~~ Viimeiset KesäHeinät viikkoon 28 ~~

...ja nukkukaa varastoon!

Eipä se kai ole mahdollista, mutta kylläpä sitä jo haikeena muistaa öitä,jolloin sai nukkua tai valvoa ihan omaan tahtiin.

Ei sillä, että valittaisin, tiedossahan tää oli, mutta välillä kyllä tulee pikku-pikku-uskonpuute, että mitenköhän tätä kestää ja kuinka kauan?

Nyt on niin hankala asento, kun poitsu roikkuu rinnassa, etten kykene kuin toivottamaan pitkää pinnaa teille pikkunyyttien odottajille...



... hengessä mukana NIKKI :D



ps. mulla on kyllä vielä pohjat syntyneiden listalla, että pistäkeepä paremmaksi, ystävät ;)

Öitä tulin toivottelemaan, ja täällähän oli ollut oikein vilkas iltapäivä ja ilta! Kiitokset Veruskalle, Melballe, Nikille ja CÄ:lle poikkeamisesta tälle puolelle lohduttamaan & viihdyttämään! Muistelinkin, että olisit CÄ aikaisemminkin kirjoittanut tyytyväisyydestä NKL:aan, ja joku muu vielä kesäheinistä (olisiko ollut Peetta vai olenko aivan hakoteillä?) synnytti siellä ja kaikki meni kivasti. Kun ei vain satuta mihinkään ihan järjettömään kiiresumaan niin uskon, että meilläkin menee ok.



Nikki, yritänkin nukkua kovasti, vaan kun tämän kipuilevan mahan kanssa se on aika mahdotonta. Nämä suolivaivat nääs (varmaan on kohta pukamatkin, mistä vetoa), millään ei löydy asentoa jossa ennestäänkin arat suolet eivät olisi jotenkin painuksissa (kyljen kääntäminen on pahinta - kun lähtee kääntymään selälle, tuntuu kuin maha repeytyisi irti), ja sitten vielä lonkkia särkee kyljellään nukkuminen. Mälsää, nyt kun tosiaan vielä voisi nukkua.



Toivottavasti ei Melba meille ainakaan tule tuollaista käynnistyskokemusta (mitenköhän muuten Monument siellä pärjäilee?). Mietin vaan, että onko se enää vauvalle hyväksikään, jos monta päivää häädetään ja häädetään, vaikuttaahan se kuitenkin jotain vaikkei synnytystä tositeholle saisikaan. Aika kauan ainakin tämän yhden raukan antoivat kärvistellä, tiedätkö leikattiinko lopulta vai miten tarina päättyi? Toivon todellakin, että meillä pikku-Siiseli päättää lopulta tulla ihan itsekseen ulos. Toistaiseksi ei tosin merkin merkkiä siitä, että mitään olisi lähiaikoina tapahtumassa. Kun ei nyt sinne 43. viikolle kuitenkaan mentäisi.



Tervetuloa mukaan vain Onassis! Tosiaan ei täällä enää paljon vertaistukea ole jäljellä, mutta hyppää sekaan silti! Eipä ole niin kovin yleistä, että kakkonen tulisi myöhemmillä viikoilla kuin esikoinen, mutta yksilöitähän nämä vauvat ovat. Sinullakin viikkoja jo sen verran, että turhautumisen tunteen todella ymmärtää. No, toisaalta, enää sinulla ei varmaan anneta mennä kovin kauan, ellei vauva itsekseen aio tulla - kestämistä näille muutamille päiville vielä!



Nyt illalla meidän vauvamme onkin yhtäkkiä taas myllertänyt enemmän kuin moneen päivään, että se siitäkään synnytyksen enteestä. Toisaalta eipä tarvitse olla taas sydän syrjällään kun ei mitään kuulu. Tai sitten kuuluu silloin kun minä en huomaa: minä kun olen ollut niin hyvilläni, että meidän vavva nukkuu kaikki yöt, vähän kylkeä kääntää kun köyn vessassa, ja toivonut, että sama peli jatkuisi syntymän jälkeen, mutta miespä todisti äsken muuta. Toissa yönä mies oli valvonut pidempään ja tuli sänkyyn vasta muutaman tunnin minun jälkeeni. Vauva oli myllännyt masussa niin, että sai oikein sängynkin heilumaan - ja minä olin kuorsannut suu levällään ja taju kankaalla ilman mitään tietoa asiasta. Hahaa.



Öitä kaikille!

Tassu & Siisku kohta 40 vkoa :)

Täällä taas. Eilisilta olikin mielenkiintonen. Käytiin illalla ottamassa vauhtia äitipolilla kun kipeät supistukset kesti hyvän aikaan. Tilanne ei näyttäny kätilön mukaan huonolta ja koska supparit,yllätys,laimeni käyrässä ollessani,sovittiin et lähden kotiin oottelemaan. Yö meni hyvin ja aamulla ilokseni huomasin vihdoinkin sen limatulpan irronneen. Neuvolasta justiinsa tulin,siellä kaikki ok ja nyt laskeskelen taas supistuksia. Ehkä tästä vielä tuleekin jotain.;) Ruuanlaittoon alettava. J a muuten Onassikselle tervetuloa remmiin! Palailemisiin..

Alli ja supparituulia, puuh puuh!

heippa..



Juu Tassu, kyl se imetys jotakuinkin aina aika ajoin sujuu mutta olen samaa mieltä että pullolapset kasvaa ja pärjää yhtä hyvin. kun ei muukaan auta. ensimmäisen viikon jälkeen olin imetyksen jälkeen ihan romuna ja sit aattelin että paskan marjat..olkoot. eli syö tissiä jos syö ja kun ei syö ni syö pullosta..Ja hyvä kun ite tein sen ratkasun. Miehen vanhemmat vaan on todella rasittavia imetyksen suhteen..eli aina kun sinne menee ni alkaa kysely joko syö rintaa jne.Ai aina sama vastaus..syö kun suostuu.. ;-)



Oliko se Melba joka siitä epiduraalin teipistä valitteli...? Mä sanoin siitä ettei voi sillä laittaa ni totes ettei oo muutakaan (toki tiesin sen mutta yritin kuitenkin..). no selkään ei tullut teipistä mitään mutta jalkaan tuli. eli Leevillä oli pinni päässä ja mun reidessä se nepparilappu jossa se yx osa piuhasta kiinni..Ni vihdoinkin on ihottuma hävinnyt tosta jalasta, reilun kolmen viikon jälkeen. et sillee.



Ja ei pelottelun vuoksi vaan omasta kokemuksesta. Käynnistyksestä. Mähän menin Kättärille ma aamuna, sain ma 3 kertaa cytot., ti 2 kertaa ja ke kerran. Ke aamuna os.lääkäri päätti että kalvot voidaan puhkasta kun kysyin mitä tästä tuleekaan..ehdotti myös kotiin menoa päiväx johon en kuitenkaan suostunut. ja omat supparit alko laimeina kalvojen puhkasun jälkeen ja siitä 9 tunnin päästä laitettiin oksit.tippa VASTA..ja poika oli maailmassa muutaman minuutin alle 18 tuntia kalvojen puhkasusta..

Eli aikaa voi mennä. Tää on siis mun kokemus käynnistyksestä..ja voin kertoa että kaks ensisynnytäjä kämppistä lähti molemmat ekana päivänä 2 cytot.jälkeen synnärille..joten riippuu paljolti omasta elimistöstä kuin toi lääke toimii..



Mutta...nyt tsemppiä Tassulle ja Allille loppu rutistukseen...kyllä ne ulos tulee vaikka vähän hitaammin...Kuten meidän Leevi tuon ed.käynnistys tarinan muodossa..



Miiu + Leevi

Allille kovasti säännöllisiä ja hyödyllisiä supistuksia!



Niin ja Miiulle tiedoksi, että joo, mä se olin joka valitteli teipistä. Ja kun oli sitä ihottumaa, niin yks hoitaja rasvas mun selkää ja sanoi, että hänen kälyllä on sama juttu ja hän oli ensimmäinen ihminen, joka tajus että mistä on kyse! Hän oli aivan ihana - sain häneltä kaikkia mulle hänen mukaansa sopivia laastareita ja teippejä näytteet kotiin (en ole vielä itse kokeillut) ja samoin kaikkien sopivien laastarien nimet! Itse meinaan mennä kyllä nyt apteekkiin niitä katselemaan. Olen niin kyllästynyt, kun siellä Naistenklinikallakin aina vaan sanottiin, että " oho, sori mulla jäi kaikki sidetarpeet labraan ja ei ole kuin tätä tavallista laastaria" ja mä sit totesin, että jaaha, no painelen sitten itse tuolla lapulla vaan ja olen ilman laastaria näytteiden oton jälkeen. Niin, mut tää kätilö sanoi, että kyse olisi siitä, että onko laastarin/teipin liimassa hartsia vai ei ja siitä johtuisi allergia. Meillä tätä on ollut jo kolmessa polvessa eli mummoni, äitini ja minä ollaan kärsitty vuosikaudet ja nyt sitten löytyy ihminen, joka asian ymmärsi!



Odotas kun kaivan ne sopivat teipit esiin. Jos on perinnöllistä, niin voipa olla, että siirryn pojillakin käyttämään noita hartsittomia laastareita, niin ei tule sitten turhaan rasitettua allergisoivilla aineilla heitä ja jos sitten harvoin käyttää, niin ehkä ei olisi allergiaoireet niin pahoja.



Niin ne sopivat on sellaisia valkoisia ja nimeltään Mefix, Micropore ja Mepore. Micropore on teippirulla ja Mefix sellainen tarralappu ja niillähän voi kiinnittää vaikka palan sidetaitosta ja sitten Mepore on ihan laastaria, mutta sitä ilmeisesti myydään jossain hervottomissa määrissä (tyyliin 10 m), mut mua ei kiinnosta, jos vaan laastaria saan ja en allergiaoireita.

Ai niin ja tassuille en osaa valitettavasti kertoa, että miten siinä jutussa kävi, kun lähdin itse synnyttämään sit seuraavana yönä. Mut voipa olla, että hällä ei olleet vaikka viikot niin kasassakaan, niin se käynnistäminen sitten kesti ja kesti. Tuolla osastollahan on paljon esim. diabetesäitejä tms., joiden vauvat käynnistetään aikaisemmin. Luulisi taas että lähempänä laskettua aikaa vauvat on innokkaampia tulemaan maailmaan.

Allin supparit kuulostaa tosi lupaavilta!! tuulia täältäkin sinne :)



Kissantassut, hauska toi sun nukkuminen vaikka vauva myllertää :D Siellä hän kuule myllää yöt pitkät ku nukut, ja sit oot ihan huolissaan kun et hereillä tunne mitään :D Ei mutta hyvä että noi liikkeet nyt vilkkaampia! Ja ilman mitään ennakko-oireita voipi alkaa synnytys, että ei kannata sen varaan laskee ;) Voip lähtö tulla vaikka tänään, vaikka et itse uskokkaan!



Onassikselle myös paljon voimia viimeisiin päiviin!! Ne on varmasti tuskasia, mulla ainakin oli, vaikka ei mennyt edes yli.. Ja siis nimenomaan henkisesti, muuten olo oli hyvä, mitä nyt kipeet supistukset vaivasi kolme viikkoo ;/



Voimia kaikille!!



P

kaikille tsemppauksesta.!:) Nyt taas luova tauko supistusten suhteen,mut ite toiveikas et lähiaikoina tapahtuu. Torstaina pitäis tilata yliaikaskontrolli mut katotaan tarviiko. Vaik limatulppa nyt irtoskin,voi kuulemma mennä vielä viikkokin synnytykseen. Eilen kätilön mukaan oli kohdunsuu pehmenny,auennu 2cm ja kanava häviämässä.. Miten toi sit pitää tulkita,ei kai kovin huono tilanne. No mutta,jäänpä taas taustalle ihmettelemään edistyykö tilanne. Voimia Tassut ja Onassis!

vaan täältäkin päin, vietin päivän kaverin ja hänen kaksivuotiaansa kanssa puistoillen, sitten kotiin kokkaamaan ja nyt vasta koneelle (ihan terveellistä kyllä!). Vai oli Allilla eilen jo läheltä piti -tilanne! Vahinko, ettei siitä sitten lähtenyt vauhdikkaammin käyntiin. Hyvä kuitenkin, että supparit ovat tehneet kohdunsuulla jotakin, ja limatulpan lähtökin on vain hyvä merkki. Nyt vain voimia ja kärsivällisyyttä, vaikka se vaikeaa onkin. Kohta, kohta!



Kiitoksia taas visiiteistä Melba, Senniina, Pals ja Miiu, kiva kun täällä pysyy vielä keskustelu vilkkaampana. Minusta yksin olisi kovin vähän seuraa Allille ja Onassikselle. Miiulla on hyvä asenne, mitä sitä turhaa stressiä itselleen kehittää, kun konsteja löytyy. Ja ehkä Leevi vielä keksii ruveta rintaakin syömään, onhan monillakin vauvoilla välillä kausia kun ei tissi kelpaa, mistäs sen tietää. Melba ja Miiu, en ollut ikinä kuullutkaan teippiallergiasta, kaikkea sitä voikin olla. Tuo vielä lienee sen verran harvinaista ettei ihme, jos sairaalassa eivät tahdo ottaa huomioon asiaa. Kiva, että Melba sai viimein apuakin asiaan!



Jokohan sitä Monumentista pian alkaa kuulua? Muistelisin hänen joskus kirjoittaneen, että Englannissa eivät pidä kovin kauan sairaalassa vaan sitten tulee terveydenhoitaja kotiin. Mutta, onhan synnytys voinut kestää eikä sitä muutenkaan välttämättä vastasyntyneen kanssa ensimmäiseksi koneelle ryntää :) vaikka kotona jo olisikin.



Eipä sitten sen kummempia, ei ole mitään uutta ja ihmeellistä tiedotettavaa tapahtunut. Helteestä huomaa, että turvotusta on taas yhtäkkiä tosi paljon. Tekisiköhän se helle jotain muutakin...

Kokonaisena minäkin olen viettänyt tämän päivän ja vaan yks vähän kipeämpi supistus tullu. Paljon on vauva mullakin myllännyt mahassa ja siksi tuntuu mustakin, ettei synnyttämään siis lähdetä tänäkään yönä.

Tuskastuttaa ajatuskin tollaisesta pitkästä käynnistysyrityksestä, josta joku (sori ei jääny mieleen kuka) kirjoitti. Apua!

Yks tuttu synnytti käynnistettynä viikoilla 42+2 kesäkuussa Jorvissa ja oli menny 4 tuntia vaan ekan cytotecin jälkeen, kun vauva oli jo maailmassa, joten toivoa paremmasta on.

Kateellisena luin Allin limatulpasta...esikoisella limatulpan tulosta alko kunnon säännölliset supparit nyt ei näy mitään merkkiä mistään. Toivottavasti pääset synnytyspuuhiin, vaikka nyt yötä kohti! Pidän peukkuja.

Kissantassuille kans tsemppiä loppuodotukseen...Oonkohan mä lopulta vika joukkoon liittynyt ja vika synnyttäjäkin...voih!

Joo, anteeksi kun pelottelin tuosta käynnistyksestä, itselläkin siis kokemusta siitä, että yksi cytotecin murunen ja 5,5 tuntia ja oli esikoinen maailmassa. Siinä ehti venähtämään jo monen kätilön naamakin.



Mutta totuus on se, että ei voi tietää koskaan ja sehän se meille nykyajan ihmisille on vaikeaa, kun ollaan niin kovasti totuttu maailmaa hallitsemaan ja ennustamaan. Yhtä huonosti kuin sääennustukset osuu kohdalleen, niin yhtä huonosti taitaa osua nämä vauvojen maailmaan tulon arvauksetkin. Mutta lohduttautukaa sillä, että yksikään vauva ei ole mahaan jäänyt!

et sinä pelotellut, onhan noita kuultu ennenkin! Kesäheinistäkin ainakin Miiulla ja Ellulla kesti muistaakseni useamman päivän se vauhdittelu. Jäin vain oikeastaan enemmän itsekseni pähkimään sitä, miten hyväksi vauvalle se tilanne on, kyllä sitä itse kestää mitä vain kun pakko on. Eiköhän tuo henkilökunta sen periaatteessa tietysti tiedä, mutta silti mietityttää kaikenlaiset kummalliset asiat. Meinaan vaan, kun onhan synnytys melkoinen stressiprosessi vauvallekin.



Onassikselle lohdun sana, että erittäin suurella todennäköisyydellä et ole viimeinen synnyttäjä, enköhän se minä kuitenkin ole :). Minulla on viikkoja sen verran vähemmän kuin sinulla ja Allilla, että uskoisin pystyväni tsempittämään teidät kummatkin laitokselle asti. Voihan tämä vekara yllättää, mutta jotenkin en sitä ihan usko.



Nikillä on tainnut olla tänään vauvakiireitä kun ei ole kuulunut kuulumisia (jesh mitä tautologiaa), Lölliksestäkään ei ole vähään aikaan kuulunut. No, teillä on kyllä maailman parhaat " tekosyyt" ;) olla jossain muualla kuin notkua netissä! :D Perässä tullaan, hitaasti mutta varmasti.



Öitä!

Nyt alkaa uskonpuute oikeasti vaivaamaan. Tästä ei tule valmista ei sitte millään. Supistukset tipotiessään. No ehkä tasan kaksi ollut nyttekin aamulla. Yöllä ei ole ollut mitään koska en niihin heränny. Tää on just tätä mun tuuria! Näyttää siltä et huomenna tilailen yliaikaskontrollia äippäpolille. Hermot ihan riekaleina,puhelin kun soi koko ajan ja kyselyitä vauvan syntymästä tulvii ovista ja ikkunoista. Vanhana tupakoitsijana( odotusajan ollut polttamatta) käyny mielessä jo sytyttää savuke,mut onneks se on ollut ohimenevä mieliteko.. Tiedänhän minä,ettei kellään ole vauva mahaan jäänyt mut alkanu jo epäilyttää et taidan siinäkin olla ainutlaatuaani! Tai sit kyseessä on joku supervauva,paino 7kg ja pituus 68cm,kävelee ite ulos ja morjenstaa tullessaan! Huh,kaikennäkösiä kauhukuvia alkaa piirtymään mieleen joten parempi lähteä rauhottumaan kahvikupposen ääreen. Voimia Tassuille ja Onassikselle! Palailemisiin..

Mieletön hedari ja niska ihan jumissa, nytkin pitäis olla kolme kättä, kun yhdellä pitää painaa tisua, että vaavin nenä pysyy auki...



Joku tuolla syntyneissä käytti sanaa tissitakiainen ja sepä kuvaa myös meidän ukkosta. Sinänsä hyvä, että osaa syödä, niin sadaan nää ikätoverit vähitellen kiinni.



Eilen käytiin taas puntarilla ja kolmen kilon maaginen raja oli rikottu. Jee, jee saatiin lupa nukkua yöllä! Tarkoittaa, ettei tarvii enää herätellä vaavia kolmen tunnin välein syömään. No, loppupäivä meni kyllä ihan ketuille, kun vähän väliä unet keskeytyi sillä reissulla, niin eihän vauvaressu enää unta sitten yliväsyneenä saanutkaan. Me vaan kiukuteltiin ja tiedä sitten, jos ne vasta aloitetut d-tipatkin siellä massussa sitten väänsi... Joka tapauksessa uni voitti meillä vasta yöllä puoli yhden pintaa,että näin täällä Nikkimaassa mennään, hih!



Nyt täytyy kyllä pitää tauko, tää yksisormitekniikka on todella puuduttavaa, ciao ;)

ennen neuvolaan lähtöä. Jopas nyt Allin supparitilanne hyytyy, ei hyvä. Mutta koska sinulla kuitenkin ne supparit ovat jo pehmitelleet kohdunsuuta, tuskin laittavat odottamaan yli 42 viikkoa. Toivotaan ainakin! Vai on Nikillä tissitakiainen :), saas nähdä millainen meille sitten tulee! Ihanaa kuitenkin kuulla, että paino kehittyy noin hyvää tahtia. Kyllä ne vauvat " osaavat" tosiaan korjata tuollaiset asiat ja syödä tarpeeseen/tarpeekseen. Voi, miten minäkin jo odottelen omaa takiaista, vaikkei näillä viikoilla vielä pitäisi hermojaan menettää... Tosiaan ihan pahimmassa tapauksessa tässä menee vielä jotain 3 viikkoa (toiv. ei sentään! huu!).



(.) Viime yö meni ihanasti, olisipa loppuaika tällaista! 8 tuntia yöunta putkeen, tietysti vessassa kävin tavanomaiset alkuyöstä tunnin ja loppuyöstä 2 tunnin välein, mutta nukahdin aina niiden jälkeen enkä jäänyt tuskaisena pyörimään. Olenkin tänään jo pyykännyt, tiskannut, käynyt lenkillä, järkkäillyt paikkoja, katsonut aikoja sitten nauhoitettuja ohjelmia pois boxilta ja lukenut kirjaa. Ulkona oli muuten mukavampi olla kuin sisällä, kun täällä ainakin tuulee ihan kivasti (muuten olisikin tosi tukahduttavaa).



Palailen illemmalla neuvolan jälkeen. Jaksuja kaikille!

vain,ettei muut luule että synnyttämässä olisin.:) Eipä taida lähtö olla eessä vielä ensi yönäkään. Supistukset ollu todella harvassa tän päivän. Saunaan olen menossa,ehkäpä siitä olisi vauhtia antamaan. Toivottavasti Tassun neuvolakäynti oli onnistunut. Varmaan huomenna taas linjoilla olen. Voimia Onassis ja Tassut. Palailemisiin..

Tulin tänne toivottelemaan kolmen koplalle hyviä oloja odotuksen loppumetreille.



Muuten tuli mieleen siitä vauvojen hiljentymisestä ennen syntymää, niin meillähän poika hiljeni ti, sitten oli ke vähän aktiivisempi ja sitten to ja pe oli tosi hiljainen ja sitten vähän virkosi. Sitten kun vedet meni su, niin voi hyvänen aika minkälainen myllerrys alkoi. Ei tarvinnut yhtään sairaalassa miettiä, että onko poika elossa, kun koko ajan kaivoi ja kaivoi. Eli ainakaan mulla se hiljentyminen ei ennakoinut ihan sitä just synnytystä vaan synnytys oli siitä hiljentymisestä noin viikon päästä ja ne pahimmat myllerrykset oli vuorokausi ennen syntymistä.

Nimittäin täällä on käynnissä vatsassa taas sellainen melskaus, että jos vaatisi hiljentymistä tuo synnytys niin tää ei synny kai ikinä.

Ei supistuksia vaan pelkkää potkimista. Lapsivettä ilmeisesti on jäljellä vielä jonkin verran, kun mahtuu noin liikkumaan mutta huomenna kai kuulen siitä lisää.



Aamupäivällä siis yliaikaiskontrolli naisten klinikalla. Onneksi pääsen nyt sinne niin kuulee vähän tilanteen ehkä tarkemmin kuin perus neuvolakäynnillä

...Ja toisethan jää heti samalla keikalla synnyttämäänkin 8)

Mä kyllä meen yksin sinne, kun mies jää hoitamaan esikoista...kerkeishän sen varmaan paikalle soittamaan, jos jäisin synnyttämään. Joskin en oo varma kumpi ois kivempaa: synnyttäminen huomenna käynnistettynä vai " luomualoituksena" pari päivää myöhemmin...No, enpä mä sitä itse päätäkään. On luotettava osaaviin lääkäreihin ja kätilöihin. Vähän jännittää silti.



Mä jo ihan luulin, että Alli olis päässy synnyttämään! Me eletään kyllä tosi samanlaisissa tunnelmissa tällä hetkellä! Sulla sentään supistelee välillä ja se limatulppakin. Veikkaan kyllä että pääset mahasta ennen mua. Tassujen kanssa saattaa kyllä tehdä tiukkaa...kun on noi viikot tosiaan noin mutta eihän sitä koskaan tiedä.



Vauvoista sen verran, että mulla oli esikoinen pahimman laatuinen tissitakiainen ja olin ihan rikki ekan 6 kk kun ei oppinut pullosta juomaan mitään mutta silti koin että imettäminen oli helpompaa kuin täysi pulloruokinta, jota siskoni samaan aikaan joutui harrastamaan maidon herumisongelmien yms. takia. Tiedä millainen tästä tapauksesta sitten tulee, jos nyt ylipäätään saan tätä ikinä elävänä ulos...pelottaa!



Kärsivällisyyttä meille odottaville ja jaksamista vauvojen kanssa valvoville =)



Onassis rv 41+4 (huh!)

Tänään oli sitten sf-mitta 43 cm :D :D. Alkaa käydä todella mielenkiintoiseksi homma. Odotan innolla ensi viikkoa (koska sitä ennen tuskin synnytän) kun on taas oma terkka paikalla. Tekisi mieli pyytää häntä ensin mittaamaan ja näyttää vasta sitten korttia. En taida kehdata kuitenkaan :). Muuten kaikki ok, verenpaine korkeammalla kuin minulla yleensä mutta vielä ihan normaali. Ei kyllä ihme näillä helteillä + tuli vähän kiire neuvolaan, mies tuli mukaan ja päästiin aika kiireellä lähtemään, onneksi oli terkkakin myöhässä. (Mies tuli töistä 14.40, neuvolassa piti olla 15.00, on tosin ihan lähellä. Sanoin, että ottaisi pikasuihkun kun oli ihan pölyinen - puuseppä - ja sitten mennään. 14.45 rupesin kurkkimaan kylppäriin, että mitä httiä siellä tapahtuu, kun ei kuulu vieläkään suihkun lotinaa, ja äijä istuu vessanpöntöllä lukemassa lehteä. Taisin vähän ärähtää.)



Hyvä tietää Melba, ettei vauvan liikkeistä aina voi päätellä synnytyksen läheisyyttä tai kaukaisuutta. En siis edelleenkään usko, että tämä täältä kovin pian ulos tulee, mutta enpähän sitten turhaan vahtaa olemattomia merkkejä. Tosi suloisesti tuli muuten monoa juuri äsken kun tässä kirjoittelen <3!



Allille ja Onassikselle voin vaan edelleen toivotella suppareita, ja tehokkaita sellaisia.