Lue keskustelun säännöt.
Mitä tapahtuu, jos 16-vuotias jää orvoksi?
24.04.2012 |
Siis sille lapselle, saako jäädä jo omillaan elämään? Kuinka vanhaksi yleensä adoptoidaan? vai joutuuko lastenkotiin?
Kommentit (70)
Ysärillä, mä muutin omilleni. Vaihtoehdot olisi olleet: jäädä kolmen nippanappa aikuisen veljen kanssa asumaan tai omaan.
Kummisetäni ja iäkäs isoäiti rupesi huoltajakseni. Veljet oli siihen hommaan liian nuoria.
Huoltajilta edellytettiin, että ovat viikottain yhteyksissä.
En halunnut jäädä veljien kanssa, kun ne eli sitä omaa oluen huuruista menovaihetta. Olisin hautautunut kotitöihin.
Kyllä mä heidänkin kanssa olin yhteyksissä koko ajan ja vieläkin. Lähellä asuin.
Sossun tapaamisia ja yllätyskäyntejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja isä löysi uuden naisen ja jätti 14v pojan ja 16v tytön keskenään asumaan, sillä 'osashan ne peruoita keittää'.
Siis mun mielestä täysin vastuutonta.
Minä läksin 15 v iässä maailmalle, mutta minulla ei ollutkaan peukalo keskellä kämmentä, enkä ollut äidin passaama
Ja sekö oli hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti sijoitetaan sukulaisen nurkkiin notkumaan. Vaikka ikänsä puolesta voisi asua yksin niin nuorena koettu vanhempien kuolema on sen verran traumaattista, että ei nuorta voi jättää omilleen.
Kyllä orvoksi jäänyt teini saa kaiken mahdollisen tuen sosiaaliviranomaisilta. Voi saada jälkihuollonkin.
Koulukaveri 14v sijoitettiin isovanhemmille, heillä oli jotain selvittelyjä sosiaaliviranomaisten kanssa mutta asui siellä isovanhemmilla kuitenkin.
Tuli mieleen eräs, johon tutustuin tuissa prosessissa. Oli toinenkin teini just jäänyt orvoksi. Harvinaista, joten sossu ajatteli, että vertaistukea toisillemme.
Meillä synkkas kivasti ja ystävystyttiinkin. Hänet otti täti uusperheeseen. Heillä oli iso talo, tilukset ja kaikkea kivaa. Sai viikonlopuksi duuniakin, sen miehen yrityksestä.
18 v kun tuli täyteen, niin tämän tavarat odotti eteisessä kahdessa matkalaukussa, kun lukiosta tuli.
Heillä ei ollut mitään erimielisyyksiä tms. Sä olet nyt 18 v ja omillas. Sinne jäi koti ja työpaikka!
Tuli mun luo järkyttyneenä, että mitä...? Soitettiin sitten sossun työntekijälle. Hän sitten ajan kanssa järjesti ensikotia ja elämää alkuun uudestaan.
Vanhemman kuolema sairauteen oli järkyttävä kasvun paikka, mutta tuo oli törkeä temppu. Aivan käsittämätön.
Nyt viisikymppisinä akkoina yhä katkeria tuolle perheelle. Se teki saman tempun vaimon lapsille, kun nämä täytti 18v. Kolmesti ja muija hymisteli vieressä, että semmosta se elämä on. (Tietty kahden poispotkitun teinin jälkeen muut osasivat varautua)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen eräs, johon tutustuin tuissa prosessissa. Oli toinenkin teini just jäänyt orvoksi. Harvinaista, joten sossu ajatteli, että vertaistukea toisillemme.
Meillä synkkas kivasti ja ystävystyttiinkin. Hänet otti täti uusperheeseen. Heillä oli iso talo, tilukset ja kaikkea kivaa. Sai viikonlopuksi duuniakin, sen miehen yrityksestä.
18 v kun tuli täyteen, niin tämän tavarat odotti eteisessä kahdessa matkalaukussa, kun lukiosta tuli.
Heillä ei ollut mitään erimielisyyksiä tms. Sä olet nyt 18 v ja omillas. Sinne jäi koti ja työpaikka!
Tuli mun luo järkyttyneenä, että mitä...? Soitettiin sitten sossun työntekijälle. Hän sitten ajan kanssa järjesti ensikotia ja elämää alkuun uudestaan.
Vanhemman kuolema sairauteen oli järkyttävä kasvun paikka, mutta tuo oli törkeä temppu. Aivan käsittämätön.
Nyt viisikymppisinä akkoina yhä katkeria tuolle perheelle. Se teki saman tempun vaimo
Tarinasi ei ihan täsmää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä alaikäistä orpoa sosiaalitoimi aina paapoo
Vierailija kirjoitti:
ja isä löysi uuden naisen ja jätti 14v pojan ja 16v tytön keskenään asumaan, sillä 'osashan ne peruoita keittää'.
Siis mun mielestä täysin vastuutonta.
Suomessa muuttaa jo 15 vuotiaita omilleen, lähtevät opiskelemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain 21-vuotiaaksi jonkun lapseneläkkeen. Taisi tulla KEVAlta ja se oli joku parisataa per kuukausi
Alkkis-isältä ei jäänyt perintöä kuin nimeksi asti niin tuo lapseneläke sitten auttoi opiskeluaikojen yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja isä löysi uuden naisen ja jätti 14v pojan ja 16v tytön keskenään asumaan, sillä 'osashan ne peruoita keittää'.
Siis mun mielestä täysin vastuutonta.
Minä läksin 15 v iässä maailmalle, mutta minulla ei ollutkaan peukalo keskellä kämmentä, enkä ollut äidin passaama
Totta. Ahne sukupolvi eli hyvän elämän. Sai tehdä mitä halusi. Nykyään on toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ois 16-vuotiaalle aika rankkaa jäädä orvoksi ja aloittaa itsellinen elämä siitä! Siis ymmärrän sen, että osa muuttaa kotoa pois tuon ikäisenä esim. aloittaakseen lukion eri paikkakunnalla, mutta että 16-vuotias jäisi ihan yksin vanhempien kuoleman jälkeen niin sitä en ymmärrä...
No eikä ole!
Vierailija kirjoitti:
Itse sain 21-vuotiaaksi jonkun lapseneläkkeen. Taisi tulla KEVAlta ja se oli joku parisataa per kuukausi
Alkkis-isältä ei jäänyt perintöä kuin nimeksi asti niin tuo lapseneläke sitten auttoi opiskeluaikojen yli.
Paljonko sait tarkkaan ottaen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja isä löysi uuden naisen ja jätti 14v pojan ja 16v tytön keskenään asumaan, sillä 'osashan ne peruoita keittää'.
Siis mun mielestä täysin vastuutonta.Suomessa muuttaa jo 15 vuotiaita omilleen, lähtevät opiskelemaan
Täysin eri asia lähteä vapaaehtoisesti sinä vuonna kun täyttää 16v. Silloinhan on edelleen vanhempiensa huollettavana vaikka "omillaan" asuisikin.
Siitä tulee pääministeri Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain 21-vuotiaaksi jonkun lapseneläkkeen. Taisi tulla KEVAlta ja se oli joku parisataa per kuukausi
Alkkis-isältä ei jäänyt perintöä kuin nimeksi asti niin tuo lapseneläke sitten auttoi opiskeluaikojen yli.
Eikö tuo lapseneläke ole aika turha?
Alaikäisen orvon asioista ja elatuksesta vastaa kuitenkin aina joku nimetty huoltaja tai sosiaalitoimi.
Vierailija kirjoitti:
16-vuotias pärjää kyllä yksinäänkin, mutta tarvitsee opastajan. Tietenkin olisi hyvä, jos voisi asua jonkun sukulaisen luona. Opastusta jäin kaipaamaan, kun 16-vuotiaana aloin hoitaa kotia itselleni, isälleni ja veljelleni.
Eri asia on menettää vanhempansa, kuin etsiä itselleen ja vanhemmalleen kotia.
Kuolema on kriisi. Eri tason kriisi kuin asunnon haku.
Kummi on perinteisesti se joka huolehtii lapsesta jos jää orvoksi.
Kyllä voi.