Lue keskustelun säännöt.
Mä tarvisin nyt vähän sympatiaa joltain.
27.06.2007 |
Taas on kulunut nenäliina poikineen, kun koitan itkeä itsekseni hiljaa niin ettei lapset herää...
Meillä oli tosi kiva päivä lasten kanssa, siis siihen asti, kun tultiin illalla kotiin. Oltiin ystäväni ja lapsensa kanssa kaupungilla ja sen jälkeen heillä iltakahvilla, ja oli ihanaa vaihtelua arkirutiinien keskelle. Kotiin tultiin hyväntuulisina ja lapset innoissaan esittelivät alelöytöjään, mutta vastassa oli varsinainen mörrimöykky-isä. Luulisi sen olleen tyytyväinen kun sai rauhassa röhnöttää töiden jälkeen kenenkään häiritsemättä, mutta ei, ensin seurasi valitus siitä miten oltiin tuhlattu (!) rahaa, ja sen jälkeen hiljaisuus joka rikkoutui vain yksittäisiin murahduksiin vastauksena lasten kysymyksiin. Lasten mentyä nukkumaan uskaltauduin kysymään murjotuksen syytä, ja vastaukseksi sain aikamoisia loukkauksia. :(
Harmittaa, surettaa ja kiukuttaa lasten ja itseni puolesta. Samantapaista on aina silloin, kun meillä on ollut jotain kivaa tekemistä. En tiedä, miksi mies haluaisi meidän olevan vain kotona päivät pitkät, eikä se itse edes myönnä sellaista. Mutta aina tää tilanne toistuu.
Nyt on mieli muutenkin herkällä, ja tää ilta sai mun tunteet oikein ryöpsähtämään. Koitan purkaa niitä täällä, etten sortuisi huutamaan miehelleni, koska siitä seuraa vain riitaa riidan perään. :(
Kommentit (9)
Ei mustasukkaisuus aina kohdistu vastakkaisen sukupuolen viettelypelkoon, tai ylipäätään edes ihmiseen.
Miehesi kokee, että on häneltä pois kun teillä on kivaa, vaikka hänestä juuri se, mitä te teitte ei olisikaan kivaa.
Kirjoita miehellesi vaikka kirje. Älä missään nimessä diagnosoi tuota mitä sanoin, vaan ole kirjeessä kysyvämpi ja kerro kuinka pahalta sinusta tuollainen tuntuu.
Jos ei ukko moiseen herää, niin sitten on syytä käyttää rajumpia keinoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuvitella pahan olosi.
Ensimmäisenä mieleen tuli, että jospa miehellä oli ollut töissä eirtyisen raskas päivä (ajatteli ehkä hommia paiskoessaan :" ...tämmöstä p**kaako sitä on elantonsa eteen tehtävä, prjk!?" ) ja sitten kun te menitte ale-ostoksille harmitti vielä enemmän? Vaikka toki teille se oli kivaa, lapsille tärkeää, mutta mies ehkä stressaantui siitä enemmän.
Onko teillä rahahuolia? Voiko teillä olla rahahuolia niin, että sinä et niistä tiedä? Sellainen vetää pinnaa kireälle helposti.
Koetahan jaksaa ja yritä olla kaatamatta näitä ensimmäisiä kiukuntunteita miehesi niskaan. Kun olet rauhoittunut, on varmasti ihan hyvä puhua tilanteesta, mutta älä lähde kerjäämään " verta nenästä" kovin tulistuneena. Iso riita vaan tulee.
Samanlaisia ajatuksia minulle tuli mieleen kuin muillekin. Mutta et voi tietää asian laitaa ennen kuin juttelet miehesi kanssa. Voimia!
justiinsa samasta asiasta mörköilee usein, mitä kivempi päivä meillä on ollut, sitä pahemmin urahtelee ja näyttää vaisua naamaa. On joskus sanonut ihan suoraankin, että mentäis vasta kun hänelläkin on vapaapäivä...
Ja mörköilyyn riittää joskus joku uusi leikkipuisto, kirpputori tms...
Ei kannata moisista mölleistä ottaa nokkiinsa, päinvastoin, naurakaa päin naamaa ja sanokaa että oletpa suloinen kun olet noin mörrimöykky...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka kuinka mietin etukäteen että se on ihan ok, menkööt vaan niin kun ajankohta lähenee tulen tosi katkeraksi ja vihaiseksi. Se on sellaista lapsellista kiukkua, miksi minä en koskaan pääse, miksi aina hän, miksi mun pitää vaan raataa täällä kotona jne.
Se harmittaa mua itseänikin, koska oikeasti tahtoisin välillä suoda miehelle vapaata, ihan hyvillä mielin.
Saat sympatiaa! Mulla on just sellainen mies, joka käyttäytyy samalla tavalla. Se on todella rasittavaa!! Pitäisi olla aina kotona hänenkin ollessaan, vaikka ei mitään edes puhuttaisi. Heti kun lähden ovesta ulos, alan olla mielenkiintoinen henkilö. Sun olis kai pitänyt olla antamassa kaikki huomiosi miehellesi eikä " pitämässä hauskaa" ilman häntä. Tuttua on! Oot fiksu kun et tappele. Älä anna sen pilata sun hyvää mieltä. Yleensä noi kohtaukset menee meillä ainakin nopeeta ohi. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyynelehdin vain entistä enemmän :)
Ehkä kyse on tosiaan mustasukkaisuudesta. Tai jonkinlaisesta kontrollinhalusta, usein nimittäin tuntuu siltä, että mies haluaisi pitää kaikki langat käsissään, eikä meinaa aina " muistaa" sitä, että perheeseen kuuluu toinenkin aikuinen. Oli miten oli, tosi kurjaa tollanen käytös on meitä kohtaan :( Eihän lapsia voi tylsistyttää kotona neljän seinän sisällä päivästä toiseen vain sen takia, että isä ei kestä sitä, että meillä on kivaa tekemistä päivisin.
Raha meillä on nyt aika tiukassa, mutta ei niin tiukassa, että budjetti kaatuisi muutaman aleostoksen takia... Mies on sitä lajia, joka ei millään voi ymmärtää, että kun lapset kuitenkin tarvivat syksyksi uudet farkut, niin ne on järkevämpää ostaa nyt alesta kuin syksyllä normaalihintaisina uutuushyllystä. Tänään en tosin saanut edes tilaisuutta selittää sitä, kun mies murjotti alusta alkaen. Ja kyse ei voi olla pelkästään siitä rahasta, koska samanlaista murjotusta on usein vastassa jos olemme vaikka olleet vain ystäväperheen luona kylässä.
Mitenköhän mun pitäis järkevästi toimia näissä tilanteissa? Usein provosoidun mukaan riitaan, ja siitä ei tosiaan seuraa mitään hyvää. Nyt toimin hammasta purren eri tavalla ja olin miehelle ystävällinen, mutta vähäsanainen loppuillan, mutta ei tainnut olla silläkään mitään vaikutusta. Raivostuttavaa!!!
fiilisten mukaan. mikä milloinkin vituttaa. ja silloin ei oo mikään hyvin ja mistään ei voi nauttia. kaikesta pitää valittaa.
saat sympatiani. tosi rasittavia tollaset.