Kerotkaa yksinhuoltajuuden hyvät ja huonot puolet???

-ei ole miestä

-ei ole kellekään tilivelvollinen

-saa tehdä päätökset omista menoista yksin





Huonot puolet:



-ei ole miestä

-yksin aina lasten kanssa

-rahat tiukilla jos ei ole töissä

huonot: kaipaa aikuista juttuseuraa ja vastuunjakajaa, taloudellinen tilanne huonompi, joskus lapset joutuvat silämtikuiksi kun ovat yh-perheestä.

no mulla tuo että kaipaa aikuista juttuseuraa niin... no, eipä mulla sitä nytkään ole, ei meillä ole miehen kanssa mitään yhteistä juteltavaa ei me jutella ees lapsista tai joo mä kerron ja mies vastailee että joo, jaa tms...



ap

+ ei riitoja

+ tasapainoinen elämä, koska kasvatus on aina johdonmukaista

+ ei kompromisseja, yh voi aina tehdä mitä lystää. Parisuhteessa toinen voisi sanoa, että eihän me nyt lähdetä lasten kanssa mummolaan/eläinpuistoon tms. Yh vaan lähtee.

+ kaukosäätimen herruus

+ ei miestä passattavana



- ei parisuhdetta, ei siis omaa rakasta.

Saa välillä nauttia yksinäisyydestä ja tehdä ihan mitä itse haluaa(siis sillon kun lapset ovat isällään).



Saa levätä.



Saa päättää asiat täysin yksin.



Ei tarvitse ottaa ketään muita kun itsensä ja lapsensa huomioon taloudessa yms.



Saa olla kenen kanssa haluaa, millon haluaa ja miten haluaa.



Ei ole parisuhteen murheita.

Tärkeintä omassa elämässäni nyt yh:na on rauha ja riidattomuus.

Kotona on hyvä olla, koskaan ei tarvitse pettyä kenenkään tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.

Vapaus on mahtavaa, saat tehdä mitä haluat ja milloin haluat.

Plussaa:

- taloudellinen vapaus ja lisääntynyt raha, kun yksi poistui taloudesta ja elarit tuli tilalle

- saan päättää melkein yksin lasten asioista



Miinusta:

- en saa lapsille hoitajaa niin usein kuin haluaisin

- puuttuu " mies talosta" , eli ns. miesten työt jää retuperälle

- joudun siivoamaan itse :)

mun on sit taas nyt vaikee saada lapsille hoitajaa kun ei anna luonto periks kysyä ulkopuolista kerran olis se mieskin... mut ei kehtaa pyytää muita kun ne ihmettelee et miks mies ei hoida... vaikka kyllähän tuo jo nykyään.

Mutta ainakin olis joka toinen viikonloppu takuu varma vapaa ja luultavasti useemminkin koska meillä menis aika tarkkaan puoliks lastenhoidot jos erottas.



ap

Kukaan ei maininnut että lapsella on isä läsnä tai isä puuttuu jokapäiväisestä elämästä.



Onhan teillä ainakin yksi yhteinen asia - lapsi

jatkamisen syy. Olen itse kasvanut yksinhuoltaja perheessä missä eroaminen tapahtui ilman riitoja. Nykyisin olen parisuhteessa ja yhden lapsen vanhempi. Jos parisuhteeni muuttuu huonoksi jostakin syystä ei kumpikaan meistä halua jatkaa yhteistä elämää onnettomina. Jos olemme onneton perhe niin se vaikuttaa aina myös lapseen. Lapsi ei ole immuuni vanhempiensa ongelmille.