Lue keskustelun säännöt.
Saanko koskaan lapsia :((
17.07.2007 |
Olen 20-vuotias tyttö, avomieheni on 23v. Olemme olleet yhdessä 2,5 vuotta. Haluaisin joskus tulla äidiksi, mutta en vielä. Jo suhteemme alusta lähtien mies on sanonut, ettei pidä lapsista eikä halua niitä. Tämän voi tietenkin pistää nuoruuden piikkiin, ja tiedän, että monet nuorena lapsia haluamattomat haluavatkin lapsia sitten vähän vanhempana.
Mutta mitä jos mieheni ei koskaan tule pitämään lapsista eikä niitä halua, mutta minä kuitenkin haluaisin? Huijaamalla en tietenkään hankkiudu raskaaksi, koska mielestäni lapsen pitää olla toivottu molempien vanhempien puolelta. Rakastan miestäni, enkä haluaisin koskaan jättää häntä, mutta mitä jos jään lapsettomaksi vasten tahtoani :(
Kommentit (18)
Hyvin voit odottaa viitisenkin vuotta miehesi kypsymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisin lasta harkita vasta viiden vuoden kuluttua, mutta pelottaa, että mies ei halua ikinä. Enkä halua, että tehdään lapsi vain siksi, että minä olen tarpeeksi kauan sitä vinkunut ja mies haluaa taipua tahtooni, vaan miehen täytyy oikeasti haluta sitä lasta!
Mies pystyy ymmärtämään lapsen merkityksen vasta kun hänellä ON se lapsi ja sen kanssa voi jotain tehdäkin.
hänet haukuttaisiin lyttyyn kun ei osaa kunnioittaa sanaa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo seurustelu aikana (oltiin 24v molemmat, kun alettiin seurustella) mies ilmoitti ettei halua lapsia ollenkaan. Ei pidä lapsista eikä lapset pidä hänestä. Mä taas olen aina pitänyt lapsista ja halunnut omia lapsia. Asiasta keskusteltiin aina välillä mutta miehen mieli ei muuttunut, enkä halunnut painostaa. Mies kosi mua ja silloin totesin et mietippä tarkkaan ensin tuo lapsi asia, koska en halua jäädä lapsettamaksi siksi ettet sä halua lapsia. Sen hyväksyn jos lapsia ei sitten yrityksistä huolimatta tule.
No mies rehellisesti tunnusti, ettei ajatus lapsista häntä kauheesti kiinnosta, mutta haluaa kanssani yrittää (meillä lapsettomuus kummitellut suhteessa alusta asti, johtuen musta), koska rakastaa mua. Meille syntyi sitten poika joka nyt 2v, mieheni hyvä isä ja rakastaa poikaa. Nyt odotamme toista lasta syntyväksi helmikuussa. Ei mies kovin innostunut ollut toista lasta yrittämään, mutta ei kieltäytynytkään. Uskon että mies hyvä isä myös tulevalle kuopukselle.
Mielestäni miehesi on otettava huomioon myös sinun kantasi. Et voi automaattisesti uhrata itseäsi tässä asiassa. Meillä mies halusi mut ja se edellytti että lasta yritetään ja nyt on ihan rakastunut poikaan. Hän ei vaan ole yhtä lapsi pöhkö, kuin minä ja mä hyväksyn sen.
Koittakaa päästä asiasta johonkin yhteisymmärrykseen.
Mun mies on monesti sanonut, että hän pääsee uuteen lapseen tutustumaan kunnolla vasta kun ne alkuajan uneliaisuudet menee ohi ja lapseen saa jo kontaktia vähän.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli seksi tähän asiaan liittyy, mutta ei liity. Ymmärsin, että ap:llä on syvät tunteet miestänsä kohtaan, hän tuskin ajattelee väkisinmakaavansa miehensä saadakseen lapsen. Mutta näkökulma tuokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta vaan asenne " miehet/naiset nyt ei tiedä mitä ne oikeasti haluaa" on alentava ja raivostuttava asiassa kuin asiassa.
t. 9
olla lapsia, miehesi ehka kasvaa ajatukseen. Teilla on viela vaikka kuinka monta vuotta aikaa, ala viela stressaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olin mielestäsi kevytmielinen, sorry. Kantaani en muuta: miehet eivät aina ymmärrä... Poikkeuksien olemassaoloa en toki kiellä. Mutta yleisesti yleiskielellä: miehet eivät...
päätä esim. että kun olet 25 katsot asiaa uudestaan vakavasti. Jos miehesi ei ole siihen mennessä muuttanut yhtään kantaansa, tee pohdi uudestaan mitä mieltä olet parisuhteen jatkamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä kukaan kaverinikaan uskonut minun äidiksi ryhtyvän.
Nyt vaan on kohta kaksivuotian _todella_ haluttu ja toivottu nyytti tuolla vaunuissa nukkumassa :). Yli kolmenkymmenen piti mennä, ennen kun kolahti :).
Ei kukaan 20+ voi vielä varmaksi tietää haluaako lapsia vai ei :). Joten ota rauhallisesti ap :).
mies oli ja on lasten hankkimista vastaan, eikä ole mikään nuorikaan joten asenne on pysynyt, mutta tehnyt nyt päätöksen että minun haluni menee tässä asiassa hänen aiemman mielipiteensä edelle ja hankkii minun kanssani lapsen :-) ei siinä sen kummempaa, suhteessa ihmiset haluavat eri asioita ja joskus täytyy näin tärkeissäkin asioissa joustaa. kumpaan suuntaan sitten, on jokaisen itse ratkaistava.
Miehet voivat muuttaa kantaansa iän mittaan, mutta varmasti niin ei käy jos asiasta koko ajan muistutetaan. Todellakin esim. viisi vuotta kannattaa odotella ihan rauhassa ja sitten vaivihkaa tiedustella onko mies yhä samaa mieltä. Jos on niin voit punnita itseksesi suhteen pohjan uudestaan.
Tiedän surullisia tapauksia joissa nainen on antanut miehelle periksi ja haudannut vauvahaaveensa. Sitten kun biologinen kello on naisella jo pysähtynyt, ikää päälle 40, on käynytkin niin että mies ottaa eron nuoremman naisen takia, ja kohta heillä onkin ah, niin toivottu vauva tulollaan. Ja miehensä takia lapsettomaksi jättäytynyt nainen jää vanhenemaan yksin...
Älä anna itsellesi käydä niin!
Toivottavasti meille molemmille kävis lopulta hyvin :)
Noin karrikoidusti ;). Mutta lapsettomuuden katkeruus varmaan tuhoaisi suhteenne jossain vaiheessa, joten noin perustavaa laatua olevat mielipide-erot ovat kyllä ratkaisevia suhteen jatkumisen kannalta. Tietysti asiaa on nyt turha murehtia, jos et itsekään vielä lapsia halua, mutta sitten kun sinä _tosissasi_ haluat ja mies ei edes harkitse, niin sitten kannattaa vakavasti miettiä, onko tulevaisuutta miehen kanssa, joka " epää" sinulta äitiyden.