Oikeus tilapäishoitoon?

Ensinnäkin, missäpäin Suomea asutte ja onko lapsella kehitysvamma diagnoosia? Jos asutte Etelä-Suomessa, ei kuitenkaan Helsingissä niin ainakin kehitysvammaisten asioissa paras taho tukiperheen saamiseen on tuo Uudenmaan erityispalvelut http://www2.uep.fi/hakemisto



Tänne voit soittaa ja kysyä onko teillä mahdollisuus päästä heidän asiakkaikseen. Tätä instassia suosittelen, koska heidän kauttaan tukiperheitä yleensä löytyy ja nimenomaan perheitä jotka ovat sitoutuneet ottamaan hoitoonsa erityislapsen.



Toinen vaihtoehto on sitten kunnan sosiaalitoimisto. Lastensuojelullisista syistähän lähestulkoon kellä vaan on mahdollisuus saada tukiperhe. Kun lapsella on sairaudesta tai vammaisuudesta johtuen niin paljon ongelmia ja erityispiirteitä, että vanhempien jaksaminen on vaakalaudalla, on nimenomaan lastensuojelun toimenpide antaa perheille heidän tarvitsemansa tuki jotta he jaksavat jatkossakin. Ja on myös lastensuojelua että vanhemmilla on aikaa ja voimavaroja kasvattaa sitä ns. tavislastaankin. Voi olla, että jonkun mielestä tämä kuullostaa rankemmalta vaihtoehdolta, koska sosiaalitoimistossa joutuu enemmän vetoamaan omaan uupumukseensa (tai en tiedä, näin järkeilen itse) mutta ihan samalla tavalla sitäkin kautta asiat hoituvat ja tukiperheitä järjestetään.



Ensimmäiseksi kuitenkin varmaan kannattaa kokeilla tuota ensimmäistä vaihtoehtoa, jos vaan oikealla alueella olette...

meillä täällä tampereella 3pvä/kk omaishoitajan vapaat.

meillä pojalla keskivaikea kehitysvamma ja poika kohta 6v.

meillä poika oli ensimmäistä kertaa tulppaanikodissa 5 vuorokautta. kyseinen paikka hoitaa autistisia ja kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia silloinkun vanhemmat haluavat vähän huilia.

tosiaan teidän pitää ajatella myös kuopustakin. meillä poika kokee ympäristökohtaista pelkoa ja lähteminen on vaikeaa. reissasin kuopuksen kanssa koko viikon, ei mitään ihmeellistä, mutta kaksi bussiretkeä päivässä tehtiin, koska kuopus on aivan bussihullu, halusi itse näin. esikoinen taas näihin reissuihin ei suostuisi.

tosin kuopus kaipasi tosi paljon isoveljeään, vaikka aina tappelevatkin.

ensi viikolla mulle tulee palveluseteleillä hoitoapua. itse hoidan kuopuksen. palvelusetelit kuuluvat myös omaishoidon palveluihin. tosin yhdellä vapaapäivällä saa vain 4 tuntia päivässä hoitoa.

omaishoidontuki on kaupunkikohtaista ja myös siihen liittyvät palvelut.

Hups lipsahti tuo edellinen...



Meillä on myös tuo omaishoidontuki haussa ja olen pohtinut mitä noilla palveluseteleillä käytännössä oikein tarkoitetaan? Kerrotko pomo? Siis mihin niitä voi käyttää?

Pojalla ei ole kehitysvammadiagnoosia, mutta diagnoosina sitten tuo neurofibromatoosi sekä F83 neurologisen kehityksen erityisvaikeudet (omantoiminnan ohjauksen ja toiminnanohjauksen erityisvaikeudet).



Asumme Pirkanmaalla. Omaishoidon tukea emme ole saaneet, mutta alinta sairaan lapsen hoitotukea kyllä. Päivähoidossa ollessaan on hiukan pienemmässä normaaliryhmässä (16 lasta), kahden lapsen paikalla. Nyt on heinäkuun poissa päivähoidosta, kesälomalla.



Juuri Tampereen Tulppaanikodin tyyppistä olisin tilapäishoidon paikaksi ajatellut, koska sinne olisi mielestäni matalampi kynnys kuin tavalliseen perheeseen. Ymmärrätte ehkä, mitä tarkoitan. Kun kyllä me perheenä ollaan ihan hyvä perhe, ja pyritään turvallinen, rakkaudellinen koti lapsille tarjoamaan. Mutta välillä vain kaipaisi pientä huilausta. Isovanhemmilla poika / pojat ovat välillä olleet, mutta ei heitäkään voi eikä kehtaa kovin usein lastenhoitajina käyttää. Kyllä mielellään poikia ottavat, mutta kyllähän se voimille heillekin käy.



Tuon sosiaalipuolen kautta haettavan tukiperheen tms. koen jollain tapaa liian " rankkana" vaihtoehtona. Ihan kuin me emme riittäisi tai olisi riittävän hyviä vanhempia. Siinä vain tulee sellainen olo, vaikka sen ei tarvitsisi kai siltä tuntuakaan... Siksi ehkä " kasvottomampi" vaihtoehto olisi joku tilapäishoitopaikka hoitokodista.



Kiitos, että olette pohtineet tätä yhdessä kanssani.

palveluseteleillä voi ostaa hoitajan kotiin tietyistä yrityksistä. he hoitavat ainoastaan sairasta lasta, ei perheen muita lapsia. vanhemmat saa olla kotona. yhdellä palvesetelillä saa n. 4 tuntia hoitoa, yksi seteli vastaa yhtä vapaapäivää.

esim. itse olen säästänyt kevään seteleitä ja käytän niitä sitten enemmän kerralla.

seteleillä voi myös ostaa kehitysvammaisten perhelomitusta. he hoitavat kaikki lapset ja perheen eläimet. tämä palvelu on vain kehitysvammaisille/ kehityshäiriöisille. vanhemmat ei saa olla kotona.

itse käytän paljon seteleitä, että lapsi saa olla kotona.

lapsi oli ensimmäistä kertaa tänä kesänä tulppiksessa ja ehkä menee sinne myös ensi kesänä 5 päiväksi, saa nähdä.

.. että voisiko sairaalan sosiaalityöntekijän kautta näitä kysellä? Tietenkin voi kysyä, mutta onko teillä jollakin kokemusta, eteneekö asian sitä kautta?



Vai mikä on se olennainen taho, jonka puoleen kääntyä, ellei halua oman kunnan sosiaalipuolen kautta asiaa edistää, syistä, joita mainitsin jo tuolla edellä?

KELA:ssa on joskus ollut erityistietämystä omaavia työntekijöitä, jolle voi varata ajan. Kelan sivuilla lukee kuitenkin näin: " Vammainen henkilö voi saada kotikunnastaan omaishoidon tukea sekä erityispalveluja."

Eli soita vaikka kunnan vaihteeseen ja pyydä yhdistämään oikealle työntekijälle! Pienen kunnan velvollisuus on tilata lakisääteiset palvelut vaikka naapurikunnasta, jos omia ei ole.



Suomihan on yhdistystoiminnan luvattu maa, mekin ollaan oltu omaisyhdistyksen tukemalla lomalla täyshoidolla kylpylässä. Ah sitä ihanuutta!

mutta ainakin meillä täällä Tampereella sosiaalipuolen omaishoidon tuen työntekijä tulee käymään kotiin ja jutellaan ja kartoitetaan palvelutarve, täytyyvätkö omaishoidon tuen kriteerit vai riittävätkö tueksi esim pelkät palvelusetelit.



Jotenkin ap avaajan tekstistä kuultaa se, että sosiaalitoimiston puoleen käännytään vasta kun kaapit on tyhjiä ja mopo karannut käsistä...? vai tulkitsinko ihan väärin?



Ei se systeemi ole mikään viimeinen oljenkorsi, sen kautta saadaan lakisääteisiä ja harkinnanvaraisia palveluja ja rahallistakin tukea. Esin omaishoidontuki on kapungin maksamaa palkkaa hoitajalle, eli sinun on asioitava kaupungin sosiaalitoimen kanssa saadaksesi tämän tuen. Erityislasten kanssa on monta eri tahoa joiden kautta palveluja ja tukia koordinoidaan: neuvolat, sairaala, kaupungin sosiaalitoimisto, kela.. mitään ei saa samasta paikasta, valitettavasti.

Hulivilien_äiti:

Juuri Tampereen Tulppaanikodin tyyppistä olisin tilapäishoidon paikaksi ajatellut, koska sinne olisi mielestäni matalampi kynnys kuin tavalliseen perheeseen. Ymmärrätte ehkä, mitä tarkoitan. Kun kyllä me perheenä ollaan ihan hyvä perhe, ja pyritään turvallinen, rakkaudellinen koti lapsille tarjoamaan. Mutta välillä vain kaipaisi pientä huilausta. Isovanhemmilla poika / pojat ovat välillä olleet, mutta ei heitäkään voi eikä kehtaa kovin usein lastenhoitajina käyttää. Kyllä mielellään poikia ottavat, mutta kyllähän se voimille heillekin käy.

Tuon sosiaalipuolen kautta haettavan tukiperheen tms. koen jollain tapaa liian " rankkana" vaihtoehtona. Ihan kuin me emme riittäisi tai olisi riittävän hyviä vanhempia. Siinä vain tulee sellainen olo, vaikka sen ei tarvitsisi kai siltä tuntuakaan... Siksi ehkä " kasvottomampi" vaihtoehto olisi joku tilapäishoitopaikka hoitokodista.

Kiitos, että olette pohtineet tätä yhdessä kanssani.

Että älä ota sitä noin! Meillä on useita tukilapsia; kehitysvammaisia ja -viiveisiä.

Itse koen että tukiperhe on " laitosta" parempi paikka juuri siksi, ettei se ole niin rankka - ihan päinvastoin kuin sinä. Tukiperheeseen joutuu tietenkin tutustumaan ja pikkuisen avautumaankin lapsestaan ja tilanteestaan. Tukiperheenä olemme kuitenkin sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen ja jatkuvuuteen, joten omille tukilapsillemme meistä on tullut enemmän mummolan tai tätilän kaltainen paikka. Täällä on aina samat ihmiset lasta hoitamassa ympäri vuorokauden, niinkuin kotona. Lapsikin näkee täällä inhimillisyyttä ja oman käytöksensä seurauksia eri tavalla kuin hoitokodissa, jossa ihmiset vaihtuvat työvuorojen mukaan.

Ja en kyllä yhtään ajattele, että olisimme kenellekään erityislapselle tukiperhenä siksi, että vanhemmat on jotenkin huonoja. Viikonlopussa huomaa ihmeesti, miten erityisen väsyttävä ainaista valvontaa ja seuranpitoa vaativa lapsi on - osaa siis edes jotekin asettua vanhempien asemaan, joilla on ainainen vastuu kannettavana lapsistaan. Jokainen meillä käyvä lapsi on hyvästä ja rakastavasta perheestä eikä taustalla ole mikäänlaisia epäilyksiä siitä, etteivätkö vanhemmat tekisi lasten kanssa parhaansa. Ja kaikista tukilapsistamme tykätään; silti ja juuri siksi.