ღ.·:*¨`*:·.ღ ihanat HELMET vko29 ღ.·:*¨`*:·.ღ
linkki viikonloppuun:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=93&m=10759976&p=1&tmo…
Kommentit (30)
Tänään onkin sitten neuvola päivä, poitsulle tuli eilen 5kk täyteen, kyllä aika on mennyt nopeasti, vaikka toisaalta synnytys tuntuu tosi kaukaiselta¿
Mieskin tulee tänään myöhään illalla kotiin, onkin ollut pois melkein kaksi viikkoa, kyllä sitä jo ikävä kerkes tulemaan :0) työt siellä kuopiossa piti loppua tähän viikkoon, mutta ilmeisesti jatkuvat vielä ensi viikon, mälsää, muuta pääasia, että tulee tänään kotiin ja on edes hiukka pidempi v.loppu edessä¿
Eilen en kerinnytkään lainkaan lukemaan pinoja, kun lähdettiin pikkusiskon kanssa heti aamusta shoppailemaan, etsittiin sille rippihameeseen sopivaa huivia, mikä sítten kirkon ajan peittäisi olkapäät, kun täällä ei niitä alboja ole, silloin pääsisikin paljon helpommalla¿ja onneksi löydettiin..
HEINÄ: ihanan romanttinen ele tuolta sun mieheltä, mä olen sellanen romantikko ja mieheni ei, voi kun sekin joskus ymmärtäisi jotain noin ihanaa ilman vihjailuja..no kyllä se muistaa synttärit, nimipäivät, naistenpäivät ym. mutta ei ikinä mitään noin romanttista, no kukkia ehkä joskus¿usein kyllä pusuttelee ja sanoo rakastavansa, onkin ehkä enemmän läheisyyden kipeä kuin itse, mut silti joku tollanen romanttinen ele ois kivaa¿. huomaatko kun olen ihan kade :o)
Juu meillä viime yö oli taas melko painajaismainen, kahteen saakka meni suht hyvin, muutamalla tutin laitolla, mutta n.puoli kolmesta oltiin hereillä/kähistiin 20min välein, ihan aamulla nukkui sitten reilu tunniin pätkän¿yön aikana syötiin kolme, oikeastaan neljä kertaa, kun söi kasilta ja nukahti vielä reiluksi tunniksi..onneksi tänään tuo neuvola, jos siellä saisi jotain apua näihin öihin, omaan huoneeseen siirto kyllä tulee pian ajankohtaiseksi¿jos sitten pikku hiljaa alkaisi oppia nukkumaan ilman useita palveluksia¿ tai jos tämä on kuitenkin jostain vakavemmasta johtuvaa niin eihän se sitten tietty helpota, voi vaan pahentua, kun ei saa enää läheisyyttäkään¿
Ja jossain vaiheessa kun kerroin meidän aamusta niin sen takia se ei ikinä ala ennen kahdeksaa nyt kun yöt on olleet aika inhottavia, enemmän ollaan hereillä kun nukutaan tai itse ainakin oon¿
Nyt pikku hiljaa siivouksen pariin, kun makkarissakin tuli hiljaista, poitsu nukahti päikkäreille¿ ajattelin laittaa kodin kiiltämään kun mieskin tulee vihdoin kotiin ja jos ei sitten v.lopun aikana tarttis tuhlata aikaa siivoamiseen, mutta eipä se siivoaminen etene, jos täällä vaan istuskellaan :0)
Eli poisss ja yritän tulla kertomaan vielä neuvolakuulumiset..
Pajuska+eemeli 5kk+1pv
Sataa, sataa ropisee pili pili pom...
Sain hetki sitten siivouksen päätöseen ja nyt on hetki aikaa istahtaa.
Peetu istuu tosin sylissä..ja taitaa haista, joten kovin pitkään en taas ehdi huilia.
Heinän mies se olikin järjestänyt mukavan yllärin!
Meillä halaillaan ja pusutellaan useampaan kertaan päivässä, kun törmäillään toisiimme, mutta nämä merkkipäivät on miehelle olleet aina vaikeita muistaa, vaikka ne lukee selvästi kalenterissakin.
Mun mies on jossain tilanteissa hyvinkin romanttinen, mutta ei järjestä mitään ylläreitä oikeestaan koskaan..
Äitienpäivänä ja syntymäpäivänä saan kahvit sänkyyn ja mies " leipoo" lasten kanssa kakun -> ostaa valmiin kääretortun ja valmista kermavaahtoo ja niistä taiteilee kakun tai leivoksen =) Omalla tavallaan romanttista..
Lahjan saan myös nimipäivänä, jos joku miehelle muistuttaa merkkipäivistä.
Peetulla on jo 2 hammasta!! Eilen löysin toisen kun kokeilin ientä. Alhaalla on nyt siis kaksi vierekkäin. Pian nähdään ihania hammashymyjä! =)
nyt on taas mentävä
mammutti ja Peetu
Sählä iski jälleen, alkaa väsy painaa eikä yksinkertaisimmatkaan asiat suju...
HEINÄllä on hieno mies! Meillä painitaan ihan arki asioissa ja tunnen välillä itseni yksinhuoltajaksi, vaikka kyllä Ari on paljonkin lastenhoidossa mukana. Mut tälläkin viikolla taas kolmatta iltaa huitelemassa (laittamassa mökkiä) vaikka on sovittu, että isommat jutut tehdään kun lapset isompia, huoh. Mut se siitä rutinasta, kyllä kait mie hänet kestän vaikka onkin jonkintasoinen unelmoija arjen suhteen, raha-asiat kyllä kondiksessa pitääpi. Eikä muuten huitele pitkin kyliä.
Kävimme tänään pitkästä aikaa Hakiksen torilla. Esikoisen kanssa kävin usein siellä kahvilla ja hän söi lounaan. Mut olipa taas koettelumus. Esikoinen meni hienosti mutta tämä mun pikku kakkonen pisti hanttii tissin kanssa oikein urakalla. Nälkä oli, mut liikaa häslinkiä ympärillä. Piti itkeä oikein väsyksiin, jotta sain sitten syötettyä ja laitettua rattaisiin nukkumaan. Rosso kaikui itkusta! Mut esikoinen söi hyvin lastenannoksen ja itsekin sitten kylmän ruoan, mutta oli hyvää silti... Eikä tarvinnut itse tehdä! =) Nyt kyllä ystävärkin ymmärsi mitä tarkoitin sillä että Samu haluaa syödä vain makuuhuoneessa makuuasennossa. Huomas kuinka hankalaa oli. Tulipa pojalle viiden tunnin väli imemiseen!
Mulle neuvolassa neuvottiin kyllä, että voi alkaa pidentämään väliä, vaikka joka toista syöttöä tiputtamaan pois. Just sen univelan takia, kun mä herään edelleen kahden tunnin välein soseista huolimatta. Sanoi, että johonkin on raja vedettävä, et nyt itse alkaa jo olla NIIN LOPPU tuohon imettämiseen... Korvikettakin oon ajatellut, mut kun tuo hylkii tuttipulloo. Nyt sitten kuukauden verran olen nokkamukia ja nokkakärkeä opettanut ja ehkäpä se siitä pikkuhiljaa. Nämähän on vaan opettamiskysymyksiä ja kiinni äidin motivaatiosta ja sitkeydestä, mutta kyllä ottaa lujille nälkäitku ja kun toiselle ei kelpaa.... Ja sen tietää taas että yöllä kostautuu...
Mut meilläkin on hampaat!!! Kaksi alahammasta! Söpöä... Ja kieritään todella pitkälle. Tänään samu oli kierinyt tietokonepöydän ja -tuolin väliin. Oli siellä jumissa ja huuto sen mukainen... Kohta on kiirettä kahden vilpertuksen kanssa... =) Mut vähän ajan päästä pojat ovat jo niin isoja että ovat isän riesana ja saan tehdä paljonkin asioita rauhassa... Jee.
sitä odotellessa niin palataan tähän arki rutiineihin....
T:Tea ja pojat
Minäkin täällä. Pari viikkoa on hurahtanut uutta taloa ulkomaalatessa. Ja sisälläkin tietty piisaa rakennussiivottavaa. Mut loppu häämöttää tässäkin hommassa, elokuun puolivälillä päästään muuttamaan ihan suunnitelmien mukaan. Pirpana on onneksi jaksanut hyvin viettää päiviä tontilla: mennään kun hänen aamupäiväunet alkaa ja ollaan sitten iltaan asti. Pitkät pätkät menee vaunuissa tai sisällä viltillä ja välillä sitten sylitankataan. Anoppi on ollut myös apuna. Miehen isyysloma vaan hurahti rakennuspuuhissa niin että hyvä jos vauvaa pari tuntia päivässä näki. Muutekin parisuhde taitaa olla nyt hiukan pakkasella, mutta molemmat kai aikoo satsata taas siihen kun rakennusrumba on ohi. Toisaalta harmittaa ja olen vähän loukkaantunutkin kun perhe jää näin vähälle huomiolle, mutta toisaalta mitä nopeemmin tulee valmista, sen parempi.
Näistä oli ainakin keskusteltu:
AAMUT: viikon verran meillä on alettu herätä aiemmin kuin ennen noustiin vasta 9.30-10. Nyt siis herätään viimeistään kahdeksalta ja tehdään sitten aamutoimet. Yöllä syö yleensä 01/02 ja 05/06 (jolloin otan viereen omasta huoneestaan), joten sitten osuu syöttö taas sopivasti ennen päiväunia. Aamulla on hereillä aika tarkkaan kaks tuntia ennen unia. Syöttärissä on alkanut istua lyhyitä pätkiä meidän vanhempien syödessä. Muuten sitten sitterissä tai lattialla leikkimässä ellei sylittelemässä. Ja ulkona tontilla nukkuessa ekat unet on olleet vähintään 2h, usein kolmekin. Lopuksi päivää unta riittää vaihtelevasti 30 min - 2h. Yöunet kymmenisen tuntia.
ILTASHOW: Omassa huoneessa pinniksessä nukkuu, mutta pientä unta vastaan tappelemista on ajoittain alkanut ilmetä. Just kun meinaa nukahtaa, alkaa vimmatusti hieroa silmiä ja kitistä. Syötän aina just ennen sänkyyn laittoa vaikka edellisestä syötöstä ei olis kuin tunti, joten olen sitten ollut vaan tiukkana enkä enää nosta sängystä. Voin siis seistä vieressä ja silitellä ja laulella, mutta ilman syliä ja tissiä neiti rauhoittuu ja nukahtaa aikanaan. Välillä ei yöllä ole muita hälytyksiä kuin syötöt, välillä saa tutin laittaa pari kertaa tai rauhoittaa pahoista unista karjuvaa vauvaa (näin oletan kun nukkuu uudelleen kunnolla edes heräämättä).
MÖSSÖT: Meillä on viimeisen viikon sisään otettu ekat askeleet kiinteisiin (täysimetys 5+kk) eli äitini syötti vauvalle mustikoita metsästä sormien välissä likistettyinä, itse olen antanut nuolla omenahillolusikan ja pari tl meni perunaa (uutta perunaa kaikista ohjeista huolimatta). Tänään jo parikymmentä mustikkaa hävis parempiin suihin ja olis mennyt varmaan enemmänkin. Kaikki on kelvannut hyvin ja suu aukeaa uutta annosta odotellessa kuin pienellä linnunpojalla. Perunan perään jäi seuraavan päivän kakka väliin mutta nyt mustikoiden jälkeen tuli tavaraa sitten senkin edestä.
HAMPAAT: kuolaa tulee vuolaasti ja kaluaa tavaroita ja sormiaan myös poskien ikenillä vaikka eihän sinne hampaita tule vielä aikoihin! Silti on kuin kovastikin kutittais. Ikenet ei kuitenkaan mistään ole vielä turvoksissa joten ihan tyrkyllä ei hampaat vielä ole.
MERKKIPÄIVÄT: odotan että mies muistais, mutta tiedän jo etukäteen ettei muista vaikka muuten vähän romantikko onkin. Synttärilahjaksi saan yleensä pussin karkkia laivalta kun on silloin aina harrastuksensa puolesta reissussa. Hääpäivän voi muistaa kukkakimpulla (toka hääpäivä vasta tulossa vaikka yhdessä ollaan oltu kohta kymmenen vuotta). Muutoinkin kantaa joskus kukkia kotiin mutta ihan yhtä paljon minulle kuin itselleenkin. Äitienpäivänä kun haettiin mummoille kukkia, sanoi että valitse siitä itselles samalla...maksoi kuitenkin anopinkin äitienpäiväkukan. Nimpparia ei muista kuin kun kannan mansikkakakun eteen :-)
Mitäs vielä? Meillä on huomenna 5kk nla (meni jo 1,5 vkoa pitkälle). Neiti on edelleen itse aurinko: ei juuri vierasta ja enimmäkseen on hyvällä tuulella ja erittäin mukautuvainen. Vatsalle kääntyy, muttei siitä pois. Ryömimisyritykset vie korkeintaan vähän taaksepäin. Istuu melkoisen tukevasti syöttötuolissa, mutta väsyy vartissa ja alkaa kitistä. Syö varpaitaan äänekkäästi. Käsien koordinaatio oikeinkin hyvä ja ote tiukka. Vatsallaan nostaa yläkropan suorille käsille tai peppua ylös, mutta ei samaan aikaan kumpaakin. Jokeltelu on jäänyt lähes kokonaan pois ja testailee nyt enimmäkseen kiljumisääniä (aiemmin saattoi jokellellen seurustella tunninkin!). Talotyömaalla seuraa työkoneita loputtomalla kärsivällisyydellä ja nopeasti kohdistaa katsetta ääntä (raskas liikenne, jota piisaa kun kaikilla naapuritonteillakin rakennetaan) kohti ja seuraa kunnes kohde häviää näkyvistä.
Eniten odotan että neiti oppisi kääntymään takaisin selälleen! osaako kaikki muut viisikuisen sen jo? Tai nauraako kaikki ääneen? Meillä ei vieläkään. Naama on kuin hangon keksi ja riemunkiljuntaa kuuluu. Välillä näyttää siltä että ilo oikein kuplii vauvan sisällä ja katseessa, mutta mitään ääntä ei tule ulos!
Nyt pisaa jorinat, aamulla neuvolaan ja sitten taas maalauspuuhiin. Alan olla puolen vuoden rikkonaisista öistä sen verran poikki, että nyt varmaan aletaan lykätä kiinteää ruoka pimuun kiihtyvällä tahdilla. Yritän silti imettää ainakin vanhempainvapaan loppuun asti, jolloin palaan työelämään. Mielellään jatkaisin imetystä niin, ettei korvikkeita tarvita, vaan saisi sitten siirtyä suoraan lehmänmaitoon. Soseet teen hedelmämömmöjä lukuunottamatta itse. Banaania ja omppua ei tietenkään osteta purkissa vaan mömmäillään itse. Ja tuoreilla marjoilla pärjäillään myös tämä loppukesä ja pakastimesti sitten sen mukaan miten kukaan niitä tässä rakennus ja muuttorumbassa ehtii säilöä.
Palailen huomenna kasvupinoon.
äippä + pimu 5+kk
Onpa ollu kiirusta kun on pinoilu jäänyt taustailuksi vaan.. Mutta galluppeja nyt kun tämä lahopää vielä jotain muistaa! eli..
ILTASHOW: ei showta ole, mutta omaan pinnikseen viedään ja sinne jää. Omien unien takia yövalostakin luovuttiin, ihan hyvin nukkuu silti. Yleensä n. vartissa on jo unessa, kun joskus käyn kurkkaamassa.
MERKKIPÄIVÄT: meillä vuosipäivä on yleensä ' se' päivä jolloin muistetaan puolin ja toisin. Synttäriksi saan yleensä mielihajuvettä + ulos ruokailemaan. Mieheni ei ole mikään multiromantikko, mutta päivittäin muistetaan sentään arjen keskellä halaillakin ;)
Kihlapäivää ei yleensä kovin kummoisesti juhlita, ehkä tulevaisuudessa hääpäivää, koska olemme vihdoin päättäneet purjehtia avioliiton satamaan! Häät on tammikuun toiseksi viimeisellä viikonlopulla- talvihäät niinkuin halusinkin, järjestelyt kovassa käynnissä :)
KIINTEÄT: meillä syödään jo lusikan kans ihan kohtuudella niin ettei kaikki valu rinnuksille... uutena suosikkiherkkuna oli joku kanasosejuttu, en muista sen tarkemmin mutta se maistui kyllä heti kerralla koko purkki!
Tänään illalla onkin ohjelmaa luvassa, nimittäin ala-asteaikaisen luokan luokkatapaaminen. Osan kanssa olen edelleen paljon tekemisissä, osaa en ole nähnytkään kymmeneen vuoteen. Ihan mielenkiintoista tietää missä elämäntilanteessa ovat ihmiset, joita sillon näki päivittäin. Ehkäpä uusia vanhoja mammakavereitakin tulisi :)
Mutta nyt aamulenkille, kun aurinkokin paistaa niin mahtavasti! Mukavaa viikonlopun alkua kaikille
-Henna ja Melina-
Henna_:lle heti ensimmäisenä suuret onnittelut =D Ja paljon jaksamista järjestelyihin..
Mulle keräänty viime viikonlopulle ihan hirvee univelka, kun Viivi nukkui yönsä heikosti ja heräs jo aamu 6. Neiti sitten lauantaina yökylään kummeille ja kotiin maanantaina. Mä sain taas kerran levätä ja nyt kaikki onkin jo normaalisti.
AAMUT/RUOAT: meillä herätään nyt 7-8 välillä, aamupalaksi kaurapuuroa ja hedelmäsosetta. Sen jälkeen käsien ja naaman pesu, vaipan ja vaatteiden vaihto. Siinä sitten Viivi tykkää leikkiä leluillaan lattialla melkeinpä ensimmäisiin päikkäreihin saakka (1-2 tunnin kuluttua heräämisestä). Tuossa välissä äiti ehtii hyvin keitellä kahvit ja tiskata. Jos jaksaa.. 12 pintaan syödään lounaaksi kasvisateria ja 17 pintaan maistellaan myös lihaisampaa versiota, lisäksi myös hedelmäsosetta kun tuota liharuokaa menee vasta niin vähän. Illalla sitten ennen nukkumaan menoa saa vielä vellin. Ja tissitankkauksen saa aina halutessaan (5+ kertaa päivässä) Itse teen lämpimät ateriat ja puuron.
Onkos muuten kukaan muu huomannu ettei erityisesti jokin raaka-aine sopisi vauvalle? - Meille ei sovi mikään mikä sisältäisi vadelmaa, pian alkaa kova itku.. Eli se nyt on vallan pannassa.
Hampaita on ollut tulossa jo toukokuun loppupuolelta saakka, mutta eipä ole läpi tulleet vieläkään..
Viivi käy melkein vallan pytyllä kakalla, tämä jo sen verran useaan kertaan että äitikin tietää kun on tarvetta.
Samantyyppistä ILTASHOWta meilläkin on kuin usealla muullakin.
ja nyt pois,
H & Viivi (pian 5kk)
Henna: Kuulostaa ihanalta nuo talvihäät...Jokos te muuttamaan pääsitte(toivottavasti nyt muistin oikein)? Ja jaksamista sinne töihinkin.
Heinä: Onpas mukavan huomaavainen mies!
Meillä noita merkkipäiviä muistetaan vaihtelevalla menestyksellä...Mut välillä saattaa mies keksiä jotain " arki" romantiikkaa, kukkien tms. muodossa.
Ilta: Meillä tuo pikkumies käy kyllä tosi nätistä nukkumaan (koputtaa puuta täällä kaksin käsin=0). Klo 20 maissa iltavelliä jonka jälkeen alkaa silmienhieronta. Nukahtaa joko tissille tai muuten syliin ja jää sänkyyn vaikka havahtuu sinne laskettaessa. Ja tällä viikolla herännyt vasta 5 aikaan ekan kerran maidolle.
Vaunut: Siellä makailu hereillä ei sovi olenkaan! Eli istua täytyy ja nähdä. Täytyynee ottaa tuo kantokassi pois ja laittaa vaunut ns.rattaiksi kun ei poika yksinkertaisesti halua siellä nukkua.
Mites muut vauvat vaunuissa viihtyy??
Ja toinen kyskä:
Otatko sen flunssa rokotuksen vauvalle kun nyt sen saa 6kk--> ilmaiseksi. Meinasin itse ottaa vaikka siitä kaksi ylimääräistä piikkiä tulee. Mutta tuo rs-virus ja sairaalakäynti(3pvä) nyt motivoi tähän rokotukseen meitä =0/
Mulle tuli itselle kutsu leikkaukseen, kääks. Ajattelin et se on joskus hamaassa tulevaisuudessa mut marraskuu lähenee...Menen siis sappirakonpoistoleikkaukseen kun raskausaikana löysivät sieltä pienen sappikiven joka aiheutti ihan hirveitä kipuja loppuraskaudessa. Rutiini juttu mut kyl vähän hirvittää silti...
Ollaankin oltu pikkumiehen kanssa paripäivää kaksin kun isommat isovanhemmilla ja mies töissä. Aikas marinaa osaa jätkä pitää...ja ikeniä kutittaa ihan hirveesti. Ostin semmoisen jääkaapissa viilennettävän purulelun ja se on pojan mielestä aivan ihana. Kaupoissakin ollaan yritetty pyöriä mutta mies kun on niin vaatekaupan ovella jo alkaa marina =0))
On kyllä ihanaa saada välillä olla vaan yhden lapsen kanssa. Ei sillä kyllä mulla isompia on jo kova ikävä mutta välillä kiva keskittyä vain ja ainoastaan tähän vauvaan, joka yrittää väkisin kasvaa...Meillä nimittäin ollaan puolentoista viikon päästä 1/2-vuotiaita!!!!
Nyt pikkuista viihdyttämään! Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ja Frog jos olet kuulolla niin tulehan kertomaan miten opiskelut lähteneet käyntiin...
calmus & pikkumies vielä 5kk
Calmus muisteli ihan oikein että muuttohommia meneillään meillä :) välittäjän tunarointua kaupantekopäivää on siirretty ja siirretty mutta nyt se kuitenkin on varmistunut ensi viikolle eli sillon päästään myös muuttamaan!
HAMPAAT: meillä kyllä kuolataan vähän ja nyrkki menee suuhun mutta läpi eivät ole tulleet. Esikoisella tuli ihan huomaamatta alas keskelle kaksi hammasta yhtäaikaa ilman mitään kitinöitä- saapa nähdä meneekö yhtä kivuttomasti tämänkin kanssa.
Mutta nyt taas pää kolmantena jalkana katsomaan kuinka koiria kiusataan. Esikolla on hirveä UHMA ja kyllä vaan meinaa muutaman kerran päivässä mennä hermot totaalisesti!
Nyt pinnaa venyttämään... :)
-Henna kera tyttöjen taas-
Hittolainen kun tosta koirasta lähtee taas karvaa! Eilinen siivous ei paljon auttanu, vaan joka päivä on imuroitava, välillä parikin kertaa, ettei olis karvoja mattona lattioilla! Yritän joka välissä nyppiä ja harjata koiraa mutta silti niitä on... no, itepähän annoin periks miehelle joka koiraa halus..
Se siitä marinasta.
VAUNUISSA meillä viihdytään ihan hyvin, kun nostaa selkänojaa vähän pystympään, että Peetu näkee maisemia ja ihmisiä.
Unikin tulee välillä ihan yllättäen, eikä tarvita tuttia tai maitoo.
(siis jos vaunut liikkuu)
RUOKA-AINEISTA saatta jostakin nyt masuvaivoja tulla, kun illat on meillä yhtä huutoo sängyssä!
Toisaalta se itku ei viittais siihen kun se alkaa vasta kun laitetaan poika nukkumaan..ihan kun protestois nukkumista vastaan. Mutta kokeilen kuitenkin hetken aikaa ilman kukkakaalia ja jos tahti ei muutu, niin porkkana jää pois jne..
Päivällä ei siis oo mitään vaivoja ja vois aatella että jos jollekin aineelle on allerginen, niin se vaivais päivälläkin..
(tässä kohtaa on monen hyvä sanoo, että mitäs aloit antaa kaikkee heti. Nyt on vaikee tietää jos jostain ruoka-aineesta tulee vaivoja..
Mutta näitähän ei voi ennustaa, vaivoja tulee jos tulee ja yritetään selvittää mikä vaivaa )
Hennakos se on naimisiin menossa ?! Oikein paljon onnea!
Minä vielä haaveilen häistä, mutta nyt mieskin alkaa olla jo sitä mieltä että meidän olis pikkuhiljaa aika käydä kirkossa!
Kavereiltä kun tuli hääkutsu, niin se jotenkin herätti ton mun miehen..
Äitini tässä tuskaili yhtenä päivänä, että ei taida nähdä tyttäriään hääpuvussa.
En uskaltanut sille mitään luvata, mutta aioin kyllä jonain päivänä naimisiin mennä!
Hääpuvustakin näin unta ja se oli piirrettävä ihan paperille, kun oli ihan hieno (ihan erilainen kun oon aatellu), ettei unohdu.
..ja takaisin maanpinnalle unelmista..
mies tuli porttiaineiden hakuressulta ja sitä on mentävä auttaan, että saadaan portti valmiiks, niin saa koiran laskee pihaan juokseen huoletta. Sitten on koko piha aidattu ja karvakorvalla tilaa juosta!
mammutti ja peetu
ja miehen yllätys oli siksikin niin hieno kun hän lähtee kuudelta töihin ja on aamu-uninen ja oli pystynyt tuohon hommaan. Eikä tullut herättämään mua vaan antoi nukkua kunnes poika herää ja sitten pääsin kaatamaan heti kahvia. Kyllä maistui!
Miten teijän miehet huomioi teitä vuosipäivinä tai hääpäivinä? Hääpäivänä saan aina kukkia ja aamiaskattauksen, samoin äitienpäivänä ja syntymäpäivänä. Vuosipäivä on erikseen ja se on päivä jolloin 2-vuotinen ystävyys osoittautui rakkaudeksi. Senkin hän muistaa joka kerta jollakin kivalla tavalla. OIkeestaan mies muistaa nää asiat paljon hienommin kuin minä. Ei me muuten vietetä mitään romanttisia iltoja useinkaan, eikä lässytetä rakkauslässytyksiä, harvoin muistetaan edes sanoa mitään lempeää. Kuitenkin ohimennen halataan ja aina näinä tärkeinä päivinä sitä muistaa mistä kaikki alkoi. Joten näihin tunnelmiin tänään...