Siinä ne nyt nököttää..
..kaksi punaista maagista viivaa taas kerran. Ensimmäiset hoidot aloitettiin -03, silloin nopeeseen tahtiin tehtiin ICSI, 3x PAS ja vielä toinen ICSI. Heti ekasta ICSIstä tulin raskaaksi, mutta päätyi keskenmenoon rv 10. Toisesta ICSIstä syntyi tyttö -04. Uudet hoidot aloitettiin -07 kesällä PASilla, siitä nega jaa taas uusi ICSI. Raskaaksi tulin, mutta päätyi keskenmenoon rv 13+2. Uusi ICSI tehtiin heti helmikuussa -08 ja puhdas nega.
Nyt pidettiin hoitotaukoa ja päätettiin et yritetään vielä. Ikääkin alkaa jo olla, täytän tänävuonna 39, eli ei senkään puolesta enää kauaa ole aikaa. PAS tehtiin 1.10.08. Heti paripäivää siirron jälkeen alkoi juilinta mahassa ja alkuviikosta rinnatkin kipeyty. Hullu kun olen tein testin jo keskiviikkona kun siirrosta oli kulunu tasan viikko, haamu tuli. Tänään oli jo selkeä viiva. Maanantaina 13.10 olis sit veritesti.
En oikein uskalla vielä tuuletella kun viimeksi kävi miten kävi. Silloi hcg arvo oli 465 ja silti meni kesken. Tytöstä hcg oli pp 12 295. Saapas nähä kui akan käy!
Yleensä ollaan puhuttu aika avoimesti hoidoista ystävillekin, mut nyt en halunnu kertoo kenellekkään. Ainoastaa yksi ystävä tietää, kun käyvät samaa vaihetta vain viikon erolla perässä.
Koskaan aikaisemmin ei PAS ole meille tuottanut edes kiinittymisyritystä. Siksi tuntuu epätodelliselta, et kaikki menis hyvin loppun asti. Lisäksi hirvittää kun tietää et tästä tää hermoilu ja hiusten repiminen vasta alkaakin. Olen raskaus aikana muutenkin ollut aina tosi kuikkuinen, Mies onkin tiennyt plussan jo ennen testiä mun käytöksestä. Voi apua! Ihanaa, mut silti ihan kamalaa!
LA olis joskus kesä-heinäkuun vaihteessa. Onko jo joku pino olemassa?
Nyt vaan mennään päivä ja viikko kerrallaan, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.