Ranskalais-suomalainen koulu Munkkivuoressa

Ensinnäkin diplomaattien (tai entisten) lapsia on todella vähän koska koulussa pitää osata myös suomea ja sitä harva ulkomaalainen taas osaa. Diplomaattien lapset käyvät useimmiten Jules Vernen koulua (Ranskan valtion koulu) tai esim Kansainvälistä koulua. Jos taas paluumuuttajia (eli suom. dipl lapsia), menevät usein SYKkiin koska siellä paluumuuttajille ns. apuja sopuetumiseen jne.

HRSK alkaa leikkikoulusta, joka on yksityinen, koulu taas ei ole. Leikkikouluun pyrittäessä tehdään psykologiset testit (ettei ole esim oman äidinkielen kanssa ongelmia tms tai muita viiveitä oppimisessa). Jos testin läpäisseitä on enenmmän kuin vapaita paikkoja, arvotaan paikat. Jos hakee vasta eskariin tai ekalle, pitää jo osata ranskaa ja testit tehdään psyk testin lisäksi myös suomen ja ranskan kielessä.

Koulussa on paljon varakkaiden vanhempien lapsia, jees, koska he monesti ovat valmiita panostamaan lastensa koulutukseen (esim kuskaamaan kouluun joka päivä; harvalle se on ns. lähikoulu) mutta myös paljon Ranskan entisistä siirtomaakunnista mustaakin mustempia oppilaita (ja tämä positiivisesti kirjoitettuna) - eli kyllä sanoisin että jos ei opi suvaitsevaisuutta, niin on kyllä ihme.

Ala-asteesta alakaen opetus on noin 70% ranskakasi (esim ympäristöoppi, matematiikka jne) ja 30% suomeksi. Kohti yo-kirjoituksia suhde kääntyy toisin päin.

Olemme olleet oikein tyytyväisiä opettajiin, tosin koulun erityispiirre on tietty se että opettajat vaihtuvat lähes joka vuosi koska moni heistä on ranskalainen/ulkomaalainen.

Mitä muuta haluat tietää?

Vierailija:

onko kellään lapsia lycee franco-finlandaisessa, ranskalais-suomalaisessa koulussa? mikä on opetuksen laatu? entä suvaitsevaisuus? onko koulun lähettyvillä mukavaa, uudehkoa asuinaluetta lapsiperheelle?

MTV:n teettämien tutkimusten mukaan? SYK ekana ja sitten Ressu vai mikä...

on lapsia joka lähtöön, myös aivan tavallisista perheistä. Aikanani kuri oli vielä kova ja opettajina joskus mitä ihmeellisimpiä hiippareita, esim Rankasta siviilipalvelustaan suorittamaan tulleita kummajaisia. Tyytyväinen olen siitä, etää olen koulun käynyt, joskus jopa ylpeä. Omia lapsiani tuskin sinne kuitenkaan laittaisin vaikka lähempänä asuttaisiinkin. Nyt olisi koulumatka yli 40 km, ennn kylläkään matka ei ollut mikään, monilla oli jopa pidempi.

ja näin saadaan kouluun francophoneja opettamaan.

Vierailija:

on lapsia joka lähtöön, myös aivan tavallisista perheistä. Aikanani kuri oli vielä kova ja opettajina joskus mitä ihmeellisimpiä hiippareita, esim Rankasta siviilipalvelustaan suorittamaan tulleita kummajaisia. Tyytyväinen olen siitä, etää olen koulun käynyt, joskus jopa ylpeä. Omia lapsiani tuskin sinne kuitenkaan laittaisin vaikka lähempänä asuttaisiinkin. Nyt olisi koulumatka yli 40 km, ennn kylläkään matka ei ollut mikään, monilla oli jopa pidempi.

hankalia opettajia? Minä olen kuullut siitä pelkästään suitsutusta.

Raivostuttavaa kun eräät kuvittelevat, että diplomaatti=varakas. Ehkä joskus ennenvanhaan, muttei enää.

isältä pojalle perittyä virkaa yms. Eivät rikkaita, mutta kyllä hyvin toimeentulevia. Harvemmin sinne edes ulkopuolisia pääsee.

kun ulkomailla komennuksella, kun valtio maksaa asunnon ja lasten hyvät koulut sekä kotiapulaisia, mutta paluu Suomeen on aina karu, kun joutuu kaiken itse kustantamaan. diplomaatin palkat noudattelee ihan " taulukkopalkkoja" noin muuten...

Vierailija:

Raivostuttavaa kun eräät kuvittelevat, että diplomaatti=varakas. Ehkä joskus ennenvanhaan, muttei enää.

Vierailija:

eiköhän kieli kuin kieli ole nykypäivänä valttikortti kun sen osaa ja esim opiskelupaikkaa tai työtä hakee

kieli yksin ei riitä. Pitää olla sen lisäksi ammatti osaaminen.

Ja nykyään päästään kielen ympäri aika hyvin. On paljon resursseja käytettävänä. Konferenssit ovat useimmiten useammalla kielellä.

en tiedä mikä kieli olisi niiin suuri pakko että sitä ilman ei tietyllä alalla pärjäisi.

Kaikki varmaan riippuu eniten siitä mitä itse haluat tehdä ja missä asua.

Palvelualalla riittää sellainen perus palvelukielen osaaminen, siis voi pärjätä jopa ilman sujuvaa kielitaitoakin.

Ehkä paras asia tuollaisesta koulusta on se että oppivat ääntämään.

UM:öön on avoin haku, yleensä kerran vuodessa ja siitä ilmoitetaan suurimmissa lehdissä avointen työpaikkojen kohdalla. Kuka tahansa voi hakea ja pääsee jos kielitaito ja työkokemus riittävät.



UM:n palkat ovat surkeita, muissa ministeriöissä ne ovat paremmat. Tietysti ulkomaan komennukselle menevä saa muuttoavustusta, mutta ei siitä mitään ylimääräistä mällättävää jää.



Näkemys hyvin toimeentulevista suomalaisdiplomaateista perustuu johonkin vääristyneeseen julkisuuskuvaan. Tietty jollain ulkomaan komennuksella olevalla suurlähettiläällä on hieno edustuskämppä, jossa järkkää bileitä, ja autonkuljettaja, mutta ei ne omia ole, vaan valtion :)

joka itse kertoili UM:n palkkauspolitiikasta... Hänelläkin on siellä puoli sukua. Samanlainen työpaikka kuin Finnair ja Yle, täynnä finnairilaisten ja yleläisten lapsia.



16

eikä heillä ollut mitään pahaa sanottavaa, lapset ovat mulatteja eivätkä kohdanneet rasismia lainkaan.

osaa kuin sitä perus-englantia

Vierailija:

Vierailija:

eiköhän kieli kuin kieli ole nykypäivänä valttikortti kun sen osaa ja esim opiskelupaikkaa tai työtä hakee

kieli yksin ei riitä. Pitää olla sen lisäksi ammatti osaaminen.

Ja nykyään päästään kielen ympäri aika hyvin. On paljon resursseja käytettävänä. Konferenssit ovat useimmiten useammalla kielellä.

en tiedä mikä kieli olisi niiin suuri pakko että sitä ilman ei tietyllä alalla pärjäisi.

Kaikki varmaan riippuu eniten siitä mitä itse haluat tehdä ja missä asua.

Palvelualalla riittää sellainen perus palvelukielen osaaminen, siis voi pärjätä jopa ilman sujuvaa kielitaitoakin.

Ehkä paras asia tuollaisesta koulusta on se että oppivat ääntämään.

Siis ihan normaalia koulua pystyi tuosta huolimatta käymään.



olen kyllä kuullut autismista ja adhd:stä ja mongoolista.



mutta mulaatista en.



Mikä se on?

Juu, ja mulaatti on ihan outo käsite.

Vierailija:

se on valttikortti sikäli, että jos on kaksi hakijaa, ja työssä on plussaa jos puhuu vaikka sujuvasti saksaa, niin eiköhän se saksankielentaitoinen ole vahvoilla versus se joka ei

osaa kuin sitä perus-englantia

se joka suurinpiirtein parhaiten sopii tyoyhteisoon ja jolla on tarvittavat taidot saa tyopaikan. siinä on aina enemmän kuin yksi tekijä.

Jos tyo ei vaadi sujuvaa saksankielentaitoa niin se ei ole ehto tyopaikansaannille.

Ilkankadulla on vieläkin myynnissä perheelle sopivia rivareita. Hinta vaan pöyristyttää itseäni, uuh.

eikös sielläkin ole uusia asuntoja, samaten Pikku-Huopalahti on lähellä.

Opetus ranskaksi ja suomeksi, osa opettajista Ranskasta ja osa Suomesta - en tiedä, miten olisivat erityisen kummallisia. Ulkomaalaisia (mustia suurin osa) on jonkun verran, ehkä pari per luokka ja puoliulkomaalaisia myös jokunen (siis esim. isä ranskankielisestä Afrikan maasta). Ei kuitenkaan mitenkään älyttömän paljon. Käsittääkseni luokat pysyvät aika samoina ala-asteesta alkaen, jos tulee kesken kouluun, niin voi olla vaikeaa kotiutua.



Koulu ei eroa muista kouluista kuin juuri tuon kielen takia, osa oppii sujuvan ranskan, osa vähemmän sujuvan.



Jos siis haluaa lapsen oppivan ranskaa, niin kannattaa laittaa kouluun. Itse ajattelen, että englanti on tärkeämpi kieli ja haluaisin lapseni englanninkieliseen kouluun.