Mitä tehdä, kun ystävän lapset eivät tottele?

Komennat, varoitat jäähynurkasta ja lopulta jäähylle, ja myös toteutat uhkauksesi. Jos ovat tottuneet, että kukaan ei lopulta teekään mitään eivät he tokene ennenkuin joku toteuttaa uhkauksensa.

Muista rajat ovat rakkautta.

ja katso miten silloin käyttäytyvät. Kerro esimerkki jos viitsit, miten ovat hankalia.

eivät ole kotona, kun heitä hoidan, vaan aina minun kotonani. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Ihan nyt vaikka se, että eivät pese käsiään, kun tullaan ulkoa sisälle. Tietävät kyllä, että niin tehdään, ja äitinsäkin aina sanoo, että peskää kädet, mutta ei koskaan katso, tekevätkö he niin, ja he eivät takuulla koskaan pese. Jos vahdin käsienpesua pakottamalla heidän vessaan, he puskevat itsensä sieltäkin pois jostain raosta ja livahtavat leikkimään. Ei ole siis oikein konsteja, kun tavallinen puhe ei auta, on aina suututtava. ap

juuri itse sanoit ettei heidän oma äiti valvo, että lapset pesevät kädet. teet itse saman virheen.

kuule mene niitten lasten kanssa vessaan ja katso että pesevät kädet.

Hän ei kerta kaikkiaan usko puhetta kun sille päälle sattuu. Niinpä käsienpesut, hampaidenpesut ym. jutut on hänelle opetettu kädestä pitäen. Menin siis sinne vessaan mukana ja laitoin lapsen kädet hanan alle, saippoin ja kuivasin niin monta kertaa että hän sen oppi tekemään itse. Nyt 5-vuotiaana pesee AINA omatoimisesti kädet, kun tulee sisälle. Monesta muusta asiasta väännetään edelleen.



Jos puhe ei riitä, ainoa tapa on näyttää mallia kädestä pitäen, uskon minä.

siis juurihan kerroin, että menen heidän kanssaan vessaan pesemään kädet, ja tunkevat sieltä väkisin ulos itsensä ja livahtavat leikkimään. ap

varmaan vaikeaa lapsillekin. ap

jälkkäriksi jätskiä, mutta vain jos tottelette. Muutaman kerran varmaan jätski jää saamatta, mutta oppivat ne jossain vaiheessa. Älä anna periksi!

Jos ette pese käsiä, ette syö. Kun olette pesseet kädet pääsette syömään. Nälkäänsä lapset antavat taatusti periksi.



Jos ette syö kunnolla ja sotkematta, ei tule jälkkäriä. Jälkkäriksi riittää jotain pientäkin... muuten jää kunnon ruuat syömättä.



Jos ette laita leluja takaisin paikalleen, lähtee ponit, barbit jne. lempparit jäähylle ja ne tulee takaisin kun muut on siivottu. Uusia leluja ei oteta ennenkuin vanhat on paikoillaan.



Lapsille ei kannata antaa kuin 2 (kaksi) vaihtoehtoa, muuten menee puljaamiseksi.



Tälläistä meillä on ainakin. Koko ajan. Uhkailua, lahjontaa ja kiristystä. Silloin aina keksin jotain hauskaa mukavaa yhdessäoloa, kuten vaikka " timanttien" liimaamista tai askartelua tai pullan leipomista tai kylpyä tai mitä ikinä... muuten on koko ajan vain rajoittamista.

eikä kyllä jätskin antamatta oleminen. ei ap

meidän lasten kanssa ei ole ollut moisia ongelmia ja kun kyseessä on ystävän lapset, niin jotenkin tuntuu vaikealta olla tiukka, ikäviähän tilanteita näistä tulee. ap

Odotan et meillä ollaan meidän säännöillä vaikka kotona saa tehdä niinku haluaa. Varmasti jätän kaikki herkut, leikit...pois mutta ei auta. Sen ase mua vastaan on itkeä KOKO ajan niin että kellää ei oo hauskaa. Suljen sen toiseen huoneeseen rauhottuun mut ei auta. Mikää ei auta. Tai ehkä kilo karkkia mutta et pitäs palkita raivosta, itkusta, meidän lelujen ja tavaroiden rikkomisesta! Siinä itkeköön. Rankkaa tekstiä mut oon nii tympiintyny.