Lue keskustelun säännöt.
Nyt apua&vinnkejä 4-vuotiaan ruokailuun!!! Hermo menee...
20.06.2007 |
Poika on aina ollut huono syömään; tissilläkin viihtyi pisimmillään 10min. Siihen aikaan kasvoi ihan reippaasti kuitenkin. Kiinteään ruokaan siirryttyä alkoi ongelmat; pitkään oli varsinainen sihtikurkku, syönyt on kuitenkin syötettynä aina jotenkin. Pienikokoinen on ollut aina ja kasvaa hitaasti omaan tahtiinsa. Neuvolassa ei kuitenkaan olla asiaan puututtu.
Olen varmaan itse syöttänyt häntä liian pitkään, sen myönnän. Lapsi osaa siis syödä itse, mutta ei vaan viitsi. Päiväkodissa syö itse, mutta todella hitaasti! Tänäänkin poika istui 1,5 tuntia ruokapöydässä ja näykkäsi pari kertaa annostaan. En voi olla syöttämättä, koska pelkään, että kasvu pysähtyy kokonaan :(
Nyt kaikki hyvät neuvot kehiin! Onko muilla tällaisia " tapauksia" vai onko meillä se ainut?
Kommentit (13)
Ja listaa myös kaikki juodut nesteet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-aamulla puuro (voisilmällä ja kiisselillä), maitoa (ehkä desi menee)
-lounaalla esim. jauhelihakeittoa, leipäpala(haukku tai pari) ja maitoa (ehkä taas se desi)
-välipalalla jugurtti, hedelmää
-päivälliseksi broilerkastiketta ja riisiä, kurkkua tms...
- illalla sama kuin aamulla
Juo tosiaan ehkä tuon desin kerralla ja todellakin, jos en syöttäisi, ottaisi vaan pari lusikallista per ateria!!!
Kyllä se ennen pitkää alkaa syömään itse kun huomaa että muuten pitää olla nälissään..
pöydän kattamiseen yms. meillä nelivuotias auttais mua ihan kokoajan tekemään ruokaa. Anna mahdollisuuksien mukaan sekoittaa yms, ei tarvi olla kummosia juttuja. Miettikää myös yhdessä kuinka kova nälkä lapsella on. Onko kova nälkä vai pieni nälkä. Onko mahdollist, että lapsi ottaisi itse ruuan lautaselle. Yhdessä ensin tietty miettisitte vähän määrää. Ei haittaa vaikka tulisi ensin ihan pienikin määrä, ainahan voi ottaa lisää. Jos ruokaa jää lautaselle, niin toteat, että ensi kerralla mietitään taas vähän tarkemmin millainen nälkä on. Ottaahan aikuisetkin joskus liikaa ruokaa lautaselleen.
Jos lapsi saa itse annostella ruokansa yleensä lapsi laittaa pelkästä " lappamisen ilosta" liikaa ruokaa lautaselle, mutta sitähän voi taas harjoitella.
ja niin kuin tuossa alussa joku sanoikin, ei lapsi nälkään kuole.
kun ei ole vaihtoehtoja ja päivä pari niin voi nälkäkin olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä juomaa menee 5-vuotiaalta vähemmän.
Vinkkejä:
- täytyy ottaa vielä niin monta lusikallista kuin on vuosia (tepsii meillä!)
- tarra tauluun tyhjäksi syödystä lautasesta
- ei leipää aterioille aina eikä sitä mahaa täyteen juomasta eli juokoon maidon (se kai ruokajuoma on?) ja syököön leivän vasta sitten, kun varsinainen ruoka on syöty
- sormiruokaa
- hymynaama perunamuussiin, kissalle viikset porkkanraasteesta jne.
- onko ateriaväli sopiva, ettei ruokaa tarjota liian usein?
- ei makeita välipaloja aterioiden väliin
- porkkana käteen ja pikkukakkosta katsomaan (toimii...)
meillä lapset ei useina päivinä syö tarhapäivän jälkeen juuri mitään enää kotona. Turhauttaa oikein tehdä kunnon päivällinen, kun kumpikaan tytöistäni ei juuri maistakaan ruokaansa. Nestettä, varsinkin maitoa, kuluu pari hörppyä, se onkin ainoa asia, mistä olen huolissaan. Ja iltapalaksi riittää esim omena puoliksi.
Silti kumpikin on meneviä ja reippaita tyttöjä, pieniä tosin ovat molemmat. Sodin itse kovasti vastaan perinteistä " lautanen tyhjäksi" -oppia. Varmasti syövät, kun on nälkä. Ylimääräisiä välipaloja perheessämme ei tunneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vitkastelee ruokapöydässä vaikka tuntitolkulla, pyörii ja hyörii tuolilla ja miettii kaikkea muuta mutta ei söisi. Sanoo vaan että jos ei syötetä niin en syö mitään. Eikä kyllä syökään kuin jonkun lusikallisen. Ja tämä ei ole mikään hetken juttu vaan sitä jatkuu viikkoja ja viikkoja.
Lopulta syötän. Mihinkään ei päästä lähtemään, muiden lasten kanssa jos päivät kuluu siihen että odotetaan yhtä syöjää joka vaan venkoilee ja temppuilee.
Noloa tämä on. Yksi tuttavakin ihmetteli että noin isoa vielä syötetään. Oma 1-vuotiaansa söi itse. Ikävää tämä on:( Lapsi on muutenkin ollut aina hypervaikea, kaikki siirtymät tuottavat tuskaa, itkua, riitaa ja tappelua.
t. väsynyt äiti
Ehkää alkaa syödä paremmin, kun ei kiinnitä syömiseen sen kummempaa huomiota. Ei posit. eikä negat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tu ap:n esimerkki oli niistä, mitä tarjotaan ja syötettynä ehkä syökin. Jos siis todella lopetan syöttämisen, ei poika ota kuin pari lusikallista. Poika on myös alkanut käyttää kakkahätää keinona, että pääsisi pois pöydästä.
Kumpa jaksaisin itsekin laittaa lapselleni noin kunnolliset ateriat kuin ap!
Hävettää myöntää, mutta meidän pojan
aamupala on yleensä n. puolikas paahtoleipä meetwurstilla tai hillolla.
Tarhassa ei syö yleensä muuta kuin pari paprika palaa tai vesimeloonia.
(Eväitään ei syö koskaan, vaikka tekisin mitä). Välipalana jotain kakkua ja keksi. Iltaruokaa vähän nirhimällä...Pituus on kuitenkin aivan yläkäyrillä ja painokin ok. Olen tosin yrittänyt aina muistaessani antaa monivitamiinitabletin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän nirso 3v. alkoi syömään paremmin kun aloin antamaan MultiTabs -monivitamiinitabletin. Pieni ja laiha on edelleen, mutta edes syö pikkuisen enemmän kuin teelusikallisen kerralla, kuten ennen. Syöttämään en ole näin isoa enää alkanut. Teet lapsellesi karhunpalveluksen syöttämällä :/
Se sotii alkeellisintakin itsesuojeluvaistoa vastaan, ja jos tämä puuttuisi, kysymyksessä olisi jo sen mittaluokan ongelma, että lapsesi tuskin olisi elossa enää.