Mitä mieltä avioerosta, hyväksytkö vai et ja missä tilanteissa?
Onko eronnut ihminen epäonnistunut/huono ihminen lopun ikäänsä vai voiko avioero olla kasvun paikka ja käännekohta josta elämä lähtee parempaan suuntaan?
Entä onko vanhempien kehno/rakkaudeton avioliitto parempi lasten kannalta kuin avioero? Voivatko lapset selvitä erosta ilman pahoja traumoja?
Kommentit (4)
a) ihminen kärsii avioliitossaan vuosia eikä eroa. Elämä menee kärsiessä.
b) ihminen kärsii avioliitossaan ja lopulta eroaa. Löytää uuden puolison ja on onnellinen.
mutta eron hyväksyn ja joidenkin kohdalla se on jopa toivottavaa, etenkin jos on pienia lapsia ja paljon riitoja
tuskin siihen kukaan tähtää. Mutta epäonnistuminenkin voi olla pienempi paha. SIlloin kun on vilpittömästi ja rahellisesti yritetty parantaa tilannetta, muttei olla onnistuttu, ero todennäköisesti on pienempi paha.
on vaaraksi henkisesti tai fyysisesti ihmiselle on syytä erota... En tunne itseäni epäonnistuneeksi itselle se nimenoman oli käännekohta. Se että ollaan yhdessä lasten takia rakkaudettomassa liitossa mielestäni tuo lapsille enemmän traumoja kuin että olisi erottu. Lapset kyllä selviävät erosta ilman traumoja. Joskus ero on lapsille jopa helpotus..
-a-
Vierailija: