**EX-HAAHUT VIIKKO 28**

Eli sikiön koko vastasi viikkoja 10+5 ja syke näkyi (valitettavasti ultralaitteella ei saanut tietää kuinka usein sydän lyö, mutta lekurin mukaan " normaaliin tapaan tiheään" )! Sitä en tiedä kuinka paljon sikiön olisi pitänyt näillä viikoilla liikkua, lääkärin mukaan kaikki kuitenkin näytti hyvältä. Eli nyt odottelen perjantain neuvolaa, ja jos sieltä joskus tulis aika NP-ultraan...

Oman kierron mukaan on menossa 10+4, sikiön koko vastaa viikkoa 10+5, ja normaalin kierron (28pvää) olis menossa 10+1. Joten en nyt sit tiiä mitä lukua seuraa...



Lemmikeistä ollut keskustelua. Meillä on kotona ollut " aina" koira. Ensimmäinen sekarotuinen koira muutti meille kun olin 2-vuotias. Koira eli 16 vuotiaaksi, ja oli kova paikka koko perheelle, kun se piti viedä viimeiselle piikille. Kaksi vuotta vanhemmat olivat ilman koiraa (kolmen kissan kanssa tosin, kissoja siellä on aina ollut vaihteleva määrä!), kunnes 5 vuotta sitten minä vein sinne sekarotuisen koiranpennun.. =] nyt koiruus on jo 5-vuotias, ja kun ne tuolla maaseudulla asustelee, niin koira on pihassa aina vapaana (vanhakin koira oli) ja kiusaa kissoja.. Välillä kissa menee edeltä puuhun ja välillä sinne puuhun pitäisi päästä koiran. Itselläni on lemmikkinä kohta 8-vuotias leikattu poikakissa. Olemme asustelleet kerros-ja rivitalossa, joten kissa on ollut sisäkissana. Maaseudulla (molempien vanhemmat asuvat maalla) kissa pääsee ulkoilemaan vapaasti (ja ajamaan koiraa takaa).. =] kyllähän se tänäkin kesänä jo kerran karkasi täällä kotona, mutta oli ulkona vain n. tunnin. En halua päästää kissaa täällä " taajamassa" vapaaksi, naapurit eivät välttämättä tykkää hyvää ja kaikenlisäksi on isompi riski jäädä esimerkiksi auton alle.

Vanhempieni luona on tällä hetkellä kaksi kissaa. Muistan pienenä (itseasiassa vuonna 1992) kun vanha kissani jäi auton alle, ja piti saada uusi tilalle, niin siskoni ja veljenikin halusivat omat kissat. Hankittiin kolme kissaa, yhden " piti olla" poika ja kaksi narttua. Kävi kuitenkin niin että " pojallakin" alkoi masu kasvamaan, ja seuraavana kesänä pihassa vilisti 11 kissanpentua. Tuohon aikaan jokainen kissanpentu löysi vielä hyvän kodin. =] ja silloin vanhemmilla oli vielä se vanha koirakin, joka kävi auttamassa kissaemoja ja pissattamassa pentuja nuollen niiden takamuksia... =]



Mutta tässä kaik tällä erää! Vieraita odottelemaan..



jonttu rv 10+4?!

ja miehen kotona on ollut lemmikkeinä kissoja, sikoja, kanoja ja lihakarjaa.. Siellä oli vielä seurustelumme alkuaikoina (~9vuotta sitten) lihakarjaa ja yksi kana sekä kissa, joten aamuherätykset aamunavettaan tulivat tutuiksi. Ollaan me sisarusten kanssa pienempinä naapurissakin käyty lehmiä lypsämässä ja kanojen munia keräämässä, sekä ratsastamassa... onneksi vanhempani ovat olleet jyrkkiä eivätkä ostaneet hepoa vaikka sitä kinusin, niin kauhia työ sellasen eläimen kanssa ois vielä tänäpäivänä! =] nyt vaan pitää ratsastuskin hetkeksi jättää..

Ihkaensiksi: Ihanaa, EMUNAINEN, kuulla susta vihdoinkin!!!!!! Sydän sykkyrällä mietin kaikkia kamalia vaihtoehtoja, mutta onneksi palstahiljaisuuteen oli syynä vain tekniset ongelmat. Huh, kyllä helpotti!

JA ONNEA PIENESTÄ POJASTA! :) :) Ihana nimi hänellä!



Helgalle tsemppiä suppareitten kanssa! Sulla on jo kyllä niin hyvät viikot, että eipä tuo haitanne, jos vauveli päättää jo lähteä syntymään. Joskin perätilahommelit vähän mutkistaa asioita.

Kyselit eläinasiaa: Mulla on hirveät mielihalut ottaa toinen koira. Meidän nykyinen on 4 v ja tiedossa on jo nyt, ettei tyttönen sairautensa takia elä varmaankaan yli 10 v, veikkaan, että jo muutaman vuoden päästä joudutaan koirulista luopumaan. Tekisi mieli ottaa pentu jo nyt, että ehtisivät hetken olla kaksistaankin ja ehkä vanhempi neiti opettaa nuoremmalle jotain... Meillä on myös kissa, joka tuli taloon, kun esikko oli 1 v. Ovat parhaita kavereita meidän pojan kanssa, joskin poitsu on melko kovakourainen välillä hellyydenosoituksissaan... Mun lapsuudenkodissa ei ollut eläimiä paisti sitten kun menin kouluun. Silloin meille tuli koira ja voi sitä onnen päivää. Minä sitä paljon ulkoilutin ja hoidin ja se oli kyllä loppuun asti (olin 18 v, kun koira kuoli) mun kaveri. Hirveä paikka oli luopuminen, mutta ihana oli koiran kanssa kasvaa.

Hihittelin tuota sektio-jälkivuoto-juttua. Oon kyllä tavan blondi minäkin, koska en mäkään tienny, että sektion jälkeen tulee jälkivuotoa, kai mä kuvittelin, että siinä leikkauksessa samalla " putsataan" kohtu tms. Voi ei, nyt hävettää.



Tosin pitää kertoa yks toinen hävettävä blondijuttu omasta ekasta odotuksesta. Käytiin loppuraskaudessa niissä neuvolan perhevalmennuksissa ja sillä kerralla, kun puhuttiin synnytyksestä, terkka sitten sanoi, että " ...ja sitten ponnistusvaiheessa ponnistetaan aina silloin, kun supistus tulee..." Meitsillä syttyi lamppu, että haa, enpä tuotakaan ollut tajunnut. Mä jotenkin alitajuntaisesti olin kuvitellut, että supparit loppuu, kun aletaan ponnistaa ja sitten vaan puhistaan omassa tahdissa lasta ulos. Voi että hävetti oma typeryys... Ja voin sanoa, että meikäläisen synnytyksessä ne supparit oli kaikkein kovimmat just ponnistusvaiheessa, vaikka itse jo väsyin joillain ponnistuskerroilla ja lopetin työntämisen, tunsin vaan, kuinka kohtu puski lasta ulos. Oli aika " veikeen" tuntuista, etenkin kun olisin tosiaan halunnut levätä ja pitää taukoa tuskassa...



Jonttu: Onnea hienoista ultrakuulumisista! :)



Oma napa: Ruotsissa käytiin, kivaa oli. Poitsu (nyt siis 2 v 2 kk) oli ihan haltioissaan " isosta laivasta" !

Neuvolassakin kerkesin jo tänään käymään. Kaikki ok. Sf-mitta hyppäsi taas yli käyrän, onkin ollut jotenkin tosi tukala olo, tuntuu, että masu on oikein pullahtanut viimeisen 2-3 vkon aikana. Painoa oli tullut nyt 190 g/vko, paljon mukavammalta kuulostaa kuin edellinen 700g/vko...

Tänään on supistellut paljon, kivuttomasti ja lyhkäsiä kovettumisia, mutta ei tunnu mukavalta. Onneksi mulla on ens ma ylimääräinen lääkärikäynti, saa katsottua kohdunsuun tilanteen. Toivottavasti siellä ei ole mitään tapahtunut.



Tuutis kera Masumiehen rv 30+1

Taas yksi tuskallinen yö takana jomotusten kanssa :( Ja nyt on ihan väsy olo *haukotus*. Lähden tästä neuvolaan ja kaupungille lounaalle, palaan kommentoimaan ajan kanssa myöhemmin.



DreamOne ja nappula rv 38+1

heh, meillä näkyy menevän tuon D.O kanssa päivät ja yöt melkein samoilla linjoilla...

Mulla on meinaan niskat jumissa nyt jotenkin, oon ilmeisesti nukkunu jotenkin päin veetä.



ja eilen illalla " se" ajatus lipsahti munkin päähän.. Nimittäin " se" , että voi kun tää maha ois jo poissa tieltä ja sais olla normaalisti.. =D

heikkona hetkenä mietin ikkunapesua/siivoomista ihan mitä vaan jotta beibi lähtis syntymään, mutta onneks se perätila juttu jarruttaa mukavasti noita aatoksia!



Jonttu: Onnea hyvistä ultrakuulumisista!!!!

ja meille kävi myös tuollaiset pienet taktiset virheet niitten ekojen kissojen kanssa, siis pikku sisko sai myös samaan aikaan kissan. Niitten piti olla poikia mutta ne olikin tyttöjä... Meillä myös vilisti sitten seuraavana kesänä yhteensä 12 kattia jaloissa! Ja onneks koko kylä halus sit just kissoja sinä kesänä niin kaikki saivat uuden kodin.



Levinia: Hassuu miten äijät vaikuttaa niinkin kovin tähän elämisen ;)

Itse asiassa mulla ois vieläkin kissa koiran rinnalla, mikäli en ois 10v sitten tavannu sillosta siippaa joka oli allerginen kissoille.

Silloin mulla oli vielä 2 kissaa, joille sain järjestetttyä hyvät kodit kylläkin, mutta kauhia ikävä niitä oli koko ajan.

Ja tää nykyinenkin mies on allerginen kissalle, joten mä en varmaan ikinä saa enää kissaa omaan kotiin!

ja ne kissat mitkä mulla oli, niin toinen niistä hoiti koiraa kuin omaa pentuaan. Kuritti ja pesi. Maailman hassuimman näköistä, kun katti makaa koiran päällä ja pitää käpälöillä koiran päätä paikallaan, jotta saa nuoltua korvat puhtaaksi!



Tuutupii: Hih, onneks mä en oo yksin blondi! Mitähän muita ylläreitä tässä matkan varrella vielä tuleekaan eteen..... =)

Tais sullakin sit beibi ottaa pienen kasvu spurtin aiemmin kun painon nousi viskelee ja sf-mittakin sinkoilee ylemmille tahoille.

Mulla muuten tais aloitella noilla viikoilla kans tuleen niitä harkka suppareita.



D.O: No mitäs söit? Mun ruokahalu on välillä ihan totaalisen kadoksissa, ei vaan tee mieli syödä. Ja sit välillä tulee just noita ah, mä haluun lihaa,ja sen seurauksena vedän jonkun 200g härän pihvin kasviksilla napaani, eikä tee ees tiukkaa!



Mut oliks se niin, et loppuajasta voikin toi ruokahalu olla vähä niin ja näin? Että se kuuluis jotenkin asiaan...?



Mutta nyt jatkan leivän syöntiä ja annan vuoron muille.

Hyviä uutisia kaikenkaikkiaan! Vauva on jo kiinnittynyt valmiusasemiin ja tälle mamillekin oli tullut painoa vain 300 g (mikä on kyllä ihme!). Terkka kyseli suppareista kovasti ja sanoi, että kuulostaa lupaavalta. Antoi ensi viikoksi vielä neuvola-ajan ja sanoi " epäilen kyllä että et tätä enää tarvitse" . Sf-mittakin oli laskenut 2 senttiä, joten ehkäpä sieltä ollaan tulossa valoa kohti hyvää vauhtia :)



Huih! Nyt alkoi tytöt jänskättää! Äitini soitteli juuri kun pääsin neuvolasta ulos ja sanoi, että on ihan varma että ollaan viikon sisällä sairaalassa. Sanoin hänelle, että ei saa luoda liikaa odotuksia, tulee vain pettymyksiä. Mutta kyllä mulle itsellenikin alkaa hiipimään pikkuhiljaa ajatus, että kohtakohan se meidän päivänsäde ja rakkauden täyttymys olisi maailmassa...!!



Voi Helga ja muut tytöt kun tää on jännääää!!!



Jonttu: Waude mitkä viikot sinullakin jo menossa ja mieletöntä että kaikki on sujunut hyvin!! Tiedän kyllä että menee vielä pitkään ennenkuin osaat ja uskallat iloita raskaudesta, mutta nyt voit ajatella että taas yksi etappi eteenpäin on menty. Varmaan tuo 12 viikon raja on sinulla seuraava, eikös niin? Hus pysykää poissa ilkeät vuodot ja antakaa Jontun nauttia raskaudesta! *murrr*

Oletko muuten koko aikuisiän harrastanut ratsastusta? Mä olen myös harrastanut sitä, lapsena aloitin, pidin taukoa ja aikuisiällä nelisen vuotta sitten aloitin uudelleen. Nyt aikuisena olen harrastellut vain issikoita, ne on mun suosikkihepoja.



Levinia: Kiitos suppareiden toivottamisesta, itsekin niitä täällä kovasti toivon. Sullakin on ihan mielettömät viikot jo! Ei olisi silloin vuosi sitten uskonut kun tammiksissa molemmat oltiin ja pudottiin korkealta ja kovaa. Luojan kiitos meille molemmille on vielä tällainen ilo suotu! :)



Tuutis: Onnea kymppien poksumisesta! Toivotaan että ovat viimeiset kympit jotka sullakin poksuu :) Sulla on hyvin pysynyt paino kurissa, ei ole tullut viimeksi juuri mitään. Kyllähän noita heittoja näköjään tulee, enkä itse edes osaa yhdistää niitä mihinkään syömisiin tm. Grammat vaan pompsahtelee välillä ja välillä ei. Ilkeitä nuo supparit, jaksamista niiden kanssa. Toivotaan etteivät ole vielä kohdunsuuta availleet.



Helga: Joo, meille taitaa lähtökin varmaan tulla samana yönä, sano mun sanoneen! :D Ja mä muistan tuon tunteen kun se ekaa kertaa tuli päähän, siis se että VOI kun tästä mahasta pääsisi jo eroon. Silloin se tuntui jotenkin kielletyltä ja nololtakin, tätähän mä olen jo niin monta vuotta sitten halunnut. Samoin kun tuli ekaa kertaa se totaalinen väsymys ja masennus, taisin pari tippaakin tirauttaa miehen kainalossa. Nyt taas masennukset ovat hävinneet, olisikohan hormoneilla näppinsä pelissä tässäkin asiassa. Nyt mieli on tosi iloinen, onnellinen ja odottavainen. Mutta ei nuolaista ennenkuin tipahtaa, raskaana olevien naisten mielialat muuttuvat niiiiin nopeasti :D



Mäkin olen jo miettinyt kaikkia kolmea ässää tässä aikani kuluksi... Tosin meillä on se mieluisin ässä pois laskuista, miehellä ei vaan ole ollut haluja moneen aikaan. Toisaalta ei kyllä mullakaan, joka paikkaa särkee ja kolottaa niin ettei edes tee mieli ajatella. Eilen mulla olisi ollut intoa leipoa, mutta tajusin että kaikki leipomistarvikkeet ja sähkövatkain on jo pakattu, joten jäi väliin. Siivouskaan ei maistu täällä pahvilaatikkoröykkiöiden keskellä ja se on muuton takia ihan turhaa. Eipä siinä sitten jää muuta kuin sauna eli ei kun löylyihin vaan!



Minä kävin äsken lounaalla lounaskahvilassa, jossa on tosi hyvä ja edullinen ruoka. Tänään siellä oli pyttipannua, muussia ja lihapullia sekä porokeittoa. Riista ei ole mun herkkuani, joten otin lihapullia. Ja oli muuten hyviä! Mulla taas on ollut ruokahalua ihan koko raskauden ajan, liiaksikin. Nyt vaan loppuaikoina vatsa ahdistaa ja painaa niin, että pienemmästä määrästä tulee täyteen. Ja annas olla jos joskus ahmii, niin kyllä on vatsanahka kireänä ja tosi tukala olla! Mullakin on välillä tuo lihanhimo ja varsinkin härkä on hyvää. Ja ehdottomasti mediumina (ei kerrota kellekään että olen syönyt raskauden aikanakin härän puolikypsänä). Valmennuksessa sanottiin tuosta ruokahalusta, että se voi loppuaikoina laskea juuri tuon ahdistavan tunteen ja pahoinvoinnin takia. Eli se alkuraskauden pahoinvointi voi olla myös loppuraskauden pahoinvointia, vauva painaa niin paljon jo sisuskaluja. Eli kyllä se varmastikin vaihtelee.



Mulla on fiilikset nyt ihan katossa! :) Ja seiskakin on tänään tullut, jee. Tässä päivässä on niin paljon ihania asioita, voi vitsi!!



Haleja toivottaa D.O. kera nappulaisen rv 38+1

Pakko kommentoida, kun oli niin ihania uutisia Emunaiselta! Toukokuisetkin ovat sinua kaipailleet!



Niin hei vaan muillekin! Meillä pyyhkii hyvin! Vauva on edelleen ihana ja aina vain ihanammaksi muuttuu! Pitkiä aikoja viihtyy vain katsellen touhuja ympärillä ja nukkuu ihan luksus unia! Kop-kop... Ainoa mikä meitä varjostaa on allergia ja refluksi epäilykset, mutta ne eivät ole onneksi pojan tyytyväisyyteen vaikuttaneet. Välillä korisee sängyssään, kuin siellä kehräisi kissa. Vielä ei aleta tutkimaan noita, ei ennen kuin saadaan vakuutuspäätökset. Julkiselle en suostu enää häntä viemään!



Ruoka maistuu ja kasvu on ollut hyvää tähän mennessä. Viimeksi painoa oli 2kk iässä 5430g ja pituutta on ehkä pikkusta vajaa 60cm (synt.3270g ja 49cm). Sammastakin on jo ehditty häätää ja vaippaihottumaa...



Ristiäiset tuli pidettyä jo ennen juhannusta. Pojasta tuli Mirko Petja Ilmari. Hyvin otti toimituksen lunkisti nukkumalla.



Mä itse alan muistuttaa yhä enemmän muumiota, ei sillä, että toi röllykkä olisi mihinkään kadonnut vyötäröltä, vaan koska mulla ei ole aikaa kertakaikkiaan kiinnittää huomiota ulkonäköön. Kolmen kanssa on yllättävän paljon hommaa! Onneksi pääsen vielä harrastuksiini! Viime viikonloppuna oltiin mökillä, jonne lähtiessä huolehdin kyllä, että lapsille on vaatetta mukana, mutta unohdin sitten oman dödön ja hammasharjan...



Ihanan pitkällä olette muutkin! Loistavaa, että odotukset ovat sujuneet noinkin hyvin! Kohtahan noita vauvoja taas putkahtelee... Nopeasti on aika mennyt!



Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille ja ottakaahan iisisti, ettette ole kohta vuodelevossa kaikki kuten minä aikoinani!



Pirpaliina + Mirko 10vkoa

Pirpaliina: Kiva, kun kävit kertomassa kuulumisia. Voi, noita vauvajuttuja lukiessa toivoo syyskuun tulevan äkkiä! Ja onnea pojalle nimen saamisesta! Ei olekaan mikään jokakulman nimi, en varmaan ole Mirko-nimeä kellään kuullut. :)



DreamOne: Sä jakaannut ihan varmana ihan kohta! Ei voi mennä enää kauaa, kun mahakin laskeutunut ja kaikkea. Voi että, kyllä on jännää! :) Peukkuja vaan kovasti!

Itselläkin on sellainen hytinä, että tässä raskaudessa en nelosilla alkaville viikoille pääse. Älkää kysykö, mistä tunne on tullut, tuli vaan... Esikoisen kanssa oli paha kutina, että jokin menee vielä vikaan ja se neonataalisepsishän se sitten meni. Mies yritti rauhoitella, että kaikkiahan varmasti synnytys pelottaa ja kaikki varmaankinn ajattelee, että jokin menee pieleen. No, mun intuitio vaan valitettavasti oli sitten oikeassa. Nyt ei ole pahoja tuntemuksia, mutta hytinä siitä on, ettei 40 + viikkoja tarvi katella. Tosin, itse nyt lasken viikkoja ultran perusteella (la 18.9.) ja virallinen la on kuitenkin 4 pvä myöhemmin eli 22.9., joten katsotaan nyt. Ja heh, näin kun mä sanon, kirjottelen täällä kuitenkin vielä rv 43+5 että perkule, miksei se jo synny... ;)



Samoin Helgalle tsemppiä loppurutistukseen. Teillä kyllä D.O:n kanssa kuulostaa tosiaan siltä, että varmaankin lähdette synnyttämään samana päivänä. *virn*



Omaa tai oikeastaan kavereiden napaa: Paras kaverini sai viime yönä tyttövauvan! Syntyi rv 39+3, esikoinen on. Kaikki meni hienosti, vaikka tuskaa oli kuulemma ollut... Huomenna pääsen heitä sairaalaan katsomaan. Niiisk. Ja sitten puhelimessa tänään lapsuudenystävä kertoi, että hänkin on raskaana! Niisk uudestaan. Hormoniryöpyissäni olen täällä pillittänyt toisen onnea. Ihanaa!



Tuutis + Masuli rv 30+2

Niin se on taas viikko vierähtänyt ja on viikonloppu käsillä :)



Pirpaliina: Onpas ihanaa kuulla teidän tuoreiden mamien kuulumisia! Ja hieno nimi teidän pojalla. Minä tunsin nuoruudessani yhden Petjan, tuli heti mielleyhtymä, joka oli positiivinen :)

Voihan kurjuus jos teillä on allergioita, toivotaan että ei ilmene mitään pahempaa. Toisaalta helpottavaahan olisi löytää jokin syy oireiluun, on se sitten allergia tai ei.

Mua naurattaa tuo sun kuvaus äidistä joka ei ehdi huolehtia itsestään ja omista tavaroistaan. Sitä se varmasti on kolmen lapsen emona. Onneksi kuitenkin olet pystynyt säilyttämään harrastuksesi, se on tärkeää.

Kiitos aurinkoisten kesäpäivien toivotuksista, sitä samaa teidän koko perheelle! Ja jaksamista äidille pikkuisen pojan kanssa! :)



Tuutis: Mulla on ollut myös koko raskauden ajan fiilis, ettei meillä mennä yli neljänkympin viikoissa enkä osaa selittää mistä se on tullut. Eli ymmärrän mitä tarkoitat. Ja äidinvaisto on kyllä vaan niin uskomaton. Minun tapauksessani tietenkin kehittyvä äidinvaisto. No, katsotaan nyt omallakin kohdalla, voihan se olla täällä vielä kirotaan kohtaloa tosiaan viikoilla 42 +!! :D

Oi ihanaa kun pääset vauvaa katsomaan! Ne on kyllä niin älyttömän lutusia siellä isossa kopassaan kapaloituna. Päälaki vaan näkyy.



Omaa napaa: Eilisilta oli tosi kurja, olin kauhean kipeä koko alapäästä. Käytiin saunassa ja tuntui etten pääse edes kiipeämään lauteille. Musta tuntuu että vauveli otti nokkiinsa eilisestä terkan ronkkimisesta. Ei tykännyt kun hänen yksityisalueelleen tungetaan. Pelkäsin jo valmiiksi tulevaa yötä, mutta en onneksi valvonut supistelujen takia kuin tunnin verran. Kummasti aina asennon muutos helpottaa, kyljellään supistelee kauheasti, mutta selällään ei niinkään. Ja mähän olen aiemminkin kertonut että pystyn nukkumaan ihan hyvin selälläni. Mies heräsi aamulla töihin ja ensimmäiset sanat mitkä sai ilmoille olivat " höh, ei sitten viime yönä lähdetykään" . Alkaa hänelläkin olla kovin malttamaton olo koko ajan.

Meillä onkin viikonlopuksi paljon puuhaa, mikä on kiva juttu. Saa vähän ajatuksia taas pois tästä asiasta. Äitini tulee mökille ja mennään sinne hänen seurakseen huomenissa. Miehen veli tyttöystävineen taas tulee tänään kyläilemään. Sunnuntaille ei olekaan sitten mitään ohjelmaa, joten aikatauluun kävisi mainiosti sellainen pienen ihmislapsen pyöräytys maailmaan ;)



Haleja ja jaksuja D.O:lta ja nappulalta rv 38+2

Nyt on muuttohommelit suurinpiirtein saatu tehtyä ja hommaahan riitti. Tosi inhaa muuttaa isommasta pienempään, kun tuntuu ettei näitä tavaroita saa mahtumaan mihinkään. Suppareita sain siivouspuuhista ihan kiitettävissä määrin, mutta ei haittaa kun en mielellään tätä vauvaa odottelis noille yliaikaisviikoille. Kolmisen viikkoa jos vielä kasvaa niin hyvä niin, mutta sit sais vaikka jo tulla.



Kävin tänään äitipolilla kontrollissa ja hyvinhän tuolla masuasukilla asiat näyttivät olevan. Painoarvio oli 2656g, että keskikokoinen kaveri ja tosiaan hyvä jos vielä viihtyy muutamat viikot masussa, mutta lääkärin mielestä kaikki hyvin vaikka syntyis jo nytkin. Kohdunkaulan tilannetta ei tarkistanut, kun ei ole kuulemma näillä viikoilla enää niin väliä. Itseä ois kiinnostanut et onko paikat yhtään kypsyny, mutta nyt sitten pidetään tosiaan jännitystä yllä.



Vauvan tavaroita pitäis sitten seuraavaksi alkaa haalia. Vaatteet löytyy esikoisen jäljiltä kun vaan sais pyykättyä. Pinnis pitäis ostaa, kun ekalla ollut oli niin huterassa kunnossa, etten uskalla sitä tälle toiselle laittaa. Turvakaukalo pitäis myös päivittää ja sitten vielä matkarattaat. Esikko menee luultavasti mun äidille tossa puolentoista viikon päästä kyläilemään muutamaksi päiväksi, joten jos silloin sais aikaiseksi laittaa nuo vauvan tavarat.



D.O. ja Helga teillä alkaa tosiaan olla se hetki käsillä että pääsette synnärille vauvan hakuun. Ihanaa!



Tuutupii, teilläkin aletaan muuton jälkeen päästä taas arkeen kiinni. Vaikeaa kuvitella miten tukala olo on masun kanssa joka menee yläkäyrillä, kun itsellä jo tän alakäyrää raapivan pömpön kanssakin olo on ihan riittävän tukala. Toivottavasti supparit ei oo vielä tehneet pahojaan kohdunsuulla ja hyvä että pääset tarkistuttamaan tilanteen.



Jonttu, onnea hyvistä ultrakuulumisista ja nyt vaan luottavaisin mielin kohti nt-ultraa :-)



Emunaiselle onnittelut pojan johdosta ja hienosta nimi valinnasta:-) Meidän perheessä on myös yksi Akseli.



Nyt täytyy taas rientää, hyviä vointeja kaikille!



Kaisuli 35+4

Eli täällä ollaan vielä, hööööh... Aamulla oli pari napakkaa ja kivuliasta supistusta, mutta siihen ne jäikin. Nyt vaan muistona arka vatsa.



Ei lähdettykään mökille kun sataa vettä. Näyttää siltä että sataa koko päivän. Täytyy vaan täällä kotosalla pestä pyykkiä ja kokkailla. Eipä tässä muuta sen kummallisempaa tekemistä keksi.



Kaisuli: Tällä viikolla juuri sinua ajattelin ja mietin että mitenköhän teidän kontrollikäynti meni. Ihanaa kuulla että kaikki on ok ja sinulla vain on pieni sf-mitta, niinkuin tosin jo tiedettiinkin. Vauvahan on oikein sopivan kokoinen!

Vieläkö sinulla on ollut niitä pelkoja raskauden suhteen? Ajatteletko esim. ennenaikaista synnytystä ja komplikaatioita? Minulle pelot nousivat taas uudelleen pintaan voimakkaasti sinun viikoillasi, varsinkin kun kuulin juttuja kohtukuolemista ym. Yritin kyllä välttää kaikkea infoa niiden osalta, mikä hieman helpotti oloa. Nyt taas viikkoja on niin paljon, että uskaltaa taas luottaa siihen että vauva syntyy terveenä ja kaikki menee hyvin.

Ala vaan touhutella niiden vauvan tavaroiden kanssa, se on kivaa hommaa! :) Ja ihanahan niitä pikkuisia potkareita ja bodyja on hypistellä!



Omaa napaa vielä: Sain eilen tädiltäni meillä suvussa kulkeneen kastemekon, se on kyllä ihana! Se on vasta 13 vuotta vanha, joten on oikein hyvässä kunnossa ja nätti. Se on puuvillainen, mistä tykkään enemmän kuin satiinisista.



Miten teillä muilla muuten ristiäiset/nimiäiset järjestetään? Meillä tarkoituksena olisi ehtiä pitää vielä elo-syyskuussa puutarharistiäiset miehen vanhempien kotona. Vieraita kutsutaan kolmisenkymmentä, joista 10 on minun puoleltani ja loput miehen sukua. Heidän suvussaan ei ole yhtään pientä lasta, joten odottavat kaikki innolla juhlia. Toivotaan että vauva tulee nopeasti niin ehditään vielä järjestää kesäjuhlat!



D.O. ja nappula rv 38+3

Yö meni taas valvoessa, tosin ei eniten suppareista johtuen. Miehellä oli kauheat vatsanväänteet koko illan ja yön, en saanut vieressä oikein nukuttua. Itselläni oli suppariväänteitä puolisen tuntia ja that´s it. Again :(



Pyhänpäivän toivotukset D.O:lta rv 38+4

Tälläinen pikainen kuittaaminen vaan, että tiedätte mun olevan edelleen yhtenä kappaleena.... ;)



Nyt on ollu sen verran ohjelmaa, etten juurikaan oo kerenny pyöriä kuin siellä täällä ohimennen.

me mentiin nimittäin naimisiin.... Pankin kanssa!



Jep, eli talo projektin odotus on loppusuoralla ja ens viikon alussa saadaan avimet ja päästään hommiin sinne.. tai siis mies pääsee mä meen käskyttään..hih!



Tukkkain sai kyytiä eilen pikaisesta päähän pistosta ja niinpä siitä läks ihan kiitettävästi pituutta pois. Meni yksinkertaisesti hermo.. Tää raskaus on kuivattanu mun tukan ihan korpuks, ja nyt sit lyhensin reippaalla kädellä. Olo on vähä outo, mutta tällä kertaa en oo yksin niiskuttamassa vessassa, et mulla ei oo enää tukkaa... (viimeks kävi niin) siis miten voikin pitkässä tukassa olla niin kiinni?

Ja vaikka se on edelleen pitkä, tohon vähä reilu olkapäille, niin silti se tuntuu aivan sika lyhyeltä...



Tänään ohjelmassa rauhallista ikkuna shoppailua/oikeeta shoppailua mikäli löytyy sopivia kalusteita/kamaa uuteen kotiin.



Yritin miestä lämmitellä lähtemään ikeaan, mutta siihen se ei oikein lämpee...ihmeellinen tyyppi, sitä ei kiinnosta madella perässä puolta päivää, kun meikä hiplais kaikkea ja ihastelis ääneen et tän vois ottaa ja tuon ja sen ja ehkä tonkin.... =D



Voikeehan paksusti mahakkaat!!



Psst. mä aloitin sen kananmuna litkun juomisen, katotaan ke mitä neuvolan hemppatesti näyttää.



T Helga hellurainen & Maris rv 36+6

Heissan kaikille täältäkin vauva-arjen keskeltä ja kiitos onnitteluista. Ilmari onkin jo 3 vko + 1 pvä ja tässä alla kuva pojasta viime viikolta.



http://www.aijaa.com/v.php?i=723836.jpg



Yöt nukutaan todella hyvin, 7-9 h yhdellä tai kahdella heräämisellä. Poika kasvaa n. 200g viikossa ja pituutta tullut se +1cm/viikko. Äitikin on jo toipunut synnytyksessä tulleista tikeistä ja pukamista ihan täysin, Ilmarihan tuli tosiaan naama edellä maailmaan ja raivasi vähän tilaa itselleen ;)



Vieraita on meillä kyllä käynyt aikas paljon, ja nyt se onkin jo ihan mukavaa, kun voi itsekin jo ISTUA pöydän ääressä. Alkuun oli kieltämättä vähän rasittavaa, kun ei kahvittelu ainakaan meikäläiseltä oikein onnistunut, paitsi sängyllä pötkötellen.



Lisäksi mulla nousi verenpaine synnytyksen jälkeen, mutta sekin asettui viikossa miedolla lääkityksellä ja ens viikolla saan jättää nekin tabut kokonaan pois. Siis parissa viikossa pääsin ihan kuntoon, joten aika vähällä saatiin aivan huippu palkinto, joka nyt nukkuu tuolla pihakatoksen alla.



Rauhallista masun kasvattelua kaikille exille,

Koala ja Ilmari

Plääh, kirjoitin eilen vaikka kuinka pitkän viestin ja sitten se katos bittiavaruuteen, ärsyttävää :-/



Tulin vain ilmoittautumaan, että hengissä olen :-) Lomareissulta ollaan tultu jo viikko sitten, mutta kun ollaan molemmat oltu miehen kanssa tää viikko lomalla, niin on menny kaikkea puuhatessa. Päällimmäisenä tietty sen työhuoneen tapettien repiminen ja maalaaminen -tuli muuten hieno huone esikolle :-) vaikka itse kehunkin.



Paljonhan täällä on tapahtunut viikon ja edellisen viikon aikana. Luin iloissani Emunaisen uutiset: ONNITTELUT AKSELI-POJASTA!!!! Aivan ihanaa, että tulit ilmoittautumaan, kun niin oltiin huolissaan sinusta! Kiva kuulla, että kaikki on hyvin ja vauva-arki on alkanut rullaamaan!



D.O:lla on ollut suppareita jo! Hyvä hyvä, kuulostaa lupaavalta! Ja kun vauvelikin on jo kiinnittynyt, niin ei hirveän pitkään voi mennä! Jännä, että sulla on tunne, ettei mene eräpäivään saakka -mä haluun kans sellaisen tunteen, kun nää kaks edellistäkin on mennyt 5 päivää yli! Voitte siis kuvitella, että mä en ihmeitä odota ennen 18.9. vaikka kuinka mieli tekis :-) Koitahan levätä ja kerätä voimia koitokseen!



HELGA: tosi nuivaa palvelua olit tosiaan saanut sairaalassa! Tylsää :-/ Hyvä, ettei niitä suppareita ole enää tullut, vaikka kohtahan sullakin se täysaikaisuus täyttyy! Niin ja onnittelut talokaupoista -on sitä varmaan ihanaa alkaa laittelemaan! Me muuten käytiin Ikeassa keskiviikkona ja käytiin tooosi pikaisesti ostamassa pari seinähyllyä, ei muuta. Mies ei oikein innostu lähteä sinne ' shoppailemaan' , pitää olla aina joku tarkoitus kun sinne lähtee...mä taas voisin käydä siellä vaan kiertelemässä...vaan tiukkaa nykyään tekee tän mahan kanssa, kun en jaksa samalla tavalla kuin ennen :-)



KAISULI: ihanaa, että vauvalla kaikki hyvin ja tosiaan hyvänkokoinenhan vauveli jo on! Mulla on myös aika pieni tuo sf-mitta, viimeksi oli viime maanantaina 26cm ja alle keskikäyrän mennään...tosin kuopus kulki kans alle keskikäyrän ja silti syntyi 3500g painoisena! Viimeksi neuvolantäti sanoi, ettei vauveli olisi mitenkään hirveän iso, vaan empä tiedä. Kovasti haluaisin käydä tarkistuttamassa että kaikki on hyvin ja vauvakin kasvaa ihan normaalisti, mutta neuvolantäti ei ainakaan ollut huolissaan.



JONTTU: ihania ultrauutisia!!!! Toivottavasti pystyt jo vähän rennommin nauttimaan raskaudestasi!



Oma napa voi siis ihan hyvin :-) Lomareissun jaksoin istua autossa, vaikka välillä ahisti ja supisteli. Huomenna pitäisi mennä töihin, mutta yhtään ei huvittaisi, kun mieskin on vielä lomalla, vaan meen kokeilemaan ja katson miltä tuntuu. Liitoskivut vaivaavat aika lailla, samoin närästys. Oltiin viime torstaina koko päivä Korkeasaaressa ja käveltiin tosi paljon ja se kostautui sitten perjantaina liitoskivuilla. Tosi vaikeeta oli nousta sängystä tai tuolilta ylös :-/ Lepo siihen auttaa, mutta pakko yrittää myös liikkua, ettei mene pahemmaksi. Neuvolassa tosiaan kävin viime maanantaina ja sf-mitta kulkee nyt keskikäyrän alapuolella. Itse tietenkin taas olen miettinyt, että onkohan kaikki hyvin ja haluaisin käydä lääkärissä sen tarkistuttamassa. Muuten oli kaikki ok, painoa oli tullut +600g/vko, mutta vielä ihan ookoo lukemissa. Kokonaispainoa on tullut nyt +10kg, mikä on mulle vielä aika vähän...Niin ja hemppa oli laskenut taas eli oli 113. En vaan ole aina muistanut ottaa niitä rautatabletteja...



Töihin pitäisi huomenna mennä ja äippäloma alkaa 8.8. Jos liitoskivut äityvät pahemmaksi, niin sitten haen saikkua. Muutenhan olen ihan työkunnossa...



-Ultsi + Lahja 31+3-

...harmittaa ihan vietävästi, kun en jaksanut enää lähteä Metallican (ja HIMin) konserttiin :-/ Mies lähti sitten kaverinsa kanssa ja mä myin lippuni tälle kaverille. En sitten enää viitsinyt lähteä tän mahan kanssa kentälle notkumaan :-) Kuuntelen sitten radiosta Metallicaa...



Ompas tänään ollut tylsä päivä, kun vettä on vihmonut koko päivän! Onneksi sade vähän taukosi, niin pääsee ulos kastumatta! Ajattelin käydä mun vanhemmilla lasten kanssa, kun ei mieskään ole kotona. Täytyy sitä jotain keksiä kun lomakin loppuu!



-Ultsi + Lahja 31+3-

Viikko meni huristen töitten merkeissä. Väsyny ja vee mäinen olo.

Oon valvonu töissä 2 yötä. Eillen sain oikein nukkua reilu 4 tuntia, sit piti nousta ylös et mies pääsee töihinsä.

Tänään en sit saanu nukkua ollenkaan kun tulin valvomasta. Miehen piti päästä harrastamaan 11 jälkeen ja sitä ennen piti laittaa ruokaa perheelle. Tänne jäin sit silmät ristis muksujen kans, sanoisinko et pinna on lievästi kireällä.

Muutenkin mies on nyt pari päivää kulkenu myrtsinä ja tuppisuuna paikasta toiseen. Jotenkin tuntuu ettei tahdo huumori enää piisata.

Yleensä miehes ei oo mitään valittamista. En vaan tiedä mistä nyt tuulee enkä kyllä tällähetkellä jaksa edes piitata.



Maha-asukkikin on ihan sekaisin valvotuista öistä. Kumpanakin yönä on pitänyt sellasta menoa et oksat pois. Ihmettelee varmaan et mitä toi äitee meinaa kun kokoajan on liikkees, eikä nuku ollenkaan. No, eikö se tästä.Onneksi ens yönä saa nukkua.



Anteeksi oma napainen paasaaminen. Kommentoin teidän kuulumisia sit kun on parempi päivä.

Parempaa sunnuntaita teille muille.

72oinas.