Voihan tuska tätä vauvakuumetta!
Hei!
Mulla on aivan mahdoton vauvakuume ja tuntuu, etten jaksa. Meillä esikoinen on 2 vuotias ja alunperin oli tarkoitus viime syksynä aloittaa kakkosen yritys. Mutta mä sairastuin ja toiveet raskautumisesta siirtyi tähän kevääseen, siitä kesään ja nyt tuntuu, et taas joutuu työntämään toiveet raskaudesta jonnekin tulevaisuuteen sairauteni ja sen lääkityksen vuoksi. Lääkärin kanssa olen keväällä jutellut raskautumisesta (silloin tilanteeni näytti paremmalta) ja hän suositteli, etten tulisi raskaaksi, ennenkuin lääkitys loppuu.
Nyt olo on todella surullinen... hurja vauvakuume vallalla, eikä tiedossa milloin voisi yritys alkaa... todella tuskallista siirtää aina raskaushaaveet jonnekin eteenpäin... toisaalta mietityttää, paranenko koskaan niin, että toinen lapsi olisi edes mahdollista saada... ikääkin tulee koko ajan lisää... pitääkö jo luopua vauvahaaveista kokonaan...
Olen kuitenkin todella iloinen ja kiitollinen tuosta 2-vuotiaasta tytöstämme! Onneksi olemme hänet saaneet! Ja niin mielelläni hänelle sisaruksen (tai useamman) soisin, jos vain....
Onneksi tänne palstalle voi purkaa tunteitaan, se helpottaa.
T. Sanjuska
Kommentit (3)
Voi miten ikävä tilanne. Olen todella pahoillani puolestasi. Vauvakuumetuska on hurjaa, varsinkin, jos on tilanne sellainen, ettei ole niin itsestään selvää, että voi vielä raskaaksi tulla.
Mutta jos tuo nikkisi numero on syntymävuotesi, olet vielä ihan hyvän ikäinen, et ollenkaan liian vanha.
Toivon sinulle oikein paljon jaksamista!
Mupsi, joka on jo sarjaa 40+
Mirulii: Muistan sinut kyllä. Kiva, kun vastasit ja lohdutit. Olen aina välillä bongannut tuttuja nikkejä täältä ja silloin aina muistan Truplat/Kutut ja mietin, et mitähän teille kuuluu... Viethän terveisiä Kuttulaitumelle.
Onneksi mä en kuumeile yksin, vaan mieskin jo kovasti kaipaa toista lasta. Mutta hänellä ei oo niin korkeaa vauvakuumetta kuin mulla. Mä todellakin toivon, et paranisin ja voitais jo oikeesti yrittää pikkukakkosta.
Ja sinulle, joka myös vastasit lohduttavasti, mutta jonka nimimerkkiä en nyt muista... Kiitoksia! On mukava, kun on tällainen palsta, jossa voi tuntojansa purkaa... Oikein arvelit, tuo numero on syntymävuuoteni. Niin... olenhan mä vielä ihan synnytysiässä, sillä mä itseänikin lohduttelen. Mulla vaan on ennen esikoista ollut monta keskenmenoa niin, että esikoista odoteltiin 5 vuotta... ja jos sama kurjuus toistuu tokan kohdalla, niin kyllähän sitä ikää sitten on... Siksi en toivois yrityksen aloituksen siirtyvän kovin pitkälle. Vaan eipä tälle sairaudelle voi mitään.
Paljon kiitoksia teille molemmille kannustavista osanotoista! Oikein paljon auringonpaistetta kaikille!
T. sanjuska
En tiedä muistatko enää minua, mutta kirjoiteltiin smaan aikaan Truplissa täällä vauviksilla. Ja toissa talvena tavattiin syöminkien merkeissä :)
Oli todella ikävä lukea kuulumisiasi. Muistan kuinka jo silloin toissa talvena kuumeilit kovasti toista vauvaa. Ja nyt kun vielä sairastuit, niin haaveet siirtyivät aina vaan kauemmas. Toivottavasti sairautesi saadaan parannettua tai ainakin kuriin niin että voisitte saada vielä sen kauan kaipaamasi toisen lapsen. Tuo vauvakuumeisen tuska on minullekkin niin tuttu, kun itsekkin ennen pikkukakkosen yritystä kuumeilin yksin peräti muutaman vuoden ajan. Ei sitä tunnetilaa voi oikein sanoin edes selittää. Mutta ahdistavaa se välillä on kun tietää että itse niin kovin haluaisi lapsen mutta kun se ei vaan ole mahdollista.
Toivotaan että tämä kesä toisi teille tullessaan paljon kaikkea uutta ja ihanaa. Jospa vaikka luvan siihen pikkukakkosen yritykseen!
Kaikkea hyvää sinulle ja koko perheellesi!
mirulii