TOUKOJEN heinäkuun loppu!

Perjantaina olis SE päivä. Nyt on jännitys alkanut hiipimään, tai siis rynnii täysillä päälle! Yösyöttöjen jälkeen ei meinaa uni enää tulla ja mietin että oonko muistanut kaikki asiat. Mun ystävät onneksi tulee valmistamaan tarjottavia kun anopilla olikin joku tilaus eikä siis ehdi järjestää juhlia.

Paljon sais itsekin tehtyä jos sais :) 3vee touhuaa niin paljon ja vaatii huomiota ettei aikaa riitä oikeen mihinkään. Onni on edelleen rauhallinen vauva. Öisin syö pari kertaa ja jatkaa hyvin unia. Päivälläkin nukkuu välillä pitkiä pätkiä. Nyt on alkanut ympäristö kiinnostamaan ettei aina malta nukkua. Maito on mulla riittänyt ihan hyvin, pari kertaa olen antanut lisämaitoa.

Ihania nimiä on toukovauvoilla:) meillä Onni saa virallisesti nimensä perjantaina. Toinen nimi on vielä mietinnässä, onhan tässä aikaa...

Jaahas tässä olikin mun aamuhetki. Palaillaan.

Empä ole taas aikoihin kirjoitellut.

Kaikki hyvin täällä päin, mitä nyt neitillä edelleen mahavaivat. Yöt ollaan kuitenkin saatu nukkua hyvin (yhdellä syötöllä). Nyt on tytölle tullut viim. viikon aikana sellasia punasia näppyjä, joissa valkea pää, kasvoihin ja kaulalle. Tuskinpa mitään vakavaa, oisko hikinäppyä tai jotain.

Ihana tyttö on niin aurinkoinen, maha vaan aina hyydyttää sen hymyn päivisin klo 13-16 ja iltaisin klo 20-23.. Ei kai sille mitään voi, olen koittanut antaa Rela-tippoja, ei merkittävää apua.

Meillä on vasta 11.8. ristiäiset, nimi vielä salaisuus, ei olla kellekään sanottu! :)

Mie jakselen ihan hyvin, maitoa riittää, ja ihana raskaudenjälkeinen hoikka olemukseni innostaa hankkimaan ristiäisiin jotain kivaa mekkoa..:D Miten sitä saisi itsensä pidettyä tässä kunnossa!

Eipä kai muuta tällä kertaa, ollaan niin kiireisiä kun remontoidaan edelleen sitä ostamaamme rivitalokolmiota.



sämpylä ja pikku pirpana

yhdellä kädellä taas kirjoittelemassa niinku kirjaimista varmaan huomaatte!



meilläkin arki ihan hyvin rullannut. mies oli just 2 viikkoa lomalla, tän viikon on töissä ja sit toiset 2 lomalla. vella on edelleen tosi rauhallinen tapaus. syö 2 kertaa yössä, päivällä vähän useammin. kovasti hymyilee ja juttelee ja päätään nostaa topakasti. isosiskoa seurailee tarkasti. rintamaidolla mennään, mutta iltaisin annan välillä korviketta. ja välillä kun olen nukkunut toisessa huoneessa isä on syöttänyt pullosta. on ihan luksusta välillä nukkua kunnon yöunet! päivällä nukutaan tosi vaihtelevasti, välillä pitkiä pätkiä ja välillä lyhyitä.



kivoja nimiä tosiaan on toukokuiset saaneet! meillä oli todella vaikeaa nimen keksiminen, kun ei haluttu kovin yleistä nimeä. ei sen tosin olis ihan noin harvinainen tarvinnut olla, mutta kun siihen molemmat niin tykästyttiin! ja on kyllä hyvää kommenttia muiltakin tullut, että kiva nimi. illusiaa, eli vellan toista nimeä on varmaan enemmän ihmiset ihmetelleet vaikka on vellaa paljon yleisempi. millaista kommenttia muut ovat nimestä saaneet?



onnea keijo.annikille suureen päivään!!!



nyt vaipan vaihtoon!!!

-alpukka, vella 10vko ja " pinsku" 1v10kk

Pari viikkoa oltiin Etelä-Suomen reissulla ja nyt kotona piipahtamassa. Huh, kun väsyttää. Toisaalta mukava mennä, kun tietää, että sitä ehtii taas talvella jumahtaa kotiin.



Rytmit menneet aika plörinäksi reissun päällä, mutta en ole jaksanut siitä ressiä, kun ei se vauvaa näytä haittaavan. Keskitytään niiden etsimiseen sitten kun arki taas alkaa. Ihanan helppo matkalainen tämä vaavi! Yllärikseni ei kuitenkaan nuku aina autossa, kuten edelliset, mutta tuonkin asian kanssa pärjää jotenkuten.



Päivät ja yöt tosi vaihtelevia. Välillä tissinnokassa koko ajan (esim. viime yönä max. 45 min. unta kerrallaan), ja välillä saattaa jopa 3 h unet vetaista alkuyöstä. Mahavaivatkin vaihtelevat päivästä riippuen, eli taitaa olla tekemistä mun syömisten kans...:(



Mutta nyt tuolla herätään. Palaillaan!



OM ynnä vaavi jotakin 2,5kk, isoveli 2v4kk ja isosisko 3v7kk

eli janskun tytöllä todettiin koliikki, joten eipä taida olla oikein aikaa täällä pyöriä :(

hengissä ovat ja tamperelaiset tapaakin taas pitkästä aikaa ens viikolla, nähdään toistemme kääröt ( eihän nämä enään mitään kääröjä ole :) )



kaikille hyvää kesää, mä lähden nyt ukkojen kanssa aurinkoon!



OP, Oskari 11 vko ja isoveikka

Joo..hiljasta tuntuu olevan.. kaikilla kädet täynnä työtä:)

Sain Emmin just " päivä" unille parvekkeelle vaunuihin niin viittii kirjottaa kun saa oikein kahdella kädellä..



Ihana nimi Miitun tytöllä:) Samoin kun Alpukallakin:) Mekin ollaan saatu ihan vain positiivista palautetta nimestä..eipä kukaan oo ainakaan kehdannut valittaa...



Kiva Onnipapunen kun pistit vähän Janskun kuulumisia kun sitä on niin kaivattu.. toivottavasti koliikki siellä päässä helpottaa!!!



Täällä odotellaan vaan sunnuntaina saapuvia uusia vaunuja.. tai no käytettynähän ne ostan tuolta toiselta puolelta suomea, mutta uudet ja hienot ne mulle on.. käytetty kuitenkin vain vuoden verran. Nuo meidän kun on jo lähes 8 vuotta vanhat ja siirtyvät parvekevaunuiksi. Ajattelin niillä Emmin vauva-ajan painella, mutta väsyin kovan kantokopan raijaamiseen.. nyt tulee sitten pehmeällä olevat..ja menevät pieneen tilaan joten saan taloyhtiön varastotilaa niille.

Pakko oli saada ihanat musta-harmaa-fuksianpunaiset:) Tyttöväri tietenkin.. jos seuraava on poika niin tulee taas vaunujen vaihto:)



Mies ehdotti pientä muutaman päivän lomareissua ensiviikolle kun pitää viikon isyyslomaa.. nyt sitten mietintä on kova että mihin sitä menisi.. tulisi olla lähellä kuitenkin.ei vielä viitsi pitkiä ajomatkoja tehdä.. Tuossa aloin haaveilla jostain kylpylästä ja eläinpuistosta ym.. mutta mites sitten tuon nappulan kanssa.. ei viitsi sitä kylpylään viedä ja muutenkin.. jos on eläinpuistossa pällistelemässä karhuja ja nälkä yllättää niin siinä sitä sitten ollaan..jossain puistonpenkillä syöttämässä.. ei houkuta. Varsinkin kun tämä neiti syö päivisin sen tunnin välein...huoh..



Yöt edelleen hyvät.. 9 tuntia putkeen..



Nyt heräsi..pitää mennä! Kova huuto!



Mirage ja Emmi kohta 3kk (rotavirusrokoteresepti äkkiä tänne.. onko muut ottaneet????)

Uusi toukolainen ilmottautuu riveihin! Yli puoli vuotta olen hengessä mukana ollut. Mies jo onkin nauranut, että kirjat ovat vaihtuneet nettiin. Tosin odotus puolta luinkin kuin romaania. Nyt toukojen lista on ollut niin hiljainen, että kannan korteni kekoon.

Sitten esittely osuus. Meidän perheeseen kuuluu 4v esikois tyttö ja 2.5 synynyt Laura neitokainen sekä minä ja mieheni. Asumme aivan Tampereen kupeessa.

Lauran kanssa elo on mennyt mukavasti. Neiti on tyytyväinen ja nauraa kuin hangon keksi. Yöt menee yhdellä syötöllä mikä on juhlaa kun esikoinen oli kokoajan rinnalla. Isosisko hoitelee mielellän Lauraa. Haluaa välillä huoneeseensa seurakseen niin että äiti saa hoitaa tiskit ym.

Tässä sitä nyt tällä kertaa. Pitää alkaa kirjoitella tänne kun koukkuun olen jäänyt.



Martsi ja Laura 11vko

Miragelle piti vastata rotavirus rokotteesta vielä, mutta niin jännitti kirjoittaa tänne ekaa kertaa, että unohtui.

Niin siitä rokotteesta. Me oltiin esikoisn kanssa kokeilussa neljä vuotta sitten. Tautia ei olla saatu. Lauralle ei ajateltu ottaa ja kiire tulisikin sen kanssa. Kamala tautihan se on, mutta ei aina tule niin pahana.

Pitää toivoa ettei tule kun uhmataan eikä oteta rokotetta.

Mun mielestä siinä on vähän rahastamisen makuakin koko rokotteessa. Toki sillä rahalla saa 3 rokotetta.

Martsi ja Laura

mutta vähempi kirjottelen.Meillä tyttö syntyi siis 29.5 sektiolla. Kaikki on mennyt " kivasti" tuohon viime viikkoon saakka.Eli vauva on syönyt ja nukkunut ja tovin " seurustellut" . Yöt menneet 2-4h syöttö väleillä.

Mutta viime viikon alussa, n.5-6 viikkoisena,ei sit enää syöttöjen päälle nukahdettukaan,eikä oikeesti koko päivänä!Tätä jatkunut toista viikkoa!!Vauva valvoo klo.9-21.00,hyvä että 15min nukahtaa pari kolme kertaa päivässä.Mitään ei ehdi itse tehdä,vauva kun viihtyy paljon minun sylissä,enköä kantoliinaan ole innostunut,sektion takiakin joutunut varomaan vatsaa.Siis onko enää " normaalia" vauvan valvoa koko päivää??Mikä ihme voi pienellä olla??Yöunille nukahtaa sitten kanssa vasta 21-22.00 monesti kamalan yliväsymyshuudon saattelemana ja monesti 3h tissillä olon jälkeen.

Tutille sain opetettua viime viikolla,jotta hiukan rauhottuisi unille itsekseenkin,kun yleensä nukahtaa tissille ja siitä havahtuu hereille kun yritän lähteä.

Vaunuissa nukahtaa,mutta herää heti kun ne pysähtyy.Tänään yritin 1h saada nukahtamaan uudelleen,tutin ja heijauksen avulla mutta ei. Onko kellään samanlaisia kokemuksia??Tuntuu vaan,että kaikilla muilla nukutaan ja syödään kuten " kirjassa" konsanaan :( Yöt heräilee kuitenkin 3-4h välein vaikka päivänkin valvoo.Annan vaihtelevasti pullostakin lisämaitoa jos ei ota asettuakseen,mutta sekään ei " nukuta" sen enempää.Alkaa ahistamaan itellä kun mies kohta palaa töihin ja esikoinen ei saa sitten yhtään minulta aikaa,kun kaikki energia menee vauvan hyssyttelyyn ja nukutusrumbaan..Vauva ei sillai itke valveillaolonsa aikana,mutta äkkiä alkaa kitistä sitterissä tms.Sylissä pitäisi olla vain.

Maya,vauva 7viikkoa,tyttö 4v7kk

Miragelle: Mekaan ei tuota rota-rokotetta oteta. Tuntuu niiiin kalliilta investoinnilta ihan vaan varmuuden vuoksi kun kuitenkaan se ei välttämättä edes tartu. Sama juttu on tosin vakuutuksissa. Molemmille neideille ollaan otettu eikä kertaakaan vielä tarvittu (tosin parempi niin ja toivottavasti ei jatkossakaan tarvita)



martsille tervetuloa joukkoon!!!



Kiitos onnipapuselle kun kerroit kuulumisia janskusta. Ja toivottavasti heillä pian helpottaa!! Jaksamisia myös Maya-78!! Toivottavasti on vain joku ohimenevä jakso ja pian helpottaa!



sämpyläinenkö se oli kun puhui kevyemmästä ulkomuodostaan?;) Mäkin olen saanut raskaus kilot karistettua ja on kyllä hyvä fiilis! Vielä muutaman kilon meinaan pudottaa, mutta sillain pikkuhiljaa.. (täytyy tunnustaa että mies on juuri tällä hetkellä hakemassa meille pizzaa!!!)



nyt tuli pikku-neidille nälkä!

Ja ihan heti pitää Mayalle kertoa:

Meillä ihan täysin sama juttu!! Tyttö ei nuku muualla kuin liikkuvassa autossa ja torkkuen sylissä :)! Meikäläisen aika menee melkeimpä vauvan sylittelyyn, muualla ei oikein viihdy... Joskus ihan joutuu jättämään vauvan sitteriin huutamaan kun pitää esim käydä vessassa tai pestä pyykkiä. Muutaman kerran olen saanut tytön kiinnostumaan telkkarista, tyttö sitteriin istumaan ja telkkarin eteen tuijottelemaan, autourheilusta tykkää eniten :D! En tietenkään pidä lasta lähellä telkkaria, vaan melko kaukana, kuitenkin että näkee että siel töllössä heilutaan :)! Joskus jos tuuri käy, niin saattaa nukkua 5-15 min omassa sängyssään, sen pienen ajan käytän tehokkaasti keittiön siivoukseen, ruoan valmistukseen tai suihkussa käymiseen! On joutunut oppimaan nopeaksi töissään... :)! Kieltämättä illalla on aika naatti ja välillä jopa hermot aika tiukilla! Onneksi mies on ihanan avulias, osaisipa siitä olla aina kiitollinen. Meillä mies käy 3 vuorotyössä, mutta silti jaksaa auttaa ja pitää tyttöä sylissä ja nukuttaa kun itse " huilaan" . Mutta luojan kiitos tyttö on nukkunut yönsä hyvin!! 4-7 tunnin pätkiä nukkuu, saan itsekin nukutuksi yöllä :)!

No, nyt ne tytön torkut on TAAS kerran ohi, eikun sylittelemään... :)!

Jaksamisia Mayalle ja Janskulle <3! Ja tietenkin kaikille muillekkin *halit*



T: Mirmuska ja Janna 9vk

Mayan kertoma kuulosti aivan meidän esikoiselta vauvana. Mulla oli helpompaa kun oli silloin ainut niin koko päivä oli aikaa. Ihmettelin silloin vauvoja, jotka nukkuvat. Edelleenkään 4 vuotiaana ei ole mikään hyvä nukkumaan. Päiväunet jäi tosi aikaisin pois kotona ja jos nukkui niin ei pitkää aikaa. Tuntuukin ihan juhlalta kun Laura nukkuu ( vielä!).

Meille on rauhallinen ilta koittamassa kun esikoinen menee mun vanhemmile yökylään. Meillä menee enskan kanssa päivät mitä mahtavammin, mutta kun isi tulee kotiin on niin ärsyttävä, että voisin kirpputorilla myydä.



Nyt Laura jo huuteleekin ruokaa:



Martsi, Laura ja isosisko

Heip ystävät rakkaat!



Olen käynyt aina silloin tällöin hiukan kurkkimassa kuulumisianne ja pari kertaa aloittanut kirjoittamaankin mutta vielä kertaakaan en ole saanut juttua loppuun asti.



Nyt näin, että joku oli kaipaillut (tuli ihan kyyneleet silmiin, kun tuntui niin kivalta, että olette ajatelleet!!) ja ajattelin nopeasti kirjoittaa hiukan kuulumisia.



Kuten OP kertoikin, meidän Emmillä todettiin koliikki. Jos totta puhutaan, diagnoosi oli helpotus. Olin jo soimannut itseäni ja istunut iltaisin suihkussa itkemässä, kuinka huono äiti olen, kun en osaa auttaa lastani. Kun lääkäri sitten sanoi, että Emmi on koliikkivauva, minä ensin suutuin, että ei helvetissä minun lapseni! Kun sitten sulattelin asiaa, helpotus vyöryi ylitse. Tähän kaikkeen on siis syy eikä se ole välttämättä minun huonouttani.



Ei tämä liene pahimmasta päästä mutta kyllä silmäpussit ovat Citymarketin muovikassin kokoiset! Nyt alkaa pahin olla takana, enää huudot eivät ole ihan jokapäiväisiä eivätkä kestä tuntikausia. Emmin mahakin toimii jo paremmin.



Imetyshän jäi 1kk jälkeen, kun Emmi ei huolinut rintaa. Sitten koitin lypsää mutta pian maitoa ei enää tullut. Kai siihen oli syynä unettomuus, stressi ja se, ettei Emmi imemisellään stimuloinut maidontuotantoa. Taas sain itkeä, kun taisin olla lukenut liian maonta juttua siitä, että hyvä äiti imettää.



Nyt olen oppinut ottamaan asiat jo vähän rennommin. Me mennään eteenpäin päivä kerrallaan, hissukseen vaan. Liikkeessä olemme koettaneet pysyä, pää hajoaisi, jos linnoittautuisimme neljän seinän sisään " potemaan" . Myös sukulaiset havahtuivat auttamaan. Anoppi on ollut aivan korvaamaton. Jopa mun (surullisen kuuluisa) äitini on yhtäkkiä ymmärtänyt, että nyt on se hetki, ettei parane aiheuttaa mitään ongelmia, vaan auttaa.



Silloin, kun ei voi huonosti, Emmi on iloinen ja sosiaalinen vauva. Joka päivä opimme uutta ja olen aivan haltioissani: Kuinka olemmekaan miehen kanssa saaneet aikaiseksi mitään noin kaunista!



Koitanpa vielä ehtiä lukea koko pinon kuulumisianne ennen kuin tyttö herää.

Voikaa kaikki oikein hyvin! Olette mielessä ja tulen taas mahdollisimman pian!



halauksia kaikille toukomammoille ja pusut vauvojen otsille!



Jansku ja Emmi 9vkoa5pvää

Mahtavaa! Tyttö nukkuu yhä vaan, joten ehdin lukea tämän pinon läpi ja pistänpä vielä pari pikaista kommenttia:



K.A: Onnea kovasti huomisen(?) hääpäivän johdosta! Muista nauttia täysillä ihanasta päivästäsi! Halauksia ja auringonpaistetta!



MAYA-78:lla taisi olla valvova vauva. Emmi on myös välillä valvonut pitkiä aikoja (tosin meillä johtuu koliikista) ja kysyin asiasta neuvolassa. Sanoivat, että kyllä vauva nukkuu sen, mitä tarvitsee. Kuulemma joissakin kehitysvaiheissa lapsi saattaa olla niin stimuloitunut ympäristöstään tai itsestään, ettei malta nukkua. Mutta lupasivat sen menevän ohi. Voihan olla myös, että lapsesi on vaan kovin herkkä vauva ja reagoi virikkeisiin niin voimakkaasti, että ei pysty nukkumaan. Siihen kuulemma auttaa valojen himmentäminen ja ympäristön virikkeiden rajoittaminen. Voimia kovasti!



RASKAUSKILOT: Voi vitsit, että jotkut ovat jo päässeet niistä! Mullakin vaa' an viisari putosi kiltisti, kunnes maidon tulo tyrehtyi. Sitten se pirulainen pysähtyi eikä lähde millään alaspäin! Koetin päästä jumpallekin mutta sen ainoan kerran, kun olen ehtinyt salin aulaan jumppa oli siirretty alkamaan 1/2 aikaisemmin eli olin myöhässä. Siitä on nyt kolme viikkoa. Ensi viikolla ehdin ehkä yrittää uudelleen. Mutta ei tällä jumppatahdilla oikein laihdutella...



UUSIA VAUVOJA: Täällä taisi olla useampikin, joka haaveili jo uudesta vauvasta ja mansemammoista myös joku kirjoitteli mailissaan, että haluaisi jo uuden vauvan. Apua! Musta taas tuntuu juuri nyt, että ei ikinä enää. Miehenkin vauvakuume on onneksi hiukan laantunut, vaikka vielä raskausaikana hän kovasti puhui, että sitten vaan toinen heti perään. Taisi arki yllättää..

Emmi on upeinta maailmassa ja hänen vuokseen tekisin kaiken koska vaan uudelleen mutta just nyt ajatus toisesta lapsesta tuntuu vastenmieliseltä. Miehen sukulaiset ovat kovasti rässänneet, että nyt sitten heti toinen perään, ettei tule isoa ikäeroa. Tulee vaan mieleen, etteivät varmaan oikein tajua, ettei koliikkitaistelua käyvälle perheelle kannata tuollaisia jutella!



Jaahas, nyt alkoi kärinät! Aloinkin jo huolestua... Olipas mukava jutella mutta nyt pitää mennä!

halauksia vielä kaikille!

Jansku + Emmi

Jansku:Meillähän esikoisella oli koliikki!Itki poikkeuksetta klo 16-22.00 koko ajan ja valvoskeli 24-aamu klo.6.00.Meillä imetys loppui 3kk:een kuin seinään;ei pisaraakaan tullut kun annoin periksi.Tämänkin ajan oli osittaisimetyksellä kun maito ei ressin ja valvomisen takia herunut.Tiedän siis tasan miltä sinusta tuntuu,joten tsemppiä kovasti,ja miehen kanssa vuoronukkumisia+mummoja tarpeen mukaan apuun,että pääsee vanhemmat vaikka tunniksi muualle.Meillä oli käytössä dds-junior maitohappobakteeri,samoin kuin nytkin,sekä koliikkituttipullot ym.ym poppakonstit.

Vyöhyketerapiaa en kokeillut,mutta lukuista lääkärit laukoin läpi kun vauva vain itki,ja vastauksen oli teillä on vaativa vauva :X Ja kyllä itkin ja syyllistin itseäni.Meni kauan että annoin itselleni " anteeksi" kun en pystynyt auttamaan vauvaa.

Meillä tosin itkut ei loppuneet 3kk:een vaan jatkuivat aina sinne asti kun vauva oppi kävelemään :( Mitään syytä ei itkuille löytynyt,mutta epäiln silti maitoallergiaakin ym..

Siksi pelottaakin tämän toisen kanssa,kun esim.ei nuku päiväunia,että on jotain " hätänä" mutta kun ei päällepäin näy,kuten ei esikoisellakaan esim iho/vatsa reagoinut mitenkään epänormaalisti maitoon tms.Meni kauan siis lähes 5v. että miehen kanssa uskalsimme alkaa 2.lasta yrittämäänkään,siksi sitä on niin pelokas ja herkkä,kun tämä toinen ei nyt nukukaan päivällä,ettei alkaisi taas se kamala itku ja valvomisrumba,ei tiadettaisi enää sitä jaksaa :( Tsemppiä sydämeni pohjasta koliikki vauvan vanhemmille!

maya,vauva 7vkoa ja tyttö 4v7kk

Tulin pikaisesti kurkkimaan, kun viikkokausiin en ole ehtinyt netissä surffailla. Tai ehkä jossain välissä olisi ehtinyt, jos jaksaisi. Mutta kun olen saanut hetken hengähtää, niin olen kyllä syönyt ja lukenut Hesaria tms. Yleensä vauvan nukkumisajat päivällä menee siihen, että siivoilen tai yritän huomioida esikoista. Aikaa on tosi paljon vienyt viime viikonloppuna olleet ristiäiset ja niihin liittyvät järjestelyt. On kyllä joutunut meillä isompi poitsu tosi koville, kun päivisin mulla menee aika vauvan kanssa aika pitkälle. Nyt vauva nukkuu ja esikoinen leikkii mummin kanssa.



Kiva lukea muiden kuulumisia. Vaikka ne näin pikaisesti lukien meni samantien ulos muistista, kun luin ne. Janskun koliikki kuvaus jäi mieleen, kun tuli silmiin kyyneleet ja samalla humahti maidot rintoihin :)



Meillä on mennyt ihan hyvin. Hereillä ollessaan vauva kyllä ei viihdy yksin ollenkaan tai ihan hetken. Esikoisen aikana oli ihan erilailla. Poitsu tuijotteli sitteristä kun laitoin pyykkejä tai tiskejä ja kun imuri hurahti käyntiin, niin poika oli hetkessä unessa. Nyt ei tosiaan ole näin. Mutta silti tulokas on mielestäni ihan suht helppo tapaus. Öisin nukkuu hyvin ja syö vaan pari kertaa ja päivisin ottaa yhdet pitkät unet ja muut pikku pätkinä. Aina kun huomaa, että poitsu nukahtaa pitkille unille, niin tällä äidillä tulee kiire, että kerkiää suihkuun ja syömään. Jotenkin tuntuu, että kokoajan helpottaa tosi paljon. Mietinkin yksi päivä, että olenko jotenkin ihan sekaisin jostain hormooneista, kun tuntuu niin helpolta. Odotin varmaan vaikeampaa.



Vaikenta on syyllisyys esikoisen saaman huomion vähyydestä ja sitten tämä menettämisen pelko, joka vaivaa koko ajan. En jotenkin kestä yhtään nyt näitä tämän kesän kaameita lööppijuttuja, joita pursuaa joka paikasta. Tunteet on niin pinnassa kuitenkin.



Yöunien vähyys ei ota mulla niin koville, kun tosiaan luulin. Pahemmalta tuntuu se, että kun illalla saa yliväsyneen esikoisen vihdoin yhdeksän jälkeen nukkumaan, niin vauva virkistyy ja roikkuu tissillä loppuillan, joskus puoleen yöhön asti. Olen tottunut, että se on sitä omaa aikaa ja siitä luopuminen saa joskus pinnan kiristymään.



Meillä oli ristiäiset viikonloppuna ja pojasta tuli Mikko Armas. Mies ei ensin pehmennyt tohon toiseen nimeen, mutta kun edellisen pojan toinen nimi on Aarre ja haluttiin tällekin toinennimi joka kuvaa meidän tunteita vauvaan, niin lopulta suostui. Etunimestäkin käytiin aika monta pohdintaa ja keskustelua, mutta tohon Mikkoon sitten päädyttiin. Ristiäiset meni hyvin, vaikka sää olikin vähän huono ja jouduttiin pitämään kaste sisällä. Vieraita oli yli 30, joten vähän ahdasta oli meidän pikku olkkarissa. Tarkoitus oli ollut, että pihalla oltaisiin tilaisuus pidetty.



Oma toipuminen on mennyt hyvin. Ekat kaksi viikkoa oli ihan kaameita. Ekan viikon istuin sohvan nurkassa ja imetin vauvaa. Söin särkylääkkeitä maksimi annokset, mitä imettäessä saa syödä. Sairaalasta kotiutuessa olin todellakin ihan raato ja kun kaikkien kipujen keskellä vielä ulostuslääkkeiden vaikutuksesta kakat valuivat pitkin reisiä, niin kyllä itkin katkerat itkut. Tuntui, että nyt en kestä enää. Kun se raskauden loppukin oli mulla niin vaivaista. Sitten yht' äkkiä välilihaleikkaus kohta parani vauhdilla ja issias kivut katosi. Kyllä oli ihanaa. Tänään jälkitarkastuksessa lääkäri totesi, että leikkausarpi on parantunut tosi hyvin. Nyt naurattaa jo, kun aluksi itkin, että tuleekohan siitä alapäästä enää normaalia ikinä :) Nyt tuntuu jo vauvan hoitokin helpolta, kun itse on kunnossa ja yötkään ei enää ole ihan silppua. Jälkivuotokin on lopulta loppunut. Maitoa on riittänyt hyvin ja poitsu on kasvanut mielestäni hyvin. Viime neuvola käynnistä on jo pari viikkoa, joten ne mitat on jo ihan vanhentuneet, niin vauhdilla Mikko kasvaa. Nautin nyt tästä imettämisestä, kun viimeksi oli keskosena syntyneen kanssa kaikki niin erilaista. Maito tuli purkista ja siihen sekoitettiin sitä sun tätä ja laskettuna aikana alkoivat jo lihasoseetkin yms. Tunnetasolla en koe tätä imetystä mitenkään erilaisena. Mielestäni kaikki ruokailutavat on yhtä hyviä, mutta nautin tästä helppoudesta sen viimekertaisen jälkeen.



Minäkin jo haaveilen (ja toisaalta en haaveile vielä) uudesta vauvasta. Haluaisin seuraavan mahdollisimman pian, jotta saisi ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eli ettei tarvitsisi aloittaa ihan alusta taas, kun yöunet alkaisi pikkuhiljaa pitenemään yms. Ja pienellä ikäerolla lapsista olisi seuraakin muutaman vuoden päästä. (Olen itse iltatähti ja koko suvun kuopus, jonka takia en haluaisi mahdolliselle lapselle samaa " kohtaloa" . ) Toisaalta haluan nauttia Mikon vauva-ajasta ilman raskauspahoinvointia ja muita vaivoja. Varsinkin kun esikoisen vauva-aikaa varjosti suru menetetystä kaksoisveljestä ja sillälailla osa muistoista on tosi sumeita. Mies kyllä ilmoitti, että hän ei halua enää lisää lapsia. Mutta katsotaan nyt :) Jotenkin luulen, että minäkin vielä tästä tulen järkiini jossain vaiheessa, kun loputkin hormoonihuurut haihtuu.



Noniin, koko ajan olen odottanut, että kohta vauva herää, joten tekstistäkin tuli tällaista tosi sekavaa ajatuksen juoksua. Toivottavasti saatte jotain selvää meidän kuulumisista.



Voimia kaikille, joilla on vauvojen kanssa raskasta tai masennusta itsellä. Toivottavasti kaikki pääsevät nauttimaan vauva-ajasta pian.



Laru

Olen kanssa päässyt vähän vähemmän enään tänne kurkkiin juttuja. Mies oli lomalla ja oltiin mökillä ja muualla aika paljon. Nyt olen tän viikon ollut yksin taas lapsien kanssa. aika todellakin menee vauvaa viihdyttäessä ja syöttäessä ja sit kun nukkuu, teen kotihommia ja leikin esikoisen kanssa ym.



Meillä pikkuemäntä on kyllä todellinen aurinko, hymyilee kovasti kun sille juttelee ja rauhallinen muutenkin. Iltasin sitten alottaa kiukuttelen, kun yritetään poikaa saadaan nukkumaan..tiedä sitten mitä meinaa.



Mulla on toi maidontulo huonompaa kun esikoisesta, joudun antamaan nannia lisäksi joka päivä, kun vauva jää imetyksen jälkeen nälkäiseksi välillä.



Nyt tarvii mennä jatkamaan ruuan tekoa



äite ja anette 2kk

Minä luulen, että imetys on minua laihduttanut entisestään, koska kun tulin laitokselta, painoin 56kg joka sekin on yhden kilon vähemmän kuin ennen raskautta. Nyt painan 53kg ja sen kyllä huomaa kun housut tippuu jalasta! Kaikki ennen niin tiukat housutkin menee päälle ja jää vielä isoiksikin, enpä olisi uskonut tätä päivää tulevan, varsinkaan raskauden ja synnytyksen jälkeen. Henkisestihän olin kyllä valmentautunut siihen, että lihon kuitenkin enemmän kuin sen pari kolme kiloa raskauden aikana.. mutta no hyvä näin, yksi huoli vähemmän.

Kyllä ne teiltäkin tippuu ne kilot, te jotka niiden kanssa painitte, älkää huoliko! Raskauden aikana kuuluukin tulla kiloja, ja kyllä sitä itse oli OIKEASTI huolissaan kun enempää ei tullutkaan, siis painoa, ja mietti että onko vauvalla kaikki hyvin. Nyt kun tietää tytöllä olevan kaikki ok, niin voi vähän iloitakin jo. Mutta kyllä se huolta aiheutti.

Jaa täytyy mennä, tytöllä itku..:)



sämpylä

kurkkimassa kuulumisia. Olikin hyviä ja huonoja, Janskulle paljon voimia ja hyviä unia aina kun vaan mahdollista! Mulla ei oo kokemusta, kun ei kellään oo ollut, joten joudun vaan arvailemaan mitä käytte läpi.



K.A:lla oli SE päivä tänään. :) Onnittelut sen johdosta!!! Kerrohan sitten Onnin toinen nimi, kun selviät .;D



Meidän Joonan etunimen oli jo osa sukua arvannutkin, osa taas tiesi/arvasi toisen nimen, jos oli selvillä miten muitten toinen nimi on tullut. Yleisesti on tykätty, mun äidillä on vielä vähän totuttelemista, olis kuulemma laittanut jonkun muun. :) Vaikka sama juttu se on ollut sillä joka kerta...



Martsille ja mayalle tervetuloa joukkoon! On kiva saada uusiakin sekaan, kun ei aina tahdo olla itsellä aikaa kirjoittaa. Ja Larustakin kuuli, kivaa!



Rota-jutuista oli ollut myös puhetta, me ei liioin otettu. Sen reseptin olis voinut pyytää 6 vk:n lääkärineuvolassa, mutta ei tullut lääkärin kanssa puhetta, joten jäi. On niin turkasen kallis, täällä maksaa kuulemma 75¿/kpl eli kun 2 annetaan, on sen 150¿ (puolet mun äippärahasta!!!). Maksaako se 3x saman verran vai kuinka, kun E-P:llä annetaan siis vaan 2?



Sitten kakka-juttuja. :D Täällä on neiti 2v opetellut tällä viikolla potta-asioita. Kaksi päivää on nyt mennyt vaan parilla vaipalla + yöt tietty vaipalla. Automatkalle vielä laitan vaipan, ettei tuu vahinkoa esim. kaupassa. Tuntuu oikein hyvältä, kun toinen oppii niin äkkiä, että kävi jo itsekin potalla, löysin nimittäin omalla vessareissulla kakat valmiiksi pöntöstä. Oli neiti jo tyhjännyt omansa. :) Pojat aikanaan oppivat äkkiä pissimään pihalla puskiin isompaa serkkua matkien, mutta kakat tehtiin pottaan ja sen oppiminen kesti aika kauan.



Poika mua säikytteli aamusta. Yleensä on herännyt viimeistään klo 8 syömään, kun on puolilta öin nukahtanut. Herätessäni kello oli jo 9 eikä vieläkään ollut hereillä, joten poskesta vähän kutitin, mutta ei mitenkään reagoinut. Mulle iski jo melkein paniikki onko poika enää hengissäkään, kun oli poskikin viileä. Piti äkkiä tutkia mahasta hengitysliikkeitä ja onneksi sentään hieman liikkui, joten ei sittenkään ollut mitään hätää. Lopulta poika heräs vartin yli 10 ja mulla oli moisten unien jälkeen rinnat taas niin täynnä että! Yleensä on 10 mennessä syöty jo yhden kerran...



Jaahas, taitaa herra 7v ja neiti 2v ottaa yhteen kuka syö mitäkin... Pitää varmaan mennä tuomariksi. :) Esikko on yökylässä serkulla eikä pääse väliin... Väärä hälytys, oli kuulemma vaan kyse oranssista pillistä. :) Mutta meen kumminkin etsimään jotain syötävää, ettei vaan laihdu. :-P Minä kun en ole imetyksellä laihtunut koskaan, ei kovin todennäköistä ole nytkään, kun en ole edes yhdelläkään lenkillä vielä käynyt. Kai sitä sitten, kun mies on viikon päästä 3 vkoa lomalla... Tai sitten ei...



Hyvää viikonloppua kaikille ja aurinkoisia säitä!!!



Äippä, Joona ja sisarukset

Laitanpa minäkin täältä kuulumisia pitkästä aikaa.



Ja heti alkuun pitää todeta että aina ne vauvat vaan yllättää!! Meidän pätkänukkuja tai ainoastaan liinassa pitempien unien nukkuja nukkuu nyt vaunuissa ja nyt jo 2h täynnä!! Toki jouduin heijaamaan tietty siinä puolen tunnin kohdalla jossa aina havahtuu ja yleensä siis herää, mutta meni noin 15min ja oli uudestaan unessa eikä edes tuttia ottanut siinä kohtaa. Ja sitten heijasin vähän tuossa 1,5h kohdalla. Että kaipa se näinkin voi mennä... Vaikka en nyt usko että tästä välttämättä uusi elämä alkaa mutta kiva kuitenkin :)

Olen nyt kotona yksin vauvan kanssa kun esikoinen ja mies lähti Pärnuun lomalle ja tulevat sunnuntaina. Menivät sinne mun siskon perheen ja isovanhempien kanssa. Lomaa se on tämä olla vain vauvan kanssa mutta ikäväkin jo vähän on... Kyllä se on ihmeellistä miten helppoa on hoitaa vain tuota vauvaa kun vertaa siihen että olis molemmat lapset paikalla, ei kyllä ole yhtään " vaivaa" tuosta meidän vauvasta yksistään (Vaikka ei nukkuisikaan kuin pätkiä). Miten se muka olikin olevinaan välillä raskasta se ekan vauvan hoito aikoinaan...



Eilen oli vihdoin mun jälkitarkastus ja vauvan lääkärikin ja sehän on nyt melkein 2,5kk. Kaikki oli hyvin, Laura oli oma hyväntuulinen itsensä ja juttelikin lääkärille. Ei voi kyllä tällä hetkellä valittaa tuon tytön elämästä (jos siis unohtaa pätkäunet päivällä), on niin hyväntuulinen ja viihtyy sitterissä ja lattiallakin hienosti. Samanlainen oli isovelikin aikoinaan ja hyväntuulisuus on isolla veljellä jatkunut tähän päivään saakka, joten toivotaan että tälläkin :D



Yöt menee nyt yhdellä syötöllä, nukkumaan siinä 22-22.30 ja tutin avulla nukahtaa itekseen aika nopsaankin ja sitten syö siinä 6-8h jälkeen ja sitten nukkuu vielä tuonne 8.30-9.30. Mutta tuosta aamusta on vähän levottomampaa ja aika usein otan viereeni tissille hetkeksi. (Meillähän ei tissistä kyllä ruokaa enää saa :() Ja nyt eilen tuli pari pientä itkukohtaustakin klo 1 ja 2 yöllä mutta nukahti siitä kyllä ihan kivasti uudestaan kun vähän paijasi. Mitähän ne lienevät olleen...



Nyt en taas muista mitä kaikkea muut olivat kirjoitelleet mutta ehdinpä nyt edes vähän omaa napaa rustaamaan.