Muita jotka ei malta olla repimättä kantapäitään auki?

Kantapäitä ja isovarpaita pitää usein rassata ja päkiöitä. Minulle tulee helposti päkiään rakkoja (ei kantapäähän taakse, kuten rakkolaastarimainoksissa aina ja " kaikille muille" ) liian pitkästä kävelystä ja uusista kengistä. Sitten kun se rakko aikanaan puhkeaa ja nahka siitä repeää, niin voi kauhea, kun sitä pitää nyhtää ja muka SIISTIÄ reunaa, ettei repaleet rahise sukkaa vasten. Joskus tulee vertakin.



Kerran oli ihana, kun olin jonkun koulun pääsykokeessa ja majoituin väliyön asuntolassa (kaksipäiväinen pääsykoe). Raaputtelin siellä illalla jalkapohjaa paremman tekemisen puutteessa ja sain aikaan sellaisen pitkän suikaleen, jonka toinen pää meni niin syvälle, että näkyi jo verta eikä sitä voinut enää nyhtämällä irrottaa. Eipä tietysti ollut mitään saksia eikä kynsileikkureita mukana... No, meikkipussissa oli metallinen kynsiviila ja kajaliterotin! Viilan kärjellä ruuvasin terottimesta terän irti ja sain sillä viillettyä nahkasuikaleen siististi irti. Seuraavan päivän sitten kuljin hieman omituisesti siellä pääsykokeessa, kun jalalle ei kärsinyt kunnolla astua.

Mulla on ollu kinttu auki kohta kolme vuotta.

jalka" höylä" , mitä ammattilaisetkin käyttävät. Niitä saa ihan tavis marketeista. Ei siis rasi, vaan terällinen " höylä" . Sillä saa ne kovat kohdat pois, eikä kantapäitä pääse mitenkään enää repimään. Ja tietysti kunnon rasvaus päälle.

Nyt on tosin viime aikoina ollut yllättävän " kosteat" jalat ja ei ole pystynyt repimään. Mutta esim. viime kesänä tuli linkattua kun oli liikaa repinyt.



Mulla tepsi Avonin joku kuolleen meren suola jalkarasva tms. on sellaista harmaan väristä.

ja luullut olevani ainoa. Tämä palsta on ihan huippu, kun täällä tulee totuudet julki :)

" Liityn joukkoon...

Revin jalkojen lisäksi sormien kynsinauhoja, lapsuudesta asti vaivannut paha tapa. "



Ja kuulin olevani ainoa joka tätä tekee...

siis sitä vanhaa nahkaa niin paljon ettei rasva pääse läpi...