Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
mä vihaan huumeita. vihaan. tapasin ihanan miehen, melkein
21.06.2007 |
täydellisen, ja hän on huumeidenkäyttäjä. jos olisin tiennyt silloin kun tutustuttiin, en ikinä olisi lähtenyt hänen kanssaan treffeille. nyt olen jo sen verran ihastunut että vaikea päästää häntä pois sydämestäni. mutta en pysty luottamaan siihen, että hän ei käytä enää vaikka niin lupaa. :(
onko täällä ketään, joka olisi ruvennut seukkaa ihmisen kanssa, joka käyttää huumeita? ei viikottain, mutta kuukausittain? en tarkoita suonensisäisiä. ja tämä ihminen olisi lopettanut käytön " sen oikean" löytymisen takia? en usko tällaiseen, vaikka haluaisin. puhuu, että haluaa lopettaa huumeet ja elää normaalia elämää kanssani, mutta en usko että pystyy siihen vaikka haluaisi. ja minä tuskin pystyn auttamaan häntä. vai mitä?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko sinulla lapsia? Et voi asettaa heitä jonkun narkkarit läheisyyteen. Ja muutenkin ei tuosta seuraa kun huolia. Sano että ottaa yhteyttä suhun uudelleen sitten kun on ollut puoli vuotta todistettavasti kuivilla. Jos ei sitä tee niin on ihan luuseri koko tyyppi. Tai ei ainakaan sinulle oikea.
huonommassa jamassa olevanmiehen kanssa. Oli käyttänyt heroiinia 10 vuotta, sen jälkeen korvauksena subutexia pari vuotta, käytti tosi paljon lääkkeitä väärin, ja joskus jotain huumeitakin veti.
Miten siinä sitten kävi? No kaksi kuukautta tapaamisestamme minä huomasin olevani raskaana. Mulle oli itsestäänselvää, että mun lapseni kodissa ei huumeita käytetä, ja mieskin tiesi sen, ja halusi, että asia on niin. Alku oli raskasta, oli retkahduksia, yksi linnareissukin, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa... Nyt noista alkuajoista on viisi vuotta, viimeiset 3 vuottaa on mennyt täysin ilman mitään retkahduksiakaan. Meillä on jo toinen lapsikin ja mieskin hoiti koulunsa loppuun ja hänellä on tosi hyvä työpaikka.
Että kyllä se näinkin voi mennä. Olennaisinta asiassa on mitä se mies tahtoo. Se lopettaa jos tahtoo. Musta on varmasti ollut miehelleni apua, mutta se en todellakaan ollut minä joka hänet pelastin, vaan hän ihan itse.
KAvereillani on ollut vastaavia suhteita, ja ne ovat kaikki päättyneet surkeasti. Niissä aina mies on vaatinut naista pelastamaan itsensä, ja naiset ovat aina ymmärtäneet ja ymmärtäneet niin perkeleesti jokaista retkahdusta ym. MÄ en koskaan ymmärtänyt. KÄvin välillä jopa miehen kimppuun ja järjestin hänelle niin perkeleenmoiset oltavat, jos oli jotain vetänyt. EHkä sitä ei missään neuvota näin tekemään, mutta meillä se toimi. JA uskon että se toimii paremmin kuin avosylin vastaan ottaminen jokaisen harhareissun jälkeen.
Mä sanoin aina miehelle silloin alkuaikoina, että mua ei pätkääkään kiinnosta mitkään sen lässytykset, et kyllä mä huomenna lopetan jne. Mua kiinnosti ainoastaan sen teot. Mua muutenkin ihmetyttää miten saatanan tyhmiä suurin osa naisista on, kun uskovat ihan mitä tahansa tuubaa, vaikka teot puhuvat ihan muuta.
Mutta jos suoraan sanon, niin ainakaan helppoa ei noista aineista vieroittuminen tule olemaan, varsinkaan piristä. Mä en kyllä lähtisi yhtään syvemmälle tuohon suhteeseen, oikeasti.
Muutenkin, siis tuollaisen elämänmuutoksen tekeminen, mitä huumeiden käytön lopettaminen on, on ihan helvetin iso juttu! Oma mieheni esim. vaihtoi täysin kaveripiiriä. Kaikki sellaiset kaverit, joiden kanssa yhdessäolo oli sisältänyt jotain huumepitoista piti jättää. Onko oma miehesi valmis sellaiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hän sanoi haluavansa minut, ja siis valitsevansa minut. mutta en todellakaan usko että näin käy. vituttaa. ensin hän vei mun sydämen ja nyt sitten mietin luottaako vai eikö luottaa. saa olla viimeinen mies maan päällä johon kosken.
Alue: Aihe vapaa
aivan ihana selvinpäin, käy töissä jne. ulkonäöstä ja työssäkäynnistä ei (vielä) huomaa että on narkomaani. onko mitään tehtävissä, vai jätänkö hänet nyt ennen kuin on vielä vaikeampaa?