Onko sinulla vauva-alkioita pakastettuna?
Mitä tekisimme, kun usean vuoden lapsettomuushoitojen jälkeen saimme oman vauvan ja pakasteessa on muutama alkiovauva, joiden kohtalosta pitäisi nyt päättää. Oletko ollut samassa tilanteessa? Olemme iloisia terveestä lapsesta ja nyt pitää päättää mitä teemme muiden alkioiden kanssa. Vaihtoehtoja on kolme:
1. Yritämme toista lasta
2. Luovutamme alkiovauvat, joista syntyy tai ei synny biologisen lapsemme kanssa samaa perimää oleva lapsi/lapsia
3. Pyydämme tuhoamaan alkiot.
Voisitko perustella, miksi olette päätyneet kyseiseen ratkaisuun, koska meillä asia on erittäin ajankohtainen.
Kommentit (33)
Kuulostaa siltä, että lapsettomat ovat megaitsekkästä porukkaa. " Mulle kaikki hoidot, mutta muille en anna mitään"
Joskus saldona koeputkihedelmöityksestä voi olla vain pari hassua munasolua, joillakin niitä voi tulla parikymmentäkin. Ja kaikki eivät hedelmöity, toisilla taas suurin osa. Näin ollen pakkaseenkin voi jäädä yhdestä hoidosta useita alkioita.
Eivätköhän lapsettomuudesta kärsivät ole aivan yhtä itsekkäitä omien solujensa suhteen kuin muutkin lapsia toivovat/tekevät. Kaikki eivät pysty luovuttamaan sukusolujaan pois, oli tausta sitten mikä tahansa.
Vierailija:
Kuulostaa siltä, että lapsettomat ovat megaitsekkästä porukkaa. " Mulle kaikki hoidot, mutta muille en anna mitään"
Emme vielä tiedä mitä niille tehdään - käytetäänkö peräti itse? Kaksi lasta saatu ICSI:llä. Kohta pitäisi päättää...
Alkioita en luovuttaisi, sukusoluja kylläkin. Tutkimuskäyttö kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta jos niitä jää yli.
Hedelmöityshoidoilla saatavien munasolujen ja niistä kehittyvien alkioiden määrää on mahdotontoa itse kontrolloida. Täsmätilausta ei siis voi tehdä, että haluaisin yhden munasolun, joka hedelmöittyy ja kiinnittyy kohtuuni ja raskaus jatkuu onnistuneesti loppuun asti, olisikin näin helppoa.
Mun mielestä on täysin luonnollista miettiä, että haluaako luovuttaa alkioitansa toisten perheiden käyttöön. Monesta varmaan tuntuisi oudolta ajatella, että on mahdollista että lasten täyssisaruksia olisi muualla. Toki toisiakin mielipiteitä on.
Juttelin klinikan hoitajan kanssa ja kerroin siitä, että meitä kiusaa ajatus, että lapsillamme olisi täyssisarus jossain, todennäköisesti tässä lähellä (alkiot käytetään samalla klinikalla). Hän sanoi tähän tiukasti, että jos yhtään epäröittää, niin ei suosittele luovuttamista. Se tunne kuulemma vain kasvaa luovuttamisen jälkeen ja on näitä tapauksia, jotka meinaavat seota, kun miettivät kaupungilla sopivan ikäisten lasten kohdalla, josko ne ois biologisesti meistä...
Ei näitä asioita voi selittää, etenkään sellaiselle, joka ei ole samaa kokenut. Kyllä minäkin etukäteen aattelin jalosti lahjoittaa alkiot tarvitseville, mutta eipä se ihan niin toimi...
Vaikka kyse on nelisoluisesta alkiosta, onko se elävä? Eli jos alkio tuhotaan tai käytetään tutkimuksissa, onko se abortti? Entä kun olet käynyt läpi kovan prosessin, käyttänyt paljon omia ja yhteiskunnan euroja, haluatko antaa toiselle perheelle mahdollisuuden saada oma lapsi. Te olette luovuttajia, saajat vanhempia.
Minä en ajattele, että solun tuhoaminen olisi abortti. Se on soluklöntti, ei ihminen. Vaikea ajatella aborttina, kun se klöntti ei edes ole sisälläni, vaan jossain steriilissä maljassa laboratorion pöydälle.
5 / 7 ja vissiin vielä joku muukin
juuri laitettiin lappu postiin, ettei jatketa enää pakastusta ja alkion saa antaa toiselle pariskunnalle.
Hoidoilla meillä on 2 lasta ja nyt olen ihan luomusti raskaana, meidän lapsiluku on sitten täynnä.
Aika hyviä argumenttejä täällä on, mutta korostan, että kyse on aina perheen omasta valinnasta. Haluammeko vielä yrittää ja mahdollisesti pettyä jälleen kerran vai olemmeko tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen (kaksi lasta).
Laitoin pohdintani tänne av:lle, koska volyymit ovat aivan eri kuin lapsettomuus ym. palstoilla. Tuo ajatus tutkimuskäytöstä on ihan hyvä. Mitä silloin alkiolle tapahtuu ja minkälaisia tutkimuksia tehdään?
helppo ? tilanne, että pakkasessa on " vain kaksi" alkiota. Toinen prima ja toinen rupusakkia (ei olisi yksin edes pakastettu, mutta laitetttiin samaan olkeen).
Meillä on yksi luomulapsi, yksi ICSIllä aikaansaatu raskaus josta pikkuenkeli :( ja nyt loppuraskaus menossa PAS-siirrosta.
Siis todennäköisesti saamme toisen elävän lapsen. Ehkä lapsilukumme on täynnä kahden kanssa, mutta haluan antaa ainakin mahdollisuuden pakkasalkioille. Eli yrittää kolmatta lasta muutaman vuoden kuluttua. Ongelma voi tulla siinä, olenko valmis siirtämään kaksi alkiota sillä kaksoisraskaus olisi minulle riskiraskaus. Entä jos heikkokuntoinenkin alkio selviää sulatuksesta? Olisiko minusta heittämään se roskiin?? Meidän klinikalla ei tehdä uudelleenpakastusta.
Jos pakkasessa olisi paljon alkioita, olisi mietintä vaikeaa. Minusta on kunnioitettavaa ja hienoa, jos on valmis antamaan alkioita muille. Minulle ajatus jossain muualla elävästä biolapsesta tuntuu kuitenkin liian vaikealta.
Olenkin kuullut, että lapsettomuustaustaisilta ei mielellään oteta edes munasoluluovutuksia koska he ovat pohtineet asiaa paljon ja luovuttaminen voi olla tavallista vaikeampaa.
Kukin tehköön ratkaisunsa omatuntonsa mukaan. Voimia vaikeisiin valintoihin.
Oliko ap:llä yksi lapsi?
Eikö alkioita kannata säilyttää varmuden vuoksi useita vuosia, jos vaikka haluaa yrittää vielä toista lasta.
Säilytysaika on vissiin kymmenen vuotta. Tietty ikä voi tulla vastaan.
ja he ihastuisivat, rkastuisivat ja ehkä perustaisivat perheenkin.
Sehän olisi sukurutsaa vaikkeivat toki tietäisikään siitä. Ainakaan heti......
Minä en pystyisi edes munasoluani luovuttamaan, en haluaisi ajatella että jossakin ties missä ja millaisissa oloissa on lapsi joka on " minun" muttei olekaan sitä.
Lisäksi, luulisi lapsettomuudesta kärsineen suovan jollekin toiselle parille saman onnen eli en ymmärrä, miksi antaisi tuhota nuo alkiot.