Onpa kiva kun en pääse miehestä eroon.. Vastaavia kokemuksia kellään?

Tapasin miehen, ja aluksi pidettiin vain hauskaa. Sitten ihastuttiin, hän kuulema rakastui minuun. Minun mielestä taas on vähän liian aikaista rakastua, tunnettu ollaan vasta muutama viikko.



Nyt rupee tuntumaan, etten halua jatkaa tätä suhdetta. Kiva mies ja meillä ollut mukavaa nämä muutamat viikot, mutta olen niin tottunut olee yksin ja muutenkin olen jo suunnitellut tulevaisuuteni yksin jne. Raha ja työasiatkin on minulla tällä hetkellä huononlaisesti enkä halua " sotkea" elämääni enempää. Mies on valmis auttamaan rahallisesti jne, mutta haluan elää itsenäistä elämää ja selvitä ongelmistani itse. Hän on jo ns suunnitellut elämämme valmiiksi. Minua alkaa ahdistaa. Haluan pois tästä tilanteesta, mutta mies ei ota kuuleviin korviinsa. Tulee käymään ja jättää kamojaan luokseni vaikka olen sanonut että älä jätä, koska en halua enää häntä luokseni.



Rupee kyllä kohta pelottaa että poliisiinko tässä on otettava yhteyttä vai mitä. Toisaalta mies on tosi kiva enkä halua uskoa hänestä pahaa, joten en halua sotkea poliiseita tähän.

Jännä juttu muuten, kun yleensä minä olen se joka jätetään. Nyt tuntuu että mieluummin olisin jätettävä osapuoli kuin jättäjä.



Onko kellään kokemuksia suhteesta jonka olette halunneet lopettaa mutta mies ei usko? Miten olette selvittäneet/selvinneet tilanteesta?