Toinen alkioista ei selvinnyt, olenko kiittämätön?
Onko kenelläkään kertoa minulle vastaavasta kokemuksestaan. Sain viikolla 7 tietää ultrassa osottavani kaksosia ja olin onneni kukkurilla. Ehdin iloita ja kertoa asiasta jo lähesillenikin, kunnes ultrassa 8 viikolla huomattiinkin, että toisessa alkiossa ei olekaan sykettä vaan se on tuulimuna.
En ymmärrä itsekään kuinka voin tuntea nyt pettymystä ja haikeutta vauvaa kohtaan joka ei koskaan oikeasti edes ollut vauva. Tai varmaankin haikailen sitä, että oisin voinut saada hartaasti toivomani kaksoset.
Olen varmasti kiittämätön ja ajatukseni ovat monelle järkyttävää luettavaa, mutta kuulisin mielelläni muiden tuntoja samassa tilanteessa olleilta. Olen varma, että kun aika vähän kuluu tulen iloitsemaan ja rakastamaan ja odottamaan tämän yhden vauvan syntymistä, mutta nyt mielummin olen kun en odottaisikaan, en edes mieti raskaana olemistani. Odotan vain hiljaisesti suuria tunteita itselleni siitä että nauttisin tästä normaalista yksöisraskaudestani.
Kommentit (4)
onhan se nyt ihan normaalia että kun ensin sanotaan että tulee kaksi ja sitten ei yhtäkkiä olekkaan sitä toista että harmitus iskee! Voisin kuvitella itseni ihan samaan tilanteeseen samoilla fiiliksillä. Tärkeintä on musta ettei jää märehtimään liian pitkäksi aikaa sitä toista jota ei koskaan " oikeasti ollutkaan" ..tai että koko raskauden jossittelee..Murehdit nyt kunnolla ja sitten keskityt siihen ihanaan pieneen ihmisen alkuun joka siellä masussa kumminkin köllii mukana =) Jos tuntuu ettei vaan pysty niin mieti miltä tuntuisi menettää sekin..yleensä ne tunteet sieltä löytyy siinä vaiheessa!
hippuskainen ja masu 20+2
...ajatuksesi oikein hyvin. Sopeutuminen vie aikaa. Yritä kuitenkin muistaa, että kaksosraskaudessa on huomattavasti enemmän riskejä. Näin voi siis loppujen lopuksi olla parempi. Ivf-lääkärilläni oli tapana sanoa, että tavoitteena on yksi terve lapsi kerrallaan.
Meillä näkyi viikolla 5 kaksi sikiöpussia mutta ei tossa vaiheessa vielä kummassakaan sykettä. Viikolla kahdeksan oli kummassakin syke. Ja nyt siis jo 4-vuotiaat kaksoset. Olisin varmasti surrut jos toinen olisi lopettanut kehittymisensä, vaikka ihan alussakin. Jos on saanut tietää odottavansa kaksosia, ei kummastakaan haluaisi luopua. Mutta luontohan usein hoitaa asian noin, että toinen ei lähde kehittymään.
Asiahan on periaatteessa sama kuin se, että tulee tuulimuna tai keskenmeno, kukapa silloin kiittelisi. Mutta tilanne on kuitenkin siinä suhteessa ehkä lohdullisempi, että toinen sikiöistä on kuitenkin jatkanut kehittymistä.
Periaatteessa tuohan on erittäin yleistä. Kaksosraskaudet päätyvät ilmeisesti suurimmilta osiltaan kesken raskauden alussa.
Meillä ei ole ihan sama tilanne, mutta meille tehtiin toukokuun alussa IVF:ssä kahden alkion siirto ja odotusta takana oli jo 2,5 vuotta. Olimme aivan valmiit kaksosiin ja jotenkin molemmat mieheni kanssa myös toivoimme niitä. Samaan aikaan tuttavapiirissä oli vaikeahko kaksosraskaus, joka vähän pelotti.
Varhaisultrassa löytyi vain yksi sikiö eli toinen alkioista ei ollut selvinnyt. Muutama päivä meni miettiessä, mihin se toinen pikkuinen on hävinnyt. Ja pakkaseenkin jäi vain yksi alkio, joka siellä nyt on ilman kaveria... mietityttää sekin.
Mutta joka tapauksessa olen aivan onnessani tästä yhdestäkin lapsesta, joka meille on tulossa tammikuussa 2008. Uskon, että löydät raskauden onnen ja ihanuuden aivan pian! Tottakai pari päivää mietit sen toisen alkion kohtaloa, mutta uskon sen menevän sinunkin kohdallasi ohi.
Upaa alkuraskautta ja lämmintä kesää!
daami76