otettu ja iloisesti yllättynyt kuullessaan miten lukihäiriöiset yms. ovat lukeneet ensimmäisen kirjansa kokonaan ja miten lukemista inhoavat lapset ovat löytäneet kirjojen maailman. Potterien avulla. Rowling on tuon kirjan perusteella TODELLA loistava ihminen (esim. lukenut kuolemansairaalle lapselle kirjaa puhelimessa (julkaisematonta) kun on käynyt selväksi ettei lapsi elä sen julkaisuun asti), lahjoittaa suuria summia eri hyväntekeväisyysjärjestöille yms.
tuossa kirjassa on kerrottu Potterin synnystä, ihmisistä, paikoista ja Rowlingin elämästä todella mukaansa tempaavasti. siihen kirjaan välittyy hyvin se Potterien maaginen maailma.
syystä että olen potter-fani.
kirjat on luettu, ja leffat uusinta lukuun ottamatta katsottu...
Yleensä en niin jaksa innostua julkisuudessa kovin hehkutettujen kirjailijoiden elämästä (kaivelen mieluummin muinaisempia tapauksia :D), mutta näyttää siltä, että joudun tekemään poikkeuksen :)
Ymmärrän, että joku uppoutuu täysin Tolkienin maailmaan, mutta en voisi koskaan kuvitella innostuvani niin paljon Harry Potterin maailmasta. Voidaanko teidän mielestänne puhua näistä kirjoista samassa yhteydessä. En voi ymmärtää, että aikuiset ihmiset ovat (hysteerisen) innostuneita nuorten kirjoista. Luen itsekin niitä joskus ihan mielenkiinnosta, mutta että innostuisin niistä jotenkin, en voi kyllä kuvitella.
ap
joo, tolkien on hyvä myös, kuuluu suosikkeihin lukemistona ja leffoina..
nuortenkirja = kirja, joka kertoo nuoresta, kasvamisesta ym.
Usein tehdään se virhe, että oletetaan nuortenkirjojen olevan vain nuorisolle suunnattuja. Väärin.
TSH:n ilmestymisaikaan ei toki ollut samankaltaista hysteriaa. Markkinakoneistokin oli tuolloin ihan erilainen. Puhutaan eri aikakaudesta!
Vastaavia hysterian oireita oli nähtävissä TSH-leffojen yhteydessä.
Vaikka tarina on hieno, minusta ne ovat vaikeita luettavia! Olemme saaneet hyvät naurut, kun lausun joka nimen väärin ja hukkaan ajatuksen. Lapseni ovat lukeneet kaikki tähän mennessä ilmestyneet moneen kertaan ääneen toisilleen ja yksin lukien. Siksi osaavat korjata joka nimen ja tapahtumapaikan kun minä änkytän.
Minusta tämä kutonen (eikä oikein vitonenkaan enää) ollut yhtä viihdyttävä kuin aiemmat neljä. Tarina alkaa olla aika raskas ja vaikeaselkoinen. Mutta ehkä tämäkin on niitä, jotka pitää lukea ja katsoa moneen kertaan, ennenkuin aukeavat. Kävin lasten kanssa katsomassa Fenixin killan ensi-illassa. Petyin vähän, koska jälleen siitä oli jätetty pois kohtia, jotka minun mielestäni olisivat olleet tarinan kannalta oleellisia ottaa elokuvan mukaan. Esimerkiksi Harryn ja Dunbeldoren keskustelu puuttui elokuvan lopusta.
Hieno tarina kaiken kaikkiaan ja lapseni ovat juuri oikeassa iässä saadakseen siitä kaiken irti. Kiva juttu!
että joku tuntee niin suurta tarvetta jakaa lukukokemukset lasten ja aikuisten kasteihin.
Itse nautin mielettömästi Pottereista, mutta se ei sulje pois sitä, että luen paljon sitä ihailtua korkeampaakin kirjallisuutta.
Nautin niistä yksinkertaisesti eri tavalla. Ja Potter ei edes ole " lapsellisinta" , mitä luen, nautin mm. suuresti Muumeista, Muumipeikko ja Pyrstötähti esimerkiksi on ihan suosikkini!
Lisäksi ei voi olla nauttimatta tästä odotuksen ja teorioinnin jännityksestä, mikä Pottereiden ympärillä pyörii, kyllä harmittaisi jos olisin siitä jäänyt paitsi!
On tullut luettua tuo TSH, ja myös Hobbia, Le Guinin tuotantoa ym. Minusta Potter on kyllä yksi parhaista sarjoista, ja nimenomaan sen takia että se on kirjoitettu kasvamaan samalla tavalla kuin lapset ja nuoret. Ensimmäiset kirjat olivat lapsellisempia, nyt on tullut mukaan teiniangstia (kukaan ei ymmärrä minua) ja aikuisempaa toisista välittämistä.