Mitä ajattelet tästä naisesta?

Joku tältä palstalta, jostain lehdestä, tv:stä..? Asun pääkaupunkiseudulla :)



Ap

Se mies jolta olen kuullut avovaimon elämäntyylistä, ei ole lainkaan tyytyväinen tilanteeseen.

Olen monesti kysynyt mieheltä että mitä mieltä hän on tästä ratkaisusta. Ei ole kertaakaan sanonut mitään negatiivista, näyttää arvostavan sitä ratkaisua etten ole mikään urakiipijä :)



Ap

jos rahaa olisi enemmän! Olen kyllä vähän kade, mutten niin paljon, että haluaisin sulta jotain pois.



Hetken aikaa tuo elämä olisi varmasti täydellistä, mutta tunnen itseäni niin hyvin, että jossain vaiheessa alkaisin varmaan kaivata työpaikan sosiaalista elämää. Ja haasteita ja työssä onnistumisen elämyksiä. Mutta vaikka puoleksi vuodeksi tai ehkä jopa vuodeksi tuo olisi ihanaa elämää!

Yksi miehen perustarpeista on on pitää huolta naisestaan/perheestään, joillekin (ajatella!) on kunnia-asia ettei naisen tarvii mennä töihin, tosin VOI jos näin haluaa. Kaikki miehet eivät suinkaan ajattele että naisenkin pitää lähteä ansaitsemaan jos ei ole kerran todellista tarvetta. Jotkut toivovat sitä ehkä naisen itsensä takia, jos pää ei kestä kotona oloa ja emäntä alkaa skitsoilemaan kotona. Näinhän ei ollut ap:n kohdalla vaan hän on tyytyväinen itseensä. Huonommalla itsetunnolla varustettu voikin kokea, että pitää lähteä ansaitsemaan kunnioitusta/elantoaan jollain muulla tavalla kuin olemalla ensisijaisesti vaimo ja äiti. Kuulostaa varmaan vähän liian vanhanaikaiselta monille :)

Olen päälle kolmekymppinen, kaksi lasta. Kotona ollut jo useamman vuoden eikä todellakaan kiirettä työelämään. Minäkin haluan olla kotona vastassa koulusta saapuvia lapsiani ja auttaa heitä parhaani mukaan erilaisissa asioissa. Meilläkin mies tienaa mukavasti mutta varakkaita emme ole, toisin kuin monet meidän naapurustossa luulevat.



Lähimmät ystäväni ymmärtävät meitä mutta tiedän, että moni on kateellinenkin. Toiset haluaisivat pois oravanpyörästä mutta pää ei kestä olla kotonakaan.



Illlat ja vkonloput olemme perheen kesken ilman, että tarvitsee hoitaa kotia/asioita. Liikumme paljon metsässä, pyöräilemme pitkiä lenkkejä ym. sellaista, mitä emme varmasti muuten ehtisi tekemään kuin satunnaisesti.



Olen ERITTÄIN tyytyväinen, harmi vaan, että Suomessa ei saa olla erilaisia ratkaisuja henkisesti hyvinvoipaan elämään...

Viihdyn todella hyvin kotona, yksin ja/tai lapsen ja miehen kanssa. Minulle riittää kavereiden näkeminen noin kerran viikossa. Työkaverien naamat lähinnä ahdistivat, tai lähinnä työpaikan kilpailuilmapiiri, inhoan kilpailemista kaikesta :)



Ap

jos eläisimme Jenkkilässä. Mutta Suomessa olen outo lintu! Mutta kiva nähdä että on ihmisiä, jotka ymmärtävät ratkaisuni. Ja jos joku ajattelee että elän nyrkin ja hellan välissä, niin ei toki ole :)



Desperate Housewife Ap ;)

Me asumme pienellä paikkakunnalla E-Suomessa ja kuulin naapurilta, että minusta on jo usempikin kysellyt. Naapuri on kampaaja ja hänen asiakkaissaan on ilmeisesti meidän perheestä äärimmäisen kiinnostuneita ihmisiä. Ihmettelevät, että enkö todella aio mennä töihin vaikka olen korkeakoulutettu ja vain kaksi lasta. Meidän kylältä toki löytyy muitakin pidemmän linjan kotiäitejä mutta heillä onkin lapsia 4-6.



Laiskaksihan minuakin varmasti syytetään. Mutta tällä tavoin meidän perhe voi kaikin tavoin hyvin. Ilmeisesti kuitenkin pitäisi kiirehtiä tukkaputkella päivästä toiseen ja tiuskia väsyneenä lapsille ja miehille. Mutta olisinpa ainakin silloin kunnon kansalainen :)

keikistelee uusilla vaatteillaan jotka on ostanut jostain merkkiliikkeestä.

Niin ja en tosiaan ole mikään lätkävaimo. Tykkään joo shoppailla esim. kirppareilla. Lähinnä tykkään ostaa kotiin kaikkea kivaa sisustusjuttuja, en itselleni.



Ap

Luin koko ketjun läpi ja ymmärrän ap hyvin sinua! Minulla on aika samanlainen tilanne ja nautin elämästäni. Monien ulkopuolisten on vain vaikea ymmärtää tätä.