Muita, jotka pitävät tyttölapsista enemmän kuin pojista?

mistä kaikesta ihmiset jaksavatkin kirjoitella asiattomia viestejä. En itsekään ole samaa mieltä ap:n kanssa, mutta suurin osa vastauksista on kyllä uskomattomia törkeitä! Antaako netti teidän mielestänne vapauden kirjoitella mitä sattuu? Säälittää, että te törkeyksien kirjoittajat olette yhdenkään lapsen vanhempia!



Itse yritän suhtautua omiin lapsiini yksilöinä, sukupuolesta riippumatta. He sattuvat molemmat olemaan poikia, kolmaskaan lapsi ei ole poissuljettu, mutta en hänestä mitenkään erityisesti toivo poikaa tai tyttöä. Toivon, että onnistun kasvattamaan omat lapseni inhimillisiksi ja toiset huomioon ottaviksi ihmisiksi, jotka eivät netissäkään, anonyymisti, mene parjaamaan lähimmäisiään ja pahoittamaan tahallaan kenenkään mieltä. Hävetkää - aikuiset ihmiset!

rehellisesti enemmän pojista. Kivat tytöt on harvassa. Samoin naiset. Naiset on pääsääntöisesti selkään puukottavia pinkkejä bitchejä olipa ikä mikä hyvänsä.

"Säälikää mua sitten myös mun kauniista hienosta kodista, komeasta miehestä, hyvästä koulutuksesta, hyvästä taloudesta, matkustelusta ja kaikesta muustakin."



Mites tuo nyt liittyy tähän mitenkään?

Minulla on kaksi poikaa ja yksi tyttö.



En mitenkään tajua miten voisin pitää tyttöä parempana kuin poikia. En muista koskaan edes ennen omia lapsia ajatelleeni, että jompi kumpi sukupuoli olisi "parempi".

tosin sen äo:lla ei paljon mitään todellisten tutkimusten tuloksia luetakaan.

En tiedä mistä tuo legenda on lähtenyt. Pettyneiden tyttöjen isien suusta kai.

Itse asiassa on mun mielestä epäasiallista, että tuo tuttu ihan face-to-face aina julistaa tuota juttua, vissiin jotenkin päteäkseen - tajuaakohan tuo tuttu, että laittaa siinä kyseenalaiseksi mieheni kuullen hänen rakastajan taitonsa, mieheni kun on useamman pojan isä.

Ja voin taata että hyvä rakastaja ;-), paras kaikista!

Mutta en jaksa tutulleni kertomaan muista tutkimustuloksista, koska suoraan sanoen nuo tyttöjen äidit jotka vouhaa tytöistään jopa ihan livenä, on RASITTAVIA. Eikö vois olla tyytyväinen että on jotain lapsia?!

(Ja huomasinpa että taustalla OLI KUIN OLIKIN salainen poikahaave, kun hän odotti kolmatta ;-) puhui kovasti pojasta ja suunnitteli nimeä jne., kunnes varmistui että tyttö tulee taas.)

Mutta siis nuo teoriat, että poikia saa paremmat rakastajat (nainen saa orgasmin + siittiöt mahd. lähelle kohdunsuuta mitä voi edesauttaa tietyt asennot ja isompi vehje), on enemmän teoriaan ja tutkimukseen perustuvia, kuin tuo vanha muistaakseni kiinalainen joku kamasutralegenda tyttörakastajista.

8

(kuten näkyy, olen tutkinut asiaa erittäin paljon, joten teoriatietoa olisi jos se tyttö olisi pakko saada. Me ollaan kuitenkin tehty LAPSIA.)

Minä kun olen kuullut että suuret rakastajat saavat vain tyttöjä

"Säälikää mua sitten myös mun kauniista hienosta kodista, komeasta miehestä, hyvästä koulutuksesta, hyvästä taloudesta, matkustelusta ja kaikesta muustakin."

Mites tuo nyt liittyy tähän mitenkään?

on 4 poikaa, ja niistä nyt haluaa mua monikin vain SÄÄLIÄ, niin vissiin kaikessa muussakin hyvässä, millä mua on elämä siunannut, ois sitten säälimisen aihetta.

Ja ajattelen just niin kuin ap!!! Mua tosissaan säälittää ne äidit, jotka eivät saa kokea äiti-tytär -suhdetta, on se kuitenkin niin erilainen kuin poikien kanssa. En sano että yhtään parempi, erilainen vaan.



Ja muuten, mun seksielämä on kurjaa, joten heittäkää ne teorianne romukoppaan.



Saahan sitä nyt kysyä onko muita samalla mielellä, eihän ap mitään pahaa.

voit lukea sen 2 tai 3 vuoden kuluttua. Oletkohan sitten samaa mieltä?

se on niin kova vaatteiden perään ja rakastaa käydä kaupoissa ja hellyyttäväkin se on, kun äidille pusuja jakelee ja sanoo äiti rakas.

Ap sä et tiedä mitään pojista, koska monet pojat ne vasta mamman kultapoikia onkin.

mutta MUIDEN lapsista pidän yleensä enemmän niistä tytöistä. Jotenkin on helpompi heittäytyä mukaan niiden juttuihin, tuntuvat tutummilta.



Oletan että myös poikien jutut tulevat minulle myöhemmin tutummiksi oman poikani kautta, mutta toistaiseksi se on vielä niin pieni että tuntuu musta aika "unisexiltä".

Ja muuten, mun seksielämä on kurjaa, joten heittäkää ne teorianne romukoppaan.

Saahan sitä nyt kysyä onko muita samalla mielellä, eihän ap mitään pahaa.

Ne pojat oot saanu jollain ihme tsägällä, oikea ajoitus sattunut.

AP:n aloituksessa pahaa oli tuo ihme SÄÄLI-asenne.

2 tosi mukavaa poikaa mulla on (ei ole pelkästään mun mielipide).

Ja mitä tulee muiden lapsiin niin erityisesti erityislapset vie mun sydämen aina, on sitten tyttö tai poika.



Tällaiset aloitukset on vaan jotenkin niin vastenmielisiä.

Sitä miettii, että oikeasti onko ihmisellä/ihmisillä kaikki ihan ok..

Me vanhemmat olemme aivan tavallisia tallaajia, mutta poikamme sulattaa jo nyt kaikenikäisten ihmisten sydämet. Vaikka omaa lasta ei saisi kehua, niin pojasta näkyy jo nyt (8v.) ikäisenä, että hän ON niin komea ja kivan näköinen, että oikein sydäntä raastaa...

se on niin kova vaatteiden perään ja rakastaa käydä kaupoissa ja hellyyttäväkin se on, kun äidille pusuja jakelee ja sanoo äiti rakas.

Ap sä et tiedä mitään pojista, koska monet pojat ne vasta mamman kultapoikia onkin.

Mun pojat on shoppailufriikkejä! Ja vaatefriikkejä! Ja sisustus! =D Meillä on tosi kivaa yhdessä. (Silti ne on kyllä POIKIA ei siis mitään ällöjä neitimäisiä.)

Tuttujeni tytöt on jotain ihme metsäkessi-vaihtoehtoisurveloita.

Tai ne tyttömäisemmät on sitten jotenkin tosi ilkeitä ja kieroja, niitten katseesta oikein näkyy miten pirullisia ne osaa olla, näkee oikein miten niitten pikkupimatsuaivoissa pyörii jotain kieroja suunnitelmia.

Ja jotkut tuttujen tytöt on myös rumia ja lihavia amatsoneja.

Ei, siis mitä enemmän mä kelaan, en voi tosiaan pitää tuttujeni tyttöjä jotenkin hellyttävämpinä ja suloisempina kuin poikiani.

mistä joku kirjoitti. Eipä se nyt kuule välttämättä mene niin, että äiti-tytär suhde ois jotain erityistä tai erityisen läheistä tai spesiaalia - kiva tietty sulle jos on! (tai sitten luulet vaan että tulee olemaan.....)





Mullakin aika huonot välit oli äitiini. Ja veljeni oli selvästi äidille aina rakkaampi.



No, ehkä tuo onkin perinteisempi näkökulma, että pojat on "parempia" - taitaa olla tämän av-palstan mammojen juttu suosia tyttöjä, en ole sellaiseen juuri muualla törmännyt.

Tuttujeni tytöt on jotain ihme metsäkessi-vaihtoehtoisurveloita.

Tai ne tyttömäisemmät on sitten jotenkin tosi ilkeitä ja kieroja, niitten katseesta oikein näkyy miten pirullisia ne osaa olla, näkee oikein miten niitten pikkupimatsuaivoissa pyörii jotain kieroja suunnitelmia.

Ja jotkut tuttujen tytöt on myös rumia ja lihavia amatsoneja.

Ei, siis mitä enemmän mä kelaan, en voi tosiaan pitää tuttujeni tyttöjä jotenkin hellyttävämpinä ja suloisempina kuin poikiani.

Minkä ikäisiä? Pelkäätkö että ne vie sinulta pojat (taitaa olla teineistä kyse)?

Me vanhemmat olemme aivan tavallisia tallaajia, mutta poikamme sulattaa jo nyt kaikenikäisten ihmisten sydämet. Vaikka omaa lasta ei saisi kehua, niin pojasta näkyy jo nyt (8v.) ikäisenä, että hän ON niin komea ja kivan näköinen, että oikein sydäntä raastaa...

eli meidän pojasta oikeesti on sanottu useempaan kertaan päiväkodissa että on kaikkien "suosikki", "suosittu ryhmässä", "sopeutuvainen", "iloinen", "kulmakivi", ja vaikka mitä, ja sen oikein näkee miten kaikki tykkää :-).

Samaa on ollut muuallakin ,puistossa ym. aktiviteeteissa. Ja kotona! Tuossa pojassa vaan on jotain kertakaikkisen vetovoimaista!!!

Keskimmäisestä pojasta myös sanottu välillä esim. opettajan taholta koulussa, että on hyvin suosittu. Ja tutut + naapurit tuntuvat tykkäävän hänestä kovasti.

Toisaalta esim. meidän murkkupoika ei ulospäin juuri nyt näytä äkkiseltään kovin suloiselta finneineen, mutta kun sen kanssa alkaa juttelemaan, niin kuulee miten älykkäitä ja viisaita ajatuksia sillä on. On ihana jotenkin seurata, että pienestä pojasta kasvamassa viisas ja älykäs mies, jolla alkaa olla ihan omia mielipiteitä ja yhteiskunnallista kannanottoa jne. jne.

Ehkä ap ei ole ikinä oikein kunnolla jutellut ja oleillut enemmän poikien kanssa ja siksi ei oikein ymmärrä poikia ja ajattelee noin kun ajattelee, tai on sitten vaan törmännyt joihinkin rasittavampiin yksilöihin - joita löytyy myös tytöistä (ja kaikilla lapsilla on huonot päivät).

Miten sä voit puhua tytöistä tuohon sävyyn? ihme metsäkessejä? rumia ja lihavia amatsoneja? Minkä ikäisiä? Pelkäätkö että ne vie sinulta pojat (taitaa olla teineistä kyse)?

i]

Sääliihän tuo ap:kin kaikkia poikien äitejä.

Niin miksen mä sit säälis tyttöjen äitejä, jotka nyt on SAANEET NIITÄ IHANIA TYTTÖJÄ, mutta ne sattuukin olemaan jotain rasvalettisiä ihme metsäaktivistin näköisiä tuittupäitä, tai sitten vaan kertakaikkiaan ei-niin-tyttömäisen näköisiä, kokoisia ja oloisia. (Jos sen pikku-prinsessan saaminen on se "juttu".)

Joo en pelkää että nää tytöt veis mun pojat :-), ovat sukua ja/tai ihan väärän ikäisiä.

Vaikuttaa siltä, että poikia saa vapaasti pitää tyttöjä parempina, mutta päinvastoin ei. Kyllä minä 3 tytön äitinä olen saanut surkuttelua osakseni, kun ei ole poikia. No, enpä taitaisi osata poikia kasvattaakaan - tiedä tuota osaanko tyttöjäkään, kun nuo tuntuvat olevan sitä metsäläis-amatsonilajia :o)

Ihmeellisiin stereotypioihin nojaa koko keskustelu.



Meillä on tyttö ja poika, poika ns. tutkijatyyppiä, rauhallinen, silti sosiaalinen ja tyttö taas vähän räväkämpi, aina aurikoinen pakkaus. Kummatkin niin omia persooniaan sukupuolesta riippumatta.