** ELOkuisten viikonloppu, la-su **

Tässä myös linkki uusimpaan esittelypinoon: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=10755950&p=1&tm… Vanhempaankin oli tullut uutta päivitettävää, jonka päivitän alkuviikosta, kunhan on olen kotikoneella.



Toivottavasti perätilassa viihtyvät vauvanne nyt ymmärtäisivät mennä takaisin rt-tilaan. Kuulostaa hurjalta, että vaihtavat tässä vaiheessa asentoa tosta vain.



neitiniiskuselle tsemppiä yskän kanssa. Oletko muuten kuullut, että tavallisia yskänkarkkejakaan ei saisi syödä koko ajan, voivat nimittäin saada kurkun kuivamaan ja yskän jatkumaan. Korkeintaan puoli askia Mynthoneita tai vastaava määrä päivässä.



Nani: Olen kuullut, että menkamainen jomottelu voi jo availla paikkoja loppuajasta, joten ehkä terkka on siksi varuillaan. Minulta otetaan verinäyte torstaina.



( . ) En muista milloin olisin nukkunut yöllä 7 tuntia nousematta kertaakaan ylös, kuten viime yönä. Vessahätäkään ei yllättänyt. Nyt taas aamu onkin mennyt vessassa rampatessa. Vauva painaa kyllä hyvin taas virtsarakkoa seisoessa. Mitenköhän pystyny olemaan tänään häissä vieraana.. Toivottavasti voin majoittua lähelle vessaa. Näin melkein painajaista viime yönä. Olin luvannut lähteä kuskaamaan kavereita 600 kilometrin päähän autolla. Mietin epätoivoisena, miten selkä kestää autossa..



Västis ja Taimi 35+1

Synnytyspuolella on ihana keskustelu; " Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?" . Oon hekotellut koko aamun...



Miette 37+3

Miehellä alkoi vihdoin kesäloma. Hän pitää lomaa kaksi viikkoa. Harmi vaan, kun hän ei pystynyt pitää lomaa elokuussa. Elokuussahan tämä vauva taitaa syntyä.



Potkut ovat tosi voimakkaita ja vauva punkee peppua mun palleaa vasten. Välillä tulee ihan tukala olo. Ihanaa kuitenkin kun on niin liikkuvainen vauva.



Vitanova:

Toivottavasti sun vauva ankkuroisi itsensä nyt tiukasti raivotarjontaan. Mun vauva olikin yllättäen kääntynyt perätilasta raivotarjontaan rv 35+. :-)



Muutaman päivän on ollut vähän heikko olo. Ei tee oikein mitään mieli ja tulee helposti pahaolo. Vauva se taitaa vaan painaa sisuskaluja ja vatsalaukkua. Muuten vointi on hyvä. :-)



T: Ona rv 36+1 (kuopuksemme syntyi rv 36+1)



Ps. Nyt onkin viikottain neuvola.

PLÄÄH... nyt rupeaa ahistamaan nämä ilmat!! Miehen kolmeviikkoa kestäny loma ei ole sisältäny montaakaan päivää niin ettei ois satanu...(äkkiä laskettuna yhden käden sormet riittää :( ) Miehellä ois virtaa nyt vaikka muille jakaa mutta kuka tuolla 15 asteen lämmössä ja vesisateessa vihtii ulos mennä tekemään esim pihahommia?? Tää on ihan p...stä. Miten ne sattuukki aina meidän loman aikaan tälläset kelit...viime vuonna se ainut sadeviikko mikä oli niin se oli myös mun ainut kesälomaviikko..



Mutta jos sitä sitten vaikka pitkästä aikaa keskittys teidän juttuihinne oman navan lisäksi :)



Aika paljo vaaveja vielä istuskelee yksiöissään...jännä miten käännöksistä huolimatta ei rt:ssä pysytä...taitaa vaan olla niin ettei ne taida tuossa tapauksessa viihtyä lainkaan rt:ssä, toivotaan kuiteski että ne vielä malttaisivat kääntyä niin ois se maailmaantulo heille ja teille helpompaa :)



Västis: sitähän se terkkaki eilen meinas, vähän on ruvennu ite asennoitumaan siihen ettei tiedä millon Vilperi nyt tuosta syntyy...Yritinki mieheltä kysellä että miten pärjäätte sen aikaa ku laitoksella olen siis ihan normaalin elämän puitteissa...tiedustelin miten tuo astis tai pyykinpesukone toimii (siis laitetaan päälle), miten laskut maksetaan yms. meni kyllä rakkaalla miehelläni sormi ns. suuhun :) Siis meillä mies tuo rahan taloon ja minä " vien sen pois" eli hoidan kaikki talousasiat ja kodinhoidon, siis olen vain tottunut ne kaikki tekemään. Nyt sitten hormoonihuuruissani olen pelännyt että jos mulle sattuis jotain miten nuo oikeasti pärjäisivät..kyllähän sitä pakon edessä oppii mutta kuiteski....eihän sitä hesessä voi joka päivä syödä?? No ehkä tää on vain tätä raskaana olevan naisen huolia taasen...



Tiistaina ois viimenen neuvolalääkäri, sittehän sitä saadaan kuulla onko supparit mitään tehneet tuonne alas...



Eilen muuten opetin mieheni kirjautumaan tälle palstalle mun nicillä ja ettimään meidän ketjua, jotta se voi sitten tulla vauvauutisen teille tänne kertomaan ensi tilassa sitte ku aika siihen on...katotaan sitten vieläkö se muistaa sen miten se tehtiinkään :)



Miette: olen lukenu kans tuota samaa ketjua, mutta se on jo niin pitkä että en muista mihin asti olen päässyt ja laiskana en jaksa plärätä sivuja läpi uudelleenkaan...täytys repii jostain aikaa että vois ihan rauhassa niitä lueskella...ja kohtahan me saadaan lisätä omat tekstimme siihen ;)



Matkoista: asuntomessuille täytys varmaan suunnata ku sinne tuli töitäki tehtyä (tarkistamaan miten ovat onnistuneet käytännön toteutuksessa :) Mutta en tiedä miten ihmeessä sitä päivän jaksaa siellä tarpoa?! Mutta jos riskillä oottais jos vaikka Vilperi syntyiski niin että ehtis sen kans sitte vaikka ihan viime tipassa, kyllä pari viikkosen kans taitaa jo uskaltaa liikkua vai mitä mieltä ootte?



Imetysliiveistä: Ite kävin ihan prismasta ostamassa triumphin ne pehmeät perusliivit, mulla on ollu sellaset molemmilla ennestään, mutta pienempi kokosena, jostain syystä tässä raskaudessa mun rintarauhaset on turvonneet ihan tosissaan..eihän ne mitkään sexy-liivit ole mutta menevät ainaki yöllä. Sitte laitokselta päästyäni aattelin vähän paremmat liivit hommata...



Öistä: kyllä on (onneksi siis en ole ainut) muillaki näköjään noita uni-yms ongelmia...vessassa saa ravata monta kertaa yössä varsinki alkuyöstä...siitä viidestä eteenpäin on niin etten jaksa yksinkertaisesti enää nousta vessaan väkisin etin vaan uutta asentoa ettei tarttis nousta ja sitte ku viimein nouset ylös saat kyllä vauhdilla sinne vessaan mennä ettei alle tule :) Meillä on edelleen rytmit ihan mitä sattuu...yhteentoista menee joka aamu ihan järkiään, toivottavasti tää tuleva lapsi ei ole kauhean aamunvirkku....



Mutta nyt saa riittää tää palstaterrorointi, vaikka en kaikkea ehtinyt kommentoimaankaan, annetaanhan muillekin tilaa :)



Voikaahan hyvin!



Nani76 ja Vilperi 35+0 (la 18.8)

Ainakin meillä päin on viime yöstä asti satanut tauotta..



Empä ole täällä muutamaan päivään käynytkään ja kamalan paljon olette sillä aikaa kirjoitelleet. Ihan kiva lueskella!! Ei vaan millään muista kenelle piti kommentoida ja mitä..



Joten omaan napaan: Täällä voidaan ihan hyvin. Kamala väsymys vaan vaivaa.. Ei tunnu edes nukkuminen auttavan. Närästystä ja liitoskipuja löytyy. Eilen oli neuvola, siellä kaikki ok. Painokaan ei ollut tullut yhtään lisää kahden viikon takaisesta!! Kaiken kaikkiaan siis kuitenkin jo se 14 kiloa.. rr oli 107/62 ja sf-mitta 30cm. Pissa --.



Niin vierailin tässä viikolla sitten äippäpolillakin ja vietin yön osaltolla seurannassa. Olimme nimittäin kolarissa. Rattijuoppo tuli pikkutiellä jyrkän mutkan takaa vastaan suoraan meidän kaistalla!!! Onneksi vauhtia ei kuitenkaan ollut hirmuisesti ja mieheni (joka siis ajoi) ehti väistää aika reilusti. Automme meni kuitenkin ihan hinauskuntoon. Onneksi kennellekkään ei kuitenkaan sattunut mitään!!!!!!!!! Mutta kyllä se säikäytti. Sairaalassa sanoivat että tälläisiä täytyy kuitenkin aina ainakin vuorokausi tarkkailla, kun on olemassa vaara että istukka repeää irti eikä näillä viikoilla enää aleta ottamaan mitään riskejä sen suhteen. Ihan hyvä niin. Otettiin sitten useampaan otteeseen käyrää sekä ultrattiin. Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin!!!!! Mutta siinä taas nähtiin, että vaikka itse on kuinka varovainen niin aina voi silti sattua mitä vain. Kaikenlaisia törttöjä sitä auton ratin takaakin löytyy!!! Tämäkin oli niin kännissä, että ei omin avuin pystynyt edes poliisi autoon kaatumatta kävelemään..



Vierailu osastolla toi kuitenkin mieleeni että kuinka vähän tätä raskautta enää oikeastaan onkaan jäljellä!!! Olisi kai jo aika alkaa pestä ja viikkailla vauvan vaatteita paikoilleen. Vaavan sängynkin voisi jo kohta kaivaa esille. Oi kohta sitä saa jo oman nyytin kainaloon!!!!!!!



Pönttö-örvelö rv 35 tasan!! la 18.8

Pönttö-örvelö: Kylläpäs pysäytti tuo tekstisi mut ainakin, sillä mun yksi suurimmista peloista tässä raskaudessa on ollut se että joutuisin auto-onnettomuuteen. Onneksi teillä oli kuitenkin onnea matkassa ja ei pahemmin sattunut. Pistää vaan todella vihaksi tuollaiset ääliöt, jotka kännissä siihen rattiin hyppäävät!!!



Täällä supisteli eilen illalla taas jonkin verran, ei kuitenkaan kipeästi. Nyt sit aamusta taas supistellut myös jonkun verran ja vähän tuntunut sellasta menkkamaista jomotusta tuossa alavatsalla ja selästäkin hieman otti. Oltiin just autolla ajelemassa kun tuli näitä vähän tuntuvampia suppareita ja ei ollut kovin kivaa kyydissä, kun joka töyssy tunuti tosi epämiellyttävältä.



Me vietiin tyttö aamupäivästä isovanhemmille hoitoon ja sinne hän jääkin nyt yökyläilemään huomiseen asti. Pitäis jotain kivaa kehitellä miehen kans illaks. Mies ehdotti elokuviin menoa, mut en tiedä jaksanko istua sit niin kauaa paikallaan, saatika olla käymättä vessassa:/ Nooh, kai sitä jotain pitää kehitellä, kun on mahdollisuus vielä jotain tehdäkin.



Eipä tässä muuta tällä kertaa, lähinnä tulin vain tuota pönttö-örvelöä kommentoimaan, kun tosissaan pistää suututtamaan tuollaiset idiootit, jotka ei ymmärrä lausetta, kun otat et aja, kun ajat et ota. Pääasia nyt kuitenkin ettei mitään vakavempaa sattunut, oli teillä tosiaan onnea matkassa.



Falz & Veijari 37+1

Kauhea tuo kolari... Onneksi kaikki kuitenkin hyvin!!



Itselläkin ollut tässä taas kauhea läjä huolia, kun tämä tiitiäinen on heittäytynyt niin hiljaiseksi! Eilen olin taas kontrolli käynnillä äitipolilla ja pikkuinen liikkui ultrassa kätilön sanoin vaisusti ja lääkärin sanoin juuri ja juuri riittävästi... Laittoivat sitten sellaiseen tutkimukseen (jonka nimeä en enää muista) jossa ruvetaan tiputtamaan synnytyksen käynnistävää ja odotetaan kolme supistusta. Sitten seurataan kuinka vauva reagoi! Itkin koko iltapäivän siellä sairaalassa, mutta kaikki kyllä näytti käyrillä oikein hyvältä. Ensi viikolla sitten taas uudelleen tarkastus käynnille.

Illan tiitiäinen kyllä jumputteli kovasti, että vähän stressi helpotti.

Onko kellään samanlaisesta kokemusta???

Tämä on kyllä todella kamalaa! Olen jo kaikki maailman kauhukuvat nähnyt silmissäni! Ja varmaan näitä vauvan liikkeitä seuraa jo vähän vainoharhaisestikin?!

Tämä vauveli muuten painaa nyt jo 2850 ja esikko 2940 syntyessään, Taitaa tulla vähän isompi!



Huomenna ajateltiin mennä vähän lomamatkalle, olla yksi yö hotellissa. Päästään viemään vielä esikkoakin johonkin ilman vauvelia! Ja saanpahan itsekin ehkä vähän ajatuksia muualle?!



Jopas tuli taas rustattua omista vaivoista, mutta nämä nyt vaan painavat aika paljon mieltä!

Syntyispä vauveli jo kohta, niin ei tarvis hermoilla....



Kaikille hauskaa viikonlopun jatkoa ja hyviä vointeja!!!



T:Mona ja tiitiäinen 37+1 la 3.8

Hurja tuo Pönttö-Örvelön kolari. Onneksi selvisitte säikähdyksellä.



Mona toivottavasti vauvalla kaikki kunnossa kuten käyrät näyttää. Minulla käynyt näissä kolmessa viimoisessa raskaudessa niin että vauvat liikkuneet vikat viikot tosi vähän. Esikoinen potki loppuun asti vallan mahdottomasti niin että kylkiluut oli kipeet ja muutenkin hänen liikkeet tunsi selvästi mutta pojat olleet sitten toista sorttia. Tämä nykyinenkin mahassa majailija liikkuu vain muutaman kerran päivässä ja liikkeet on pieniä nykäyksiä tai möngerrystä. Mulla ei tätä liikkumattomuutta ole mitenkään tarkkailtu ja edelliset vauvat ainakin ovat olleet ihan terveitä vaikka vähän liikkuvia ovat olleetkin. Tiedän kuitenkin miten se huolestuttaa kun ei kunnolla liikkeitä tunne. Parasta vaan saa aina toivoa ja itse olen tyytyväinen jos vaan joka päivä jotain liikettä tunnen.



Sitten sitä omaa napaa sen verran että koko päivän on pistellyt tuonne kohdunsuulle. Ihan kuin pieniä puukon iskuja olisi pistelty. Saa sitten nähdä kun on vika lääkärineuvola ovatko mitään saaneet aikaan. Menkkamaista jomotusta on ollut jo pitkään mutta se ei ainakaan pari viikkoa sitten ultralla katsottuna ollut saanut aikaan muutoksia.



Yöheräilyistä sen verran että heräilen minäkin useamman kerran yössä mutta toisaalta en muista milloin en olisi yöllä joutunut heräämään jos ei muuta niin jonkun lapsen takia joten siihen on jo tottunut.



aliisa ja ylläri rv 34+5 (la 20.8)

ei tainnu mun eilnen sepustus tulla läpi. pomppas johonkin enkä jaksanu uutta alkanu väsää.



noista imetysliiveistä ollut juttua: siis oliko se vauva2006:kun kyselit noista h&m:n liiveistä. oli mul käytös jo pikkukakkosen aikana. on pehmeät ja mukavat varsinki yö aikaan. edulliset ja mukavat. aattelin parit hommaa. myös esikoisen aikaan ostetut liivit on viel kuosis. ostin 5v sitten kättäriltä kotiinlähtöpäivänä kun maito alkoi jo olemaan noussut.



vauvan liikkuvuudesta. kyl iteki heti panikoin jos tuntuu et masuasukas ei oo kauheesti liikahdellut ni heiluttelen tuupin vähän et heräis.

kylhän noita liikkeitä pitääkin jo seurata näil viikoilla päivittäin.



ite jos hirveesti huhkii ,liikkuu ynms. on touhua niin ei huomaa kaikkia liikkeitä ,ei pysähdy seuraan . ens viikol taas neuvola ja siitä sit joka viikko .hyvä se on et seurataan ,kuunellaan nuo pikkusen sydänäänet aina jne.



saas nähä onks sf mitta kasvanu. viimeviikol oli sf 32. kyl täl masul on viel varaa kasvaa.



voikaa hyvin .



äippä ja masuasukas 35+5

En ollut käynyt aikoihin sivuilla. Nyt on enää pari päivää töitä ja odotus tuntuu todella alkaneen. En tiedä miten pääsen päivittämään omaa esittelyäni - laskettu on 23.8. eikä 25.8. niinkuin olen kai ensin luullut:) Västis osannee auttaa... Ja tiedän, että poika on tulossa - 4D ultrassa sanottiin, ettei epäilystäkään.



Minusta tuntuu oudolta kun ekan raskauden aikana ravasin koko ajan valmennuksessa ja tarkistuksissa ja nyt toista odottaessa on tässä loppuvaiheessakin reilun 3 viikon tauko, ettei ole mitään tarkistuksia ja synnärille mennään ilman mitään tutustumis/suunnittelukäyntejä. Se vaan on kerrottu neuvolassa, että voi olla, että Kättäriltä käännytetään Naistenklinikalle, koska Kätilöopistolla on ollut täyttä. Toki voisin mennä synnytyspelkoisten keskusteluun tai varmaan pyytämällä pääsisi tutustumiskäynnille. Saatan mennäkin, koska viime kerrasta on pian 6 vuotta ja tuntuu, että haluaisin tietää erilaisista asioista: voinko saada suolen tyhjennyksen (viimeksi uloste lensi omia aikojaan ja se ei ollut kovin kivaa), mitä kivunlievityksiä voi käyttää, onko ammemahdollisuus jne.



Poju on alkanut painaa viime päivinä oikein urakalla. Tähän asti olen saanut kehua miten helppoa on ollut, mutta nyt alkaa ekat kerrat ahdistaa ja melkein tekisi mieli jo synnyttämään, vaikka viikkoja on vasta 34+2.



Täällä Vantaalla on ollut tänään ihan ok keli, ei ole satanut ainakaan. Tytär 5v. alkoi parantua nyt vesirokosta - onneksi tuli nyt.



Jollain oli kipukohta navan lähettyvillä - minulla on myös ollut ja itse asiassa jo ennen raskautta. Mikä lie. Ei vaivaa usein ja on lähinnä kosketuskipeä.



Tsemppiä kaikille meille, joiden sisuskaluja nyt koetellaan:)

ei siellä löylyssä kyllä enää voi istua kun tulee heti huono olo,huh.

miehen kanssa tuli päivällä riitaa,ja kyllä supisteluttikin sitten oikein urakalla,ja itkin tuolla makkarissa puol tuntia itekseni.mies luuli varmaan että itken meidän riitaa.kun en mitään jaksanut puhua.nyt jo sovussa =)

mun pinna on aika kireenä,ykskin juttu niin helposti napsahtaa.muutenkin olen tosi temperamenttinen luonteeltani.



oltiin rannalla koko perhe tänään 4tuntia.arvottiin koko aamun lähteäkö vaiko eikö kun oli niin pilvistä,että hyvä kun aurinko jostain vähän aikaa paistoi.tuolla meren rannalla sitten olikin hyvä kolo taivaassa mistä se aurinko paistoi miltei kokoajan,eikä maltettu lähteä olleenkaan pois.onneksi oli vähän evästä mukana.ollaan miehen kanssa oikein auringon palvojia.saa nähdä jos tulee joku hellekausi tuntuuko se raskaana kivalta.tähän asti olen kestänyt todella kuumaa,enkä ole ollenkaan kyllästynyt.tällaiset pilvipäivät laittavat huulet alaspäin.



joku oli ollut rattijuoppokolarissa!hyi ja hui olkoon sanon minä.laittaa kyllä niin raivonpartaalle.joku aika sitten kirjoitinkin että lapsen myötä minusta on tullut todella autoilua pelkäävä,enkä mielelläni lähtisi minnekään pidemmälle.olen ihan vauhkona koko matkan aina.ja onhan tuo autoilu mennyt ihan pättömäksi.ohitetaan miten sattuu,ja ajetaan toisten persuksissa kiinni ja todella moni ylinopeutta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!



tossa haikeana juuri mietin kun mies ja poika 4v pelaa xbox peliä lauantai illan iloksi ja minä istun vieressä,että nyt meitä on kolme tässä ja kohta neljä.poika on suhteellisen helppo tapaus (kop kop)ja hoitaja hänelle aina järjestyy ja yökyläänkin menee tosi mielellään kun tarvetta...että miten se elämä taas joksikin aikaa muuttuu että siihen pieneen nyyttiin on kovin sidottuna.jokaisesta vaiheesta nauttii tavallaan,mutta iso muutoshan on taas tulossa.onneksi on tuo yksi harjoituskappale olemassa =) ehkei mene niin hötkyilessä tämän toisen kanssa.välillä oikein naurattaa mitä kengurumeininkiä pidettiin esikoisen kanssa =)

hypeltiin ja hytkyttiin,yhtään itkua ei kestetty,yöt valvottiin,imetin jatkuvalla syötöllä jne jne.silloin kyllä oli itku herkässä jonkin aikaa.ja aikamoisessa sumussa meni puolisen vuotta.saa nähdä miten nyt käy.



eipä kummempia.kunhan kirjoittelin omia turinoitani =)

neitiniiskunen rv 34+2 (la 23.8)

Oltiin viikko mökillä ja nyt on sitten asetuttu kotiin, jotain yhden yön reissuja lukuunottamatta.



Pönttö-örvelölle: onneksi ei käynyt teille pahemmin kolarissa! Ja onneksi ovat tosiaan niin tarkkoja tuolla äippäpolilla, ettei enää tässä vaiheessa tule ikäviä yllätyksiä.



( . ) Oma vointi ok, supistelut on normaalia harjoittelutasoa, mitä nyt kotimatkalla syönnin jälkeen tuli autossa jo tosi tukala olo, kun kovasti supisteli. Olen vaan tässä viime metreillä saanut kiusakseni peräpukamat, on aika kipeät. Yritän nyt kotikonstein, mutta jollei helpota, täytyy ma mennä lekuriin. Inha vaiva, toivottavasti muut säästytte tältä!



Vauvanvaatteet on nyt suurinpiirtein pesty, majailevat tällä hetkellä vaan äitiyspakkauslaatikossa, kun niille en ole ehtinyt siivota tilaa kaappiin tai lipastoon. No, nyt kun olen kotona loppuajan, eiköhän niille paikka löydy. Tosi hyvin pitäisi nyt vaatteita olla, sain tänään vielä serkulta kasan pieniä vaatteita. Ja se tärkein, trikoinen kantoliina! Nyt pitäisi vaan alkaa opettelemaan sen sitomista. Huomenna voisi olla hyvä päivä (minäkö malttamaton)



Masu on iso ja painava, voisin kohta alkaa jo synnyttämään. Vauva tuntuu tosi isolta, jalkaa työntää tämän tästä tuonne kylkiluiden alle. Tämä veijari on rt, toivottavasti muillakin alkaisi asettumaan! Vaikka ainahan noita perätilojakin on, niistäkin onneksi syntyy yleensä ihan terveitä lapsia.



Vauvan liikkeistä, jos on ollut touhukas päivä tai muuten hiljaista masun sisäpuolella, lasken illalla sängyssä liikkeitä. Se kymmenen tunnissa ois hyvä. Ja ainahan voi kokeilla, jos huolestuttaa, syö tai juo jotain, joka nostaa verensokerin nopsaan ja käy kovalle lattialle makaamaan. Jos liikkeitä ei tästä huolimatta tunnu, niin soitto synnärille.



Voikaa hyvin! emma 36+1

Siis mun unirytmi on kääntyny ihan persiilleen....

Ei taaskaan suuremmasti väsytä ja varmaan lipsahtaa johonkin kahteen ennen kuin nukahtaa.



Oottekin paljon kirjoitelleet tänään ja enkä enää (taaskaan!) muista juurikaan mitään juttuja.

paitsi joku oli törmäillyt rattijuopon kanssa, hui kamala! Onneksi kaikki hyvin loppujen lopuksi, eikä sattunut mitään vakavaa!!

Itsekkin sain tehdä eilen hätäjarrutuksen erään volvo kuskin vuoksi, jolla meni hermo tietyömaan takia. Sydän pysähtyi pariksi sekunniksi siihen paikkaan, ja melkein toivoin että joku olisi blokannut kyseisen kuskin siihen ruuhka sumppuun, jotta olisin kerennyt pompata autosta ulos ja käydä sanomassa pari valittua sanaa....



Oikeesti, mikä ihmisiä riivaa siellä ratin takana, jos on ruuhkaa, tietyömaata tai ihan mitä vaan, joka estää sujuvan liikenteen?? Eikö ihmisille oikeesti tule mieleenkään aina välillä, että se toisen auton kuski voi todellakin olla vaikka raskaana, taikka kyydissä voi olla viikon vanha vauva kaukalossa näkymättömissä jne..?

Mä oon ite alkanu pelkäämään kohtuullisesti nyt autolla ajoa ja koitan parhaani mukaan kiertää just keskustan ruuhkat, kun sieltä noita idiootteja löytyy joka päivä.



Galluppia myöskin heittelen ilmoille viikonlopun iloksi!



Löyytkö tuttuja/sukulaisia/ anoppeja yms, jotka ovat aloittaneet jo " sitten vauvan kanssa pitää tehdä niin ja näin ja noin" -virren veisaajia?

Siis näitä ihmisiä, jotka yleensä, huom. yleensä, tarkoittavat hyvää neuvoillaan mutta saavat lähinnä lätinöillään tulevan äidin apinan raivon partaalle....



Mun oma henk.koht. ongelma on siinä, että kaikki isot jutut olen tehny aina mentaliteetillä " minä itse" , meni sitten hyvin tai huonosti, mutta tekemällä oppii.

Ja nyt jo armas anoppini on alkanut sanelemaan pieniä juttuja kerrallaan, mitä _täytyy_ tehdä/hankkia jne.

Toistaiseksi olen päässyt niistä yli sanomalla nätisti, etten kyllä usko meidän tarvitsevan sellaista/tälläistä yms mitä vaan.



Mutta enpä tiedä kauanko hermot moista kestää... Ja kun tiedän että oma äitini on puolet kauheampi neuvomaan, niin luojan kiitos välimatkaa häneen löytyy riittävästi.



Koitin vaivihkaa miehelle esittää sellaista ajatusta, että koska mun hermot ei kestä sukulaisten hyvää tarkoittavia neuvoja pätkän vertaa, niin vauvan synnyttyä toivotettaisiin sukulaiset tervetulleiksi vasta n. 2viikon päästä kotiutumisesta.

Eipä tuo suoraan tyrmännyt ajatusta, kun sanoin, että haluaisin meidän ihan kahdestaan opettelevan olemaan perhe, ilman että joku neuvoo koko ajan vierestä, että tee noin tai näin.

Yritin myös kertoa, että tottakai neuvoja saa antaa, mutta sitten vasta kun on itse koittanut elää sitä vauva arkea ja huomannut pärjäävänsä siinä, ettei olekaan tumpelo.

Siis saanu sitä omaa rohkeutta, että tietää osaavansa hoitaa homman myös omalla tavallaan.



Äh, ymmärtääkö kukaan mitä selitän? Tää on just sitä juttua kun hyvää tarkoittavat sukulaiset latistaa uuden äidin fiilikset maanrakoon, hyvää tarkoittavilla neuvoillaan.



ON: Suppareita taas tänään, muutama napakka seassa, mutta meni levolla ohi.

ja ilmeisesti Maris on huomannu, et sen tarttis ehkä sittenkin olla toistepäin... Välillä se vetää sellaisella raivolla jumppaa tuolla mahassa, et vissiin yrittää kääntyä, mutta kun ei onnistu niin ei. ja noitten raivokohtausten jälkeen yleensä iskee kunnon supistus, että jännäks käy...keskiviikkoon on aikaa vielä kuitenkin kohtalaisesti.



Mua jännittää itteänikin, että miten tässä perätila jutussa nyt lopulta käy! Vähä peukutan kuitenkin sille, että Maris heivais ittensä ympäri joku yö ja kaikki ois hyvin sen jälkeen.



Ootteko pakanneet jo sairaalakassia?

Mua nolottaa myöntää, että multa se homma on tekemättä edelleen, vaikka aihetta todellakin ois se jo pakata!

Sentään " soita näille ihmisille vauvan synnyttyä" -listan sain tehtyä...

vaunutkin odottavat jo eteisessä kyydittävää, ja sanonpahan vaan, että kyllä näin ummikkona saa vaunutkin melkein solmuun. =D

Ihan uudet Briot siis kieseinä ja aateltiin siipan kanssa vähä notkistaa sitä kasaus järjestelmää, kun se uutena on niin jäykkä.

No ei muuta kun kasaamaan ja avaamaan vuorotellen ja yht äkkiä se ei enää suostunu aukeamaankaan.

ja vika oli ihan käyttäjässä, tällä kertaa miehessä..hih...



jaaha jos ottais lehden ja menis sänkyyn hengaileen sen kanssa..



T Helga & Maris rv 36+6 la 6.8

Meillä kämähti tietokone viime maanantaina ja tietenkin just silloin kun oltiin likan kanssa katsomassa Muumeja sieltä. En mielestäni tehnyt sen kanssa mitään, mutta tilttasi siis ihan totaalisesti... Mies ei ollut kauhean tyytyväinen kun töistä tuli ja kone on nyt ollut viikonpäivät korjattavana, eikä vieläkään ole tietoa tuleeko siitä enää kalua. Kovin riippuvaiseksi sitä kyllä on näistä vehkeistä tullut, pakko myöntää=) Onneksi saatiin anopin kannettava nyt lainaksi, niin pääsee taas tännekin roikkumaan.



Oma olo on ihan jees... Mitä nyt verenpaine on korkealla, turvotusta löytyy ja neuvolantäti melkein paniikissa, kun on ihan varma että enteilee raskausmyrkytystä. Pissailen siis kotonakin noihin tikkuihin, niin näen josko jotain muutoksia tulee. Myrkytykseen en ite usko pätkääkään, vaan omat murheet on ihan toiset. Meidän tirppakin majailee sitkeästi perätilassa, eikä meinaakaan kääntyä. Ketuttaa suoraan sanottuna ja paljon! Normaali synnytys kun ei pelottaisi yhtään, mutta perätilasynnytys kauhistuttaa ja sektio kauhistuttaa ehkä vieläkin enemmän. Viikon verran olis vielä mahdollisuus kääntyä itse, sitten vasta alkavat kääntää..



Joku kyseli sukulaisten neuvomisesta ym. Meillä taitaa suku sen verran " pelätä" mua että eivät ihan kauheasti ole neuvoneet. Jotain tietty aina tulee ja yleensä joka suvusta löytyy joku joka pitää itseään " täydellisenä äitinä" , mutta silloin kannattaa ottaa neuvot vastaan ja suodattaa sieltä itselleen vaan sellaiset jotka kuulostaa omaan maalaisjärkeen sopivilta. Jokainen lapsi kun on erilainen, niin hyvätkään neuvot eivät välttämättä auta.

Anoppi oli esikoisen odotusaikaan tosi innoissaan ja hehkutti, kuinka paljon hän sitten ottaa lasta hoitoon ja tulee käymään " vaikka joka päivä" . No, eipä paljon ole apua tullut eikä edes niitä kyläilyjä... Hänellä on aina jotain muuta ohjelmaa, kummin kaiman entisen tädin serkun kanssa, eli omalle ainoalle lapsenlapselle ei ole juuri aikaa löytynyt. Nyt kun tulee toinen, niin voi vaan kuvitella kuinka kiire hänellä nyt on =) Olen kyllä sen verran pirullinen, että kun hänelle kerran vuodessa sitten sopisi se yökyläily, niin voipi olla että just sinä viikonloppuna mulle se ei sitten sovikaan! Ei tartte auttaa!!! Tais mennä vähän aiheen vierestä, mutta ei kai haittaa...



NiiskuPiisku ja pikkukakkonen rv 35 (ehkä?) la 19.8

Pakko kommentoida tuota neuvovat sukulaiset asiaa..

Meillä ei enää nyt kolmatta odottaessa ole sadellut niitä neuvoja oikein kamalasti, mutta kun odotin esikoistani niin rakas anoppini muisti kertoa aina käydessää kuinka hän imetti lapsiaan kolme vuotiaaksi kyllä kaikki pystyvät imettämään jos vain haluavat!!!, kuinka hän kasvatti itse kaikki perunat, porkkanat yms. vauvan soseisiin ettei vain tule lisäaineita!!! Kuinka hän hankki vuohen ja lypsi siitä maidon leikki-ikäisille kun on terveellisempää kuin lehmän maito!!!! jne..

Sitten hän muisti aina kertoa, että synnytys se on kuitenkin hirveää!!! Hänkin oli aivan varma että hän kuolee siihen!!!!!

Ja tämä kaikki on siis aivan totta!! Voitte vain kuvitella miltää tuntuu odottaa esikoista ja kuunnella tuollaisia juttuja..



Kaikkein nurin kurisinta on että nyt kun meidän pojat ovat 5 ja kohta 4 vuotiaat niin anopista onkin muuttunut yllättäen Lidlin kannattaja.. Hän ostaa kaikki ruokansa Lidlistä. Tekee perunamuussinkin Lidlin valmiista perunamuussi jauheesta!!!!!! Eikä ymmärrä ollenkaa, että me haluamme pitää lapsillamme karkkipäivän ja tarjota ihan tavallista kotiruokaa kaikkien hampurilaisten yms. sijaa..



Nyt tietysti ajattelette, että täällä jostain anopille katkera minijä vähän paisuttelee juttuja. Mutta myös mieheni on suuresti kummastellut äitinsä käytöstä!! Liekö jotain mummoutumista vai.. En tiedä.



Pönttö-örvelö rv 35+1

Nuista neuvoista...vähän samaa täälläkin, imettämisestä ainakin, kyllähän sitä maitoa tuli, mutta kun se ei täyttänyt meidän vauvan vatsaa, minkä takia annoin korviketta lisäksi ja loppujen lopuksi siirryin korvikkeeseen kokonaan kun rinnasta vaan ei herunu tarpeeks.



Ni kovasti tuli neuvoo miten sitä maitoo sais tulemaan lisää, mutta kun olin päättänyt jatkaa vain korvikkeella. Sit kerran anoppi mainitsi kun meidän pojalla oli kolme korvatulehdusta, ni voisko se johtua siitä kun en antanut rintaa. Ai että kun kiehahti.



Minun sisko on syöttänyt kaikki kolme lasta korvikkeella ja terveitä ovat olleet, eikä sairastelleet sen enempää kuin rintaa saaneet. Samoin meidän äiti, kun ei vaan maitoa heru.



Neuvoja varmasti tulee, voihan niitä kuunnella ja vaikka kokeilla, mutta kannattaa tehdä niinkuin itsestä oikealta tuntuu, vanhemmat itse sitä lapsensa parhaiten tuntee.



Mutta sit omasta vaivasta....Onko muilla alapään limakalvot miten " herkät" . Johtuu varmaan tästä helteestäkin, kun ei saa oiken ilmaaa tarpeeks, mutta tuntuu että menee helpommin haavoille ja ei tahdo parantua ja sit kutiaa. En usko että hiivakaan on, kun ei ole oikein tuota valkovuotoakaan ja välillä on parempana, mutta sit taas....argh.

Jos jollain vinkkiä mikä auttais...

Onneks tiistaina lääkäri ni pitänee siltä vielä varmaan kysästä.



Mutta pitänee ruveta pakkailee, viedään pariks päivää poika hoitoon mummolaan. Levätä en varmaan kerkiä kun olen ajatellut siivota kunnolla.



Palaillaan:)



Iivokki 37+2

siis ihan oikeasti...makaan olkkarin sohvalla yksikseni ja taustalla pauhaa 125 kuutioisten kisa...nyt ku tää sade vain jatkuu, jatkuu mun elämäni kahden pojan 7 ja 12 vuotiaan ekä rakkaan mieheni kanssa aika yksinäisenä...

en eilen vielä kertonu mitään mutta yks syy miksi nuo ilmat mua rassaa on tää että meillä nyt ollaa paettu sadetta tietokoneiden ja pelien ääreen. Siellä nuo kolme takoo koneita (2kpl) vuorotellen melkein ympäri vuorokauden ja tätä on nyt jatkunu toista viikkoa...

ihanaa tässä on että nuo tekee sen yhdessä iskä ja pojat, pyysiväthän he muaki mukaan mutta höh, en osaa lainkaan pelata ja yritinki moneen kertaan olla seurassa mukana, mutta istuppa siinä sivussa ku toiset ihan tohkeissaan pelaavat...

ja nyt mua sitte rupes nää hormoonit tekee tepposiaan siis ku meillehän on tulossa se kolmas poika...niin jatkuuko mun elämä tällaisena sitte senki jälkeen ku se kasvaa sen vauvavaiheen läpi?? Musta on aivan ihanaa ku meille tulee poika, olin itse asiassa melkein helpottunu ku kuulin että tää on poika, hoitamiset yms. on sitte melkein samaa....

en tiedä saatteko mitään selvää tästä mitä haluan sanoa mutta yritän siis miettiä sitä että tulenko jäämään aina ulkopuoliseksi miesteni elämässä ku en oikein ymmärrä heidän ajatus-yms maailmaa?? Mulle meidän perhe, mies ja lapset ovat maailman tärkeimmät asiat ja rakkaimmat, kurjaa vaan ku tulee tollasia ajatuksia mieleen, ilmeisesti sitä itsesäälissä taidetaan pyöriä....



Mutta vaihetaas puheenaihetta ku ei tosta tainnu tulla tolkkua...



Neitiniiskunen ja Iivokki: mistä ihmeen auringosta ja helteestä te puhutte!! Missä päin maailmaa sitä oikein ollaan...(kateellisena)



Pönttö-örvelö: Onneksi olette kunnossa, enkeleitä taisi olla teillä matkassa!



Kaikki tietävät sukulaiset: Mikähän se on että varsinki noi anopit yrittävät aina tyrkyttää noita " oikeita" hoito-ja kasvatusneuvoja??? Mulla on onneksi kehittyny sellanen suodattava korva :) otan muka kaikki neuvot kiitollisena vastaan mutta annan kuiteski piupaut moisille neuvoille...eli annan heidän vuodattaa ohjeensa mutta samalla annan niiden mennä toisesta korvasta ulos...Voitte kuvitella mitä kaikkea sainkaan kestää ku äidiksi 18v tulin!!



( . ) Supparit ovat kyllä saaneet kovempaa terää...eilen meinas olla ihan paha olo välillä..menkkakivut ovat jo pahempia ku " oikeat" menkkakivut...äitini kans juttelin eilen ja se kerto että sillä tuli neljännen lapsen kans noita menkkakipuja 2kk ennen la:ta, paikat lähti just noilla kivuilla aukeamaan mutta synnytys meni kuiteski 2vkoa yli...heh heh...mitenköhän näitten kipujen kans jaksais vielä sen 7vkoa?? jos siis mulla menis samoin...no tiistaina sen sitte tietää mitä tuolla alhaalla on tapahtunu ku on se nlalekuri...lähete ainaki pitäs saada sinne synnytystapa-arviointiin...

Synnytys on ruvennu mietityttää enemmän..mulla ku on 12,5v edellisestä alatiesynnytyksestä, niin kuinkahan tämä on sitte niinku ensisynnytys?? Onkohan paikat kuinka palautuneet siihen tilaan mitä se oli ennen ekaa synnytystä? Sanotaan että 5v on sellanen aika minkä jälkeen kroppa ois palautunu " normaalitilaan" mutta terkka mulle sano että ei se kroppa ole sitä synnytystä kuitenkaan " unohtanu"

Toinen mikä huolestuttaa on se että mihin kummaan laitan nuo poitsut siksi aikaa?? Meillä ei siis ole sukulaisia mailla eikä halmeilla eikä meillä ole oikein ystäviäkään joille voisi pojat sitte heittää..ja yksinhän en suostu missään nimessä menemään saliin päinkään!!



Voi hitsi, pakko mennä repimään nuo ukot pois tuolta koneelta ku vuodan tekstiä täällä teidän hartioillenne...



Iloista sunnuntainjatkoa! Koitetaanhan vielä kärvistellä :)



Nani76 ja Vilperi 35+1 (la 18.8)

Emma kärsi pukamista ja täältä löytyy sama vaiva. Vauva painaa nyt niin alas että kipeetä tekee ja toisessa synnytyksessä tulleet pukamat pullahtaa herkästi tosi aroiksi. Hirvittää jo tuleva synnytys kun tietää miten kipeet ne sen jälkeen on. Itse olen noita " hoidellut" nyt lämpimällä suihkuttelulla, ruokavaliolla ja apteekin rasvalla ja supoilla. Synnytksen jälkeen meinaan pyytää reseptin niihin vahvempiin suppoihin ja voiteeseen joka auttoi viimeksi tosi hyvin. Niitä vain ei voi raskaana valitettavasti käyttää.



Sukulaisten neuvomisesta ei olla jouduttu kärsimään kertaakaan kun ollaan miehen kanssa " kasvattamisen ammattilaisia" . Eli päin vastoin esim. mun systeri aina multa kysellyt neuvoja. Mulla ihan ok anoppi. Asuu lähellä mutta pitää sopivasti välimatkaa eikä tyrkytä mielipiteitään. Iloinen yllätys oli kun sanoi tossa että voisivat viedä kaikki kolme lasta Puuhamaahan että saan levätä. Oli meinaan eka kerta kun ehdotti moista ja ilolla otin idean vastaan. Mun äiti taasen on paljon tekemisissä lasten kanssa ja hoitaa heitä vaan ei puutu meidän asioihin sen kummemmin.



Nani mietiskeli elämää kolmen pojan ja miehen kanssa ja samoja ajatuksia välillä minullakin ollut. Tosin meillähän on myös tyttö vaan kun on esikoinen ja jo nyt vaikka vasta koulun aloittamassa niin menee jo paljon omissa jutuissaan niin tuntuu välillä kuin olisi vain nuo pojat. Onneksi itse tykkään myös pelata yms. poikajuttuja tehdä niin en joudu ihan sivusta katsomaan. Lisäksi raahaan poikia mukanani talleille ja heistä onkin jo tullut kunnon eläinhulluja minun tapaan ja miehen moottoripyörä ym. kiinnostaa hietä huomattavasti vähemmän. En siis kovin yksin miesten maailmassa sitten loppujen lopuksi joudu elämäänkään vaikka välillä siltä tuntuukin. Tosin meillähän pojat vielä pieniä 2 ja 4v.



Varmaan jotain piti muutakin kommentoida mutta pakko mennä katsomaan kun 2v. hävisi juuri meidän takapihasta jonnekkin isompien perässä.



Aliisa ja ylläri rv 24+6 (la 20.8.)

Pönttö-örvelö:Onneksi teille ei käynyt pahemmin!Varmasti oli huojentavaa käydä äitipolilla vauvan vointia seuraamassa.



Nani76:Toivottavasti saatte jonkun hoitamaan teidän poikia synnytyksen ajaksi.



Itse tulin äidiksi 17 vuotiaana ja täytyy sanoa,et mä kyl olen välttynyt neuvoilta,äitini on aina myötäillyt ja tukenut mun ratkaisuja.Kun taas " Ihana anoppi" ,jota unelma anopiksi kutsunkin ;)Painosti meitä aborttiin,ei auttanut selittelyt,että varmasti ei mennä,kun toivotusti raskaaksi tulin...Tätä ei oo ikinä anteeksi pyytänyt ja välit on viileät olleet siitä lähtien.



Nyt kun ilmoitimme tästä uudesta vauvasta anopille,hän ei sanonut yhtään mitään!Onneksemme minun vanhemmat taas rakastavat lapsenlapsia yli kaiken,niin ei tosiaan edes harmita anopin käytös.



Meillä on 3 eri ihmistä " varalta" ,uskon että vielä yx 4. ihminenkin ottais mielellään lapset,kun laitokselle lähtö tulee....Yleensähän mun synnytykset on kestäneet lyhyen ajan,toivottavasti myös tämä ja toivottavasti saadaan polikliininen synnytys,toivon sitä ihan taaperon takia,en henno olla päiviä erossa.



Oma napa:Vauva kääntyi siis pe yötä vasten takaisin rt:aan!!!Ma aika äippäpolille,jonne menen jutteleen vaihtoehdoista,mikäli vauva kääntyy vielä takaisin perätilaan.



Lumina ja Lahja rv 37+2

Onpa mukava tulla pitkästä aikaa lueskelemaan kuulumisia. Jotenkin olen ollut niin keskittynyt omaan kotiin ja omaan mieleeni, että hyvä kun on muistanut ulkomaailman olemassaolon:) Toisaalta kotona on riittänyt kovasti kaikenlaista järjesteltävää ja kun päälle ovat tulleet vielä pienet kesälomareissut mummolaan ja muihin sukulaisiin, niin silloin netin käyttö on kyllä jäänyt ihan minimiin.



Kiva huomata, että tuntemukset ovat varsin samankaltaisia meillä kaikilla näin loppuvaiheessa. Supisteluja on minullakin ollut aika tavalla, mielestäni enemmän kuin esikoisesta, ei vielä tosin kivuliaita, onneksi. Huomasin, että Teresa oli saanut pienen tytön, onnea koko perheelle!



Hurja juttu tuo pönttö-örvelön kolari, onneksi ei käynyt pahemmin! En kyllä ymmärrä mikä h******n hinku sinne rattiin on päästä kun on promilleja veressä! Muutoinkin tuntuu, että alkoholin käyttö on viime vuosina kasvanut hurjasti, tai ainakin siitä on tullut näkyvämpää ja rankempaa. Joidenkin teinien keskuudessa ilmenevä nuiva suhtautuminen humalaisiin on kyllä mielestäni oikein tervetullut lisä suomalaiseen asenneilmapiiriin alkoholia kohtaan! Anteeksi aiheen vierestä paasaus, mutta tämä aihe saa vereni aina kiehumaan.



Vaatteet on meillä jo kaapissa odottelemassa ja pian pitäisi sänkykin kasata. Esikoinen nukkui meidän välissä ensimmäiset 9 kk, joten nähtäväksi jää miten tämän pikkuisen kanssa. Esikoinen nukkuu edelleen samassa huoneessa meidän kanssa, emmekä ole ajatelleet häntä vielä siirtää omaan huoneeseen. Katsellaan sitten miten yöt lähtevät sujumaan.



Taidan tästä vetäytyä päivälevolle. Tsemppiä kaikille odotuksen viimeisiin viikkoihin!



Savon taivas + Töpö rv 35+1