Gluteenittomista leivonnaisista tietävät!

Ja voihan sen jättää myös pois

Kai sulla on jotain gluutenitonta tarjottavaa vieraallesi?

Ja hyvin on onnistuneet. Viime viikolla tehtiin suklaatorttua ja tuli jopa mehevämpi kuin vehnäjauhoista , laitoin yhden munan enemmän taikinaan. Leivonnaisissa käytän jauhona Semperin fin mix jauhoseosta. Kastikkeet jotka tarvitsevat suurustamista teen hienosta riisijauhosta ja ovat paljon parempia kuin vehnäjauhoon tehty ja varmasti terveellisempiäkin.

Joo, mä teen sen gluteenittomasta jauhosta. Hemmetti, ku ei oo esim. tattarihiutaleita, alkuperäsessä ohjeessa siihen muruun tuli kaurahiutaleita ja oli kyllä hitsin hyvää. No, kaikkea ei voi saada, laitetaan sitte reilusti jätskiä tarjolle, se parantaa kaikki leivonnaiset=) -ap-

Kaura sopii useimmille keliaakikoille, kannattaa varmistaa, jos voisit sitä vaikka käyttääkin.

Jos ei erikseen tiedä, että se käy, ei sitä voi käyttää!

Mitkä tahansa kaupan kaurahiutaleet ei käy! Eikä kaura kaikille edes käy, monelle kyllä, mutta jos keliaakikko äkkiseltään vetäisee kauraa, niin kyllä maha reagoi...

Mä kirjoitinkin, että kannattaa varmistaa, että voiko sitä käyttää...



Ja miten niin ei useimmat ei voi käyttää? Hivenen toisin olen keliakialiiton sivuilta ymmärtänyt.



Vilja-allergia on tietty sitten erikseen, mutta sillähän ei olekaan tekemistä keliakian kanssa.

useimmille.



Lapset yleensä sitä sietää, mutta jos on tottumaton, aiheuttaa heilläkin mahanpuruja, vähintään.



Missä Keliakialiiton sivuilla sanotaan, että sopii " useimmille" ? Ei heidän jäsentiedotuksessaan ainakaan niin väitetä.

munia lasillinen, sokeria lasillinen, perunajauhoja lasillinen, jossa kaakaojauhetta 1 rkl ja 1 tl leivinjauhetta.



sit laita täytteeks sitä raparperia.

Miten niin vilja - allergialla ja keliakialla ei ole mitään ? tekemistä keskenään. Kummassakin vältetään samoja ruoka - aineita ja käytetään samoja gluteiinittomia tai luont. gluteiinittomia tuotteita. Oireiltaan kyllä eroavat toisistaan mutta mielestäni aika paljonkin on tekemistä keskenään.

t. vilja -allergisen pojan äiti

Siellä sivuilla lukee, että halutessaan keliaakikot voivat käyttää kauraa, jonka ainakin minä ymmärrän niin, että suurin osa keliaakikoista pystyy käyttämään kauraa, jos vaan siihen totuttelevat. Lisäksi lukee mitkä kaurat käyvät. Ns. puhdas kaura tuotteiden lisäksi on todettu Raision ja Myllyn Paras merkkiset niin puhtaiksi, että niitä voidaan käyttää.

Siihen pitää todellakin totutella pikkuhiljaa, suolinukan tuhoutumista kaura ei varmaan kenellekkään aiheuta..? Mutta herkimmät keliaakikot joutuvat jättämään kauran väliin, sillä se saattaa aiheuttaa ilmavaivoja ja vatsakipuja. Ihokeliaakikoille muistaakseni ei kauraa suositella..

Mutta kyllä kaura aika monelle sopii, mutta se vaatii sen aloittamisen pikkuhiljaa, keliakialiiton sivuilta löytyy kyllä tietoa mukavasti joten kannattaa käydä siellä tutustumassa;)

Vaikka samoja oireita tai hoitomuotoja voi olla, niin ei keliakia ja vilja-allegia ole sama tauti. Yhtä lailla vaikka kehkokuume tai korvatulehdus voi nostaa kuumeen ja vaatia antibiootteja, mutta ei ne sama tauti ole.



Yksi ero on mm. se, että vilja-allergista voi päästä eroon, keliakiasta ei. On niissä muutakin eroa, myös ruokavaliossa.

Keliakia on sairaus jossa gluteeni (jota on vehnässä, ohrassa, rukiissa) aiheuttaa suolinukan tulehduksen. Vaurio aiheuttaa esim. ravintoaineiden imeytymishäiriöitä. Sairaus on pysyvä, gluteeniton dieetti ainoa hoito. Keliakiaa esiintyy kaiken ikäisillä. Keliakia ei ole allergia vaan sairaus.



Vilja-allergia on taas yleisin lapsilla (alle 3 v), mutta voi esiityä myös aikuisilla. Aiheuttaa muutkin viljan proteiinit kuin vaan gluteeni. Allergiassa tulee vain ohimeneviä oireita, ei pysyviä kuten keliakiassa. Ei tarvitse välttää kaikkia viljoja vaan vain oireita aiheuttavia. Oireita voi aiheuttaa myös riisi, maissi, tattari, jotka sopivat aina keliaakikolle.

Esim. vilja-allergiassa ei voi käyttää vehnätärkkelystä, mutta keliaakikko yleensä voi, ellei ole todella herkkä.

mutta käyttö tulee aloittaa hiljalleen ja varovasti. Erittäin herkät iho-keliaakikot voivat saada helposti oireita, eikä kaura välttämättä sovi.

Joo, tuota 15:n kirjoittamaa tarkoitin. Ei tuhoa suolinukkaa, mutta koska aikuiskeliaakikot eivät ole tottuneet välttämättä kovin paljoihin kuituihin, niin jos kerralla vetää paljon kauraa, niin voi tulla äkillisesti liikaa kuituja, jos ei ole aikaisemmin totuttanut kauraan itseään.



Kyllä mä ainakin tiedän ihokeliaakikkojakin, jotka syö kauraa.

Vilja-allergia ja keliakia ovat eri sairauksia ja niin kuin tuossa joku kertoikin vilja-allergiasta voi parantua keliakiasta ei ja henkilö joutuu noudattamaan elinikäistä gluteeinitonta ruokavaliota.



Sama kuin väittäisi maitoallergian ja laktoosi-intoleranssin olevan sama sairaus.

eikä se kyllä ole tahdon asia. Meidän perheen keliaakikot saa siitä pahat iho-oireet.

Keliakia



12.06.2006



Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa suolistossa immunologisen reaktion. Gluteenin aikaansaama immunologinen reaktio aiheuttaa keliaakikoille ohutsuolivaurion, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliakian hoitona käytetäänkin juuri gluteenitonta ruokavaliota. Tutkimusten mukaan osa keliaakikoista sietää vähäisiä määriä (50 g/vrk) kauran sisältämää gluteenityyppiä, sekaliinia, mutta herkimmät saavat oireita tästäkin.



Keliakia todetaan nykyään usein aikuisilla oireettomassa vaiheessa sattumalöydöksenä. Kuitenkin tauti voidaan todeta missä iässä tahansa viljatuotteiden käytön aloittamisen jälkeen. Keliakiapotilaista on naisia noin 60-75 prosenttia. Keliakiadiagnoosi perustuu mahantähystyksen eli gastroskopian yhteydessä otettuun koepalaan. Keliakia voi ilmentyä myös suoliston ulkopuolella. Tällöin puhutaan ihokeliakiasta (dermatitis herpetiformis). Ihokeliakiassa kehon eri alueille, etenkin kyynärpäihin ja polviin, ilmaantuu kutiavaa rakkulaista ihottumaa. Ihokeliakiapotilailla tavataan myös suolistomuutoksia, mutta ne ovat lievempiä kuin varsinaista suolistokeliakiaa sairastavilla.



Oireet



Keliakian tyypilliset oireet aiheutuvat viljatuotteiden epätäydellisestä imeytymisestä ruuansulatuskanavassa. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat: laihtuminen, ripuli / löysät ulosteet, vatsakivut, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Harvinaisempia oireita ovat suun haavaumat (aftat), hampaiden kiillevaurio, kipeä kieli, mahan turvotukset, luusto- / nivelkivut, vuototaipumus (johtuen K-vitamiinin puutoksesta), iho-oireet, ummetus ja häiriöt kuukautisissa.



Muina oireina mainitaan mm. lapsettomuus, masennus tai muita psyykkisiä häiriöitä, hermosärkyä, lihaskipuja, sekä lapsilla todettava kasvun hidastuminen ja puberteetin myöhästyminen. Keliakian oireet ovat usein lieviä ja diagnoosiin pääseminen vie tämänkin vuoksi aikaa.



Anemia on merkki imeytymishäiriöistä ruuansulatuskanavassa ja voi johtaa keliakiadiagnoosin jäljille. Keliakiapotilaan anemia johtuu joko raudan tai foolihapon puutteesta tai molemmista. Keliaakikoilla kalsiumin imeytymishäiriöitä ja siitä aiheutuvaa osteoporoosia esiintyy jonkin verran. Hoitoon reagoimaton laktoosi-intoleranssi voi myöhemmin osoittautua keliakiaksi. Kun dieetin ansiosta ohutsuolen limakalvo paranee, korjaantuu laktoosi-intoleranssi yleensä myös itsestään.



Aiheuttaja



Keliakian aiheuttaa Suomessa yleisesti käytettävien viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämä gluteeni-valkuaisaine. Keliakian kehittymiselle tarvitaan perinnöllinen alttius, jonka olemassaolo voidaan epäselvissä keliakiaepäilyissä tarvittaessa tutkia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että osa keliaakikoista sietää pieniä määriä kauran sisältämää sekaliinia, mutta herkimmät saavat oireita tästäkin. Gluteeni aiheuttaa keliaakikoille ohutsuolivaurion, jossa ohutsuolen pintarakenne osittain tuhoutuu. Vaurio kohdistuu etenkin ravintoaineiden imeytymiseen osallistuviin ohutsuolen rakenteisiin.



Diagnoosi



Keliakiadiagnoosi perustuu mahantähystystutkimukseen (gastroskopia) ja sen yhteydessä otettuun koepalaan ohutsuolen pinnalta. Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan yleensä ensin laboratoriotutkimuksin keliakiaan liittyviä vasta-aineita (IgA luokan endomysium-, gliadiini- ja transglutaminaasi-vasta-aineet). Näitä löytyy n. 80-95 prosentilla keliakiapotilaista. Vasta-aineita löydettäessä on koepalan otto ja gastroskopia seuraava tutkimus. Jos koepalassa ei todeta keliakialle tyypillisiä muutoksia, voidaan se tutkia tarkemmin ja tarvittaessa voidaan tutkia myös potilaan keliakialle altistavat perintötekijät.



Keliakiatutkimukset tulee aina suorittaa ennen gluteenittomaan ruokavalioon siirtymistä. Ihokeliakia todetaan samoin periaattein kuin suolistokeliakia, mutta sitä epäiltäessä koepala otetaan luonnollisesti iholta. Keliakiadiagnoosia ei voi tehdä ilman koepaloja.



Hoito



Hoito aloitetaan aina vasta, kun diagnoosi on varmistettu koepalalla, Hoitoa ei koskaan aloiteta pelkästään positiivisen vasta-ainetuloksen perusteella.



Keliakian hoito on elinikäinen gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen. Gluteenittomassa ruokavaliossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa sekä niistä valmistettuja tuotteita. Ravitsemusterapeutti tai muu koulutettu henkilö antaa ruokavalio-ohjauksen diagnoosin toteamisvaiheessa ja gluteenittoman ruokavalion kestettyä noin kuusi kuukautta.



Pienet kauramäärät (50 g/vrk) saattavat sopia joillekin keliaakikoille, mutta kauran käytöstä tulee sopia hoitavan lääkärin kanssa. Suomen Keliakialiitto ry: n asiantuntijaneuvosto on antanut kolme uutta keliakiapotilaan ruokavaliohoitoon liittyvää suositusta. Niissä sallitaan kauran käyttö ruokavalion lisänä myös lapsikeliakiapotilaille ja ihokeliakiapotilaille, mutta kauran pitää olla puhdasta. Kaupan tavallisia kauratuotteita ei ole valmistettu keliakiaa ajatellen, vaan niissä saattaa olla pieniä määriä muuta viljaa.



Potilasohje - Poliklinikka. fi



Ihokeliakian hoidossa käytetään alkuvaiheessa gluteenittoman ruokavalion lisäksi Dapsone-lääkitystä (erityislupavalmiste), jonka voi aloittaa vain ihotautien erikoislääkäri. Keliakian oireet helpottuvat suoliston osalta useimmiten muutamassa viikossa gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen. Ihokeliakiassa iho-oireet saattavat jatkua kauemmin, jopa 2 vuotta.



Gluteenittomiksi väitettyjen tuotteiden todelliseen gluteenittomuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeää huomata, että esimerkiksi valmisteen nimi ei takaa tuotteen gluteenittomuutta, sillä mm. riisi, hirssi tai tattari voi sisältää epäpuhtautena vehnää tai muita keliaakikolle vahingollisia viljoja. Elintarvikkeissa voi olla myös ainesosina vehnää tai muita keliaakikoille sopimattomia viljalajeja, vaikka niitä ei elintarvikkeen nimessä mainitakaan (esim. maissiolut tai maissihiutaleet). Keliaakikon kannalta on tärkeää, että hän voi varmistaa pakkausmerkinnöistä elintarvikkeen sopivuuden ruokavalioonsa. Tärkeimmät merkinnät ovat ilmaisut " gluteeniton" ja " luontaisesti gluteeniton" sekä ainesosista kertovat merkinnät. Valmistaja vastaa tuotteen gluteenittomuudesta erityisesti, jos tuotetta markkinoidaan gluteenittomana.



Kuntoutus ja psyykkinen tukeminen: kun keliakia on diagnosoitu, tapaa potilas ensin asiaan perehtyneen sairaanhoitajan ja ravitsemussuunnittelijan, joiden opastuksella ruokavaliohoidon voi aloittaa. Keliaakikot kutsutaan myös ensitietokurssille, mistä saa ravitsemustietoutta ja voi kuunnella aiheeseen liittyviä luentoja ja tavata muita keliaakikkoja.



Sosiaaliturva: haettavat etuudet Kelasta (lääkärin lausunto B tai C), sosiaalitoimistosta ja verotoimistosta (lääkärin lausunto B tai vapaamuotoinen). Suomessa on noin 18 000 keliaakikkoa ja heillä on oikeus saada kelalta korvausta 21 euroa kuukaudessa hoitokustannuksiin.



Seuranta



Vuosittaisissa kontrolleissa määritetään veren vasta-ainepitoisuudet. Mikäli paraneminen ei edisty tai oireet palaavat, on vika mitä todennäköisimmin ruokavaliossa. Uuden koepalan otto on aiheellista vuoden jatkuneen gluteenittoman ruokavalion jälkeen. Jos ruokavaliohoidon todetaan tehonneen, on uusien tutkimusten tekeminen tämän jälkeen aiheellista ainoastaan uusien oireiden ilmaantuessa. Ihokeliakiassa ei ole aiheellista ottaa uutta koepalaa iholta, koska ihottuman häviäminen on hyvä merkki hoidon tehoamisesta. Ruokavalion noudattamisen tarkkailu tulee suorittaa keliakiapotilaille esim. kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.



Perinnöllisyys



Noin 97 prosentilla suomalaisista keliaakikoista on HLA-DQBI*201- ja DQA1*501 - geenit, jotka merkitsevät geneettistä herkkyyttä sairastua keliakiaan. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10 prosenttia.



Yleisyys



Tiedot keliakian esiintyvyydestä vaihtelevat. Tavallisimmin on esitetty, että keliakian esiintyvyys teollistuneissa maissa on noin 0.01 - 0.2 prosenttia valikoimattomassa väestössä. Viimeisimmät epidemiologiset tutkimukset ovat yleensä päätyneet suurempiin lukuihin ja on arveltu, että todellinen esiintyvyys saattaisi olla jopa 1 prosentin luokkaa. Tarkkaa tietoa keliakian esiintyvyydestä suomalaisilla ei tällä hetkellä ole.



Keliaakikoista 60-75 prosenttia on naisia. Ihokeliakiaa esiintyy sekä miehillä että naisilla yhtä yleisesti. Keliakian riskiryhmään kuuluvat I tyypin diabeetikot sekä kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnasta kärsivät. IgA vasta-ainepuutospotilailla on kymmenkertainen riski sairastua keliakiaan.



Ennuste



Keliakian ennuste on oikealla hoidolla hyvä. Hoitamattomaan keliakiaan liittyy komplikaationa mm. osteoporoosi, joka usein korjaantuu siirryttäessä gluteenittomaan ruokavalioon ja huolehtimalla riittävästä kalsiumin saannista. Vakavin keliakian komplikaatio on maligni lymfooma. Lymfooma liittyy yleensä hoitamattomaan keliakiaan ja sitä tulee epäillä varsinkin vanhoilla ihmisillä, joiden oireet eivät lievity oikeasta hoidosta huolimatta.



Linkit



Suomen Keliakialiitto ry



Gastrolab -keliakia

KTL:n Julkaisusuunnitelma - 14.004 Keliakia vasta-ainemääritykset (Keliakian esiintyvyys suomalaisilla)