Voi että että V***ttaa asua pientaloalueella!!! NIIIN hyvää aluetta, MUTTA
Ei mitään muuta mahdollisuutta lähteä koskaan mihinkään. Kolme leikkipuistoa lähellä, joihin tulee väkeä kuin markkinoille.
Niin ahdistavaa. Pienenkin kaupunkireissun tekeminen vaatii hirvittävän suunnittelun ja aikataulujen kyttäämisen. Bussimatka kestää lähes 45 min, joten sekin on jo koitos sinänsä.
Joten helpommalla pääsee, kun käy tekemässä ostokset OUTLETISSA, joita onkin kertynyt kulmakunnalle kiitettävän paljon. Ostovoimaa ainakin on, kauppiaatkin ovat sen haistaneet! RAHAT POIS KESKILUOKKA LÄHIÖISTÄ!
Sitten täällä talot ovat niin lähekkäin, että kaikki kuulevat kaiken. Ja retostellaan puistossa, että sillä äidillä meni taas hermo! Ja ai että kun tulee itselle hyvä olo! " Olen niin onnistunut äitinä" " Voin tulla tänne puistoon loistamaan ja näyttää kaikille miten paljon nautin tästä elämästä lähiö-puistojen keskellä" .
Kaupassa käydään koko kaupunginosa samassa kaupassa ja syömme kaikki saman valmistajan teollistuneita tuotteita!
Juu, hankin itselleni mielialalääkityksen, lopetan reagoimasta mihinkään ja opettelen elämään pientaloelämää, jossa jokainen pitää kulissia pystyssä!
Kommentit (43)
Totta kai se liikkuminen on hankalaa, jos täällä korvessa kuvittelee bussilla kulkevansa. Ja taisit sanoakin, että autottomuus on oma valintasi.
Ja niin tällä palstalla tuntuu olevan tapana, että " rutistaan" milloin mistäkin. Siksi! Ja ollaan taatusti muuttamassa takaisin keskustaan -valintojahan tässä voidaan tehdä.
Mitä kukin elämältään haluaa!
Kaikkien naapurin mammojen kans ois pitäny olla bestis. Jos ei jaksanut seistä joka päivä puistoparlamentissa, oli ulkojäsen - ja se myös näytettiin. Nykyisellä pientaloalueella, joka on samantapainen kuin aiempi, ei tällaista ole. Ei tosin ole asukaspuistojakaan, joten monet menee lapsineen muualle ja monilla on jo isompia lapsia, joten eivät ole kaikki mammatkaan hoitovapaalla. Lisäksi monet äidit nuorempia ja omissa oloissaan viihtyviä. Tunnelta (ainakin toistaiseksi) täysin erilainen.
Mutta nimenomaan sisältäpäin. Tunnen koko ajan paineita siitä, että naapurin parveke ja piha on hienompi kuin meillä.
Voi hittolainen, että olisi ihanaa asua jossakin puolikorvessa, missä lähimpään naapuriin ei olisi näköetäisyyttä!
Saisi piha rempsottaa, eikä olisi näitä - mitä muut ajattelee -paineita!
Vierailija:
lähimpään naapuriin ei olisi näköetäisyyttä!
valttaa kokemasta samaa uudelleen kuin Kirkkonummi
Harkinnassa Espoon vanhat omakotitaloalueet lahella Helsinkia, kuten Uusmaki
Mielummin siis asumme vanhassa talossa, HYVALLA SIJAINNILLA, reilulla tontilla ...
Sijainti on kuitenkin tarkein.
Ei houkuta nukkumalahiot ei vaikka samalla rahalla saisiskin uuden omakotitalon. Mielummin vaikka kerrostaloon ihmisten ilmoille.
Koska mitä helkkaria sitä omalla talolla tekee jos pihallakaan ei voi edes pyllistää ilman että joka ilmasuunnasta naapurit katsoo.
Ei mitään ! Ei yhtään mitään! Lapset pelaa pleikkaa/katsoo videoita. Tai leikkivät marketista ostetuilla leluilla! Pakko on vanhempien rahat viedä johonkin...
Äiti ehkä siivoilee, tai mussuttaa ja roikkuu AV:lla perä leviten. Ei liikuta missään, kuin bussilla tai sitten olosuhteiden pakosta hankitulla kakkosautolla, joten ei ne kaloritkaan kulu!
Elämä! Voi Elämä!
Me asutaan Helsingin keskustan liepeillä. Ja ahtaasti. Mutta täällä ON ihanaa. Ehittiin asua Pohjois-Helsingissä ja Vantaallakin, se oli ahdistavaa. Tiedän tunteen, ap!
Vanhemmillani tälläainen reilunkokoinen tontti taitaa olla yli 3000 neliötä sijaitsee kaupungissa, ei kuitenkaan ruuhkasuomessa.
Naapureista ei ole haittaa pitää vartavasten pistäytyä jos haluaa kuulla heidän puhettaan, pihassa on tilaa, nurmikkokenttä ja kasvimaat, marjapensaat yms.
Pihalla aittarakennus ja erillinen vanha sauna jota käytetään vain kesäaikaan ja sauna on puulämmitteinen, saunan vieressä on grillikatos jossa voi istuskella iltaa kenenkään häirtsemättä vaikka alasti sillä ympärillä on pensaita ja puita. Talossa on taloussiipi jossa sähkösauna jota käytetään talviaikaan.
Me tehtiin ratkaisu toiseen suuntaan. Muutettiin maalle, siis tosi maalle. Päivääkään ei olla kaduttu. Ihanasti tilaa, reilu hehtaari, silti on naapureitakin aika lähellä. Ja ainakin tänne päin on kovasti muuttanut lapsiperheitä, joten kavereitakin on lapsilla aika kivasti.
Ne palvelut mitä me kaivataan, löytyy tuosta kotikaupungista, 15 minuutin ajomatkan päästä. Täällä on myös suoramyyntitiloja, joista saa vaikka mitä ihania herkkuja ja omalla maalla kasvatetaan mansikoita ja perunoita, juureksia...
Yhtään mitään ei kaivata kaupungista. Ei ikinä enää pientaloalueelle, ei ikinä rivariin, ei ikinä kerrostaloon. En voi ymmärtää, miten saatoin ennen asua niin tiiviisti, eihän siellä mahtunut edes hengittämään.
Eihän tämä maalaiselämäkään kaikille sovi, mutta kannustan kyllä kaikkia kokeilemaan, joilla siihen on mahdollisuus, jos vain kiinnostaa vähänkään.
Alkuun kaikki ihmetteli, kuinka voitiin ostaa niin huonokuntoinen talo, mutta pikkuhiljaa remppaamalla tästä on tullut todellinen unelmatalo!
Vierailija:
Koska mitä helkkaria sitä omalla talolla tekee jos pihallakaan ei voi edes pyllistää ilman että joka ilmasuunnasta naapurit katsoo.
Missa asutte nyt? Mista muutitte sinne?
Siellä sitä vasta vankilassa tuntisi olonsa. Bussimatkat maksais maltaita helsinkiin ja kuntalisät olemattomat.
-ap
Kerrostalossakin voi kasvaa ihan täysjärkisiä ihmisiä.
Kartan uusia nukkumalähiöitä. Vanhat alueet ovat niin paljon parempia. Eläköön kunnon korttelikaava eikä mikään kedolle rakennettu ruma rykelmä. Täällä on terveempi ikä- ja asennejakauma sekä kunnon pihat, joihin ei ole naapureilla näköyhteyttä.
ja ihmiset avarasydämisiä, eivätkä kyylää kyläläisiä.