Voiko kenen tahansa lapsi hukkua?

Hukkuuhan noita uimataitoisia aikuisiakin urakalla. Parhaimpana suojana hukkumista vastaan toimii kunnollinen uimataito (lasta kannattaa kannustaa uimamaisteriksi asti tms.) sekä se, että uimassa käydessä pidetään järki kädessä. Eli ei heti syötyä uimaan, ei uimaan, jos on juuri ollut suonenvetoja, ei uimaan ukkosella tai pahoissa virtapaikoissa, ja huolehditaan auringonpistoksen estämisestä.

Olen aina ajatellut, että pienten lasten hukkumistodennäköisyys on hyvin pieni, jos vanhemmat hoitavat valvontatehtävänsä hyvin (alle kouluikäiset, jotka eivät vielä osaa uida). Pienet lapsethan ovat siinä rantavedessä ja ainakin minä seison koko ajan vieressä.



Isommat lapset ovat sitten asia erikseen, kun tosiaan sukeltelevat ja monesti ovat vain kavereiden kanssa rannalla. Hyvän uimataidon hankkiminen ja varoitukset ehkä jotain auttavat, mutta kai se onnettomuus voi sattua kenelle tahansa.

ja minä todellakin seison kokoajan vieressä kun olemme rannalla. Asumme maalla ja lähin ranta on sellainen todella pitkään matala (aikuista ehkä puoleen pohkeeseen max) jossa on hyvä käydä ihan pienten kanssa. Pienemmällä on uimaliivit päällä ja isompi ei uskalla edes hyvin syvälle/kauas mennä... ei osaa vielä uida.

Hukkumiskuolema on aina ollut suurin painajaiseni, ehkä siksikin vahdin todella kun haukka vieressä! Joidenkin mielestä ehkä liiankin tarkkaan...?

uimaan uimahallissa ennen kuin voi päästää ulkovesiin uimaan. Olosuhteet ovat erilaiset ja uiminen on raskaampaa - voi olla aallokkoa, kylmä vesi voi krampata (myös se on hyvä opettaa, että mitä sitten tehdään jos kramppaa). Virtoja joissa pitää pystyä käyttämään enemmän voimaa. Meillä nämä kriteerit täyttyy 8v. mutta silti voi sattua jotain odottamatonta.



Ollaan myös opetettu, että pohjasta voi ponnistaa pintaan ja ottaa happea (siltä varalta ettei jaksakaan uida yhtäjaksoisesti), kellumista (kaikki eivät osaa levätä kelluessa vaikka osaisivatkin uida). Tarkoitan sitä, että uimataidon lisäksi lapselle pitää opettaa vedessäselviytymistaitoja. Itse vanha uimari.

uimaan YKSIN ulkovesissä.

vanhemmat voivat pienentää riskiä valvomalla ja opettamalla lasta uimaan ja toimimaan järkevästi vedessä



tosin olihan 12-v ja 14v joutuneet veden varaan vaikka luulisi sen ikäisten jo pärjäävän yksin rannalla

äitihän oli seisonut vieressä, lapsi kaatunut, ja häntä ei vain ollut löytynyt vedestä. voi tietysti olla, että kellukkeet tai liivit olisi tämänkin lapsen pelastaneet, mutta jotenkin kammolla ajattelee tuota hetkeä, kun on luullut olevansa siinä vieressä lapsen turvana

Vierailija:

äitihän oli seisonut vieressä, lapsi kaatunut, ja häntä ei vain ollut löytynyt vedestä. voi tietysti olla, että kellukkeet tai liivit olisi tämänkin lapsen pelastaneet, mutta jotenkin kammolla ajattelee tuota hetkeä, kun on luullut olevansa siinä vieressä lapsen turvana

joillakin se riski on tietysti mahdollisimman hyvin minimoitu. Meillä esim. lapset on harrastaneet uintia pienestä saakka ja osanneet uida pitkiä matkoja jo kolmevuotiaasta alkaen. SILTI en koskaan jätä heitä hetkeksikään rannalle vahtimatta, koska leikkiessä voi aina sattua kaikenlaista ja voihan lapsi vaikka saada suonenvedon tms. Itse siis koen minimoineeni riskin niin pieneksi kuin voi, mutta silti on aina olemassa pieni mahdollisuus että jotain ikävää sattuu.

Vierailija:

äitihän oli seisonut vieressä, lapsi kaatunut, ja häntä ei vain ollut löytynyt vedestä. voi tietysti olla, että kellukkeet tai liivit olisi tämänkin lapsen pelastaneet, mutta jotenkin kammolla ajattelee tuota hetkeä, kun on luullut olevansa siinä vieressä lapsen turvana

olipa tyhmä kysymys!



ihan samaa luokkaa kuin:

" voiko kuka tahansa joutua kolariin" " -ei tietenkään koska jos on tosi hyvä kuski ja ajokilomoetrejä omassa mittarissa satoja, ellei tuhansia ni osaa niin hyvin ajaa autoa ettei mitään satu ikinä." -muita tekijöitähän ei liikenteessä ole...