Mitä ajattelet tästä naisesta?
Nainen noin 30-vuotias yhden lapsen äiti. Lapsi 3-vuotias ja puolipäivähoidossa. Nainen elelee kotona varakkaan miehensä rahoilla, eikä ole halukas lähtemään takaisin töihin. kun lapsi hoidossa, opiskelee avoimessa yliopistossa ja käy kampaajalla, shoppaamassa, kosmetologilla, sisustelee kotiaan.
Kommentit (32)
ilman mitään hirveää kiirettä ja stressiä. Olet onnellinen ihminen ap.
Vanhempi lapsi 4 v ja aloittaa osapäivähoidossa syksyllä. Nuorempi 1 v 7 kk joten hoidan häntä vielä kotona. Opiskelen 2-3 iltana viikossa jolloin mies hoitaa lapsia. Kokopäiväiseen työhön paluu ei kiinnosta juuri samoista syistä kuin Ap:lla. Ollaan puhuttu, että voin olla kotona aivan niin paljon kuin itse haluan.
Mäkin voisin kuukauden elää noin :) Harva tekee tuollaista ratkaisua, mutta ei tuo maailmanlaajuisesti mitenkään tavatonta ole.
Siis itseäni kuvailin. Ajattelin vain kysyä täältä mitä mieltä tällaisesta naisesta ollaan, koska olen saanut siitä niin paljon kuittia IRL. En voi käsittää sitä, että jos itse haluan tätä ja rakastan elämääni, miksi se pitää muuttaa muiden käsitysten takia..
Ap
Sulla on hyvä tilanne kun osaat nauttia siitä, t.5
Helppoa elämää, mutta ei paljon kunnianhimoa? Mitäs jos mies ei enää elättäisikään?
Ja toisaalta mietin, miten moinen elämä voi riittää sisällöltään, eikö ole mitään tavoitteita elämässä.
Ja mitä siellä kosmetologilla tehdään jos siellä käy vaik kerran kuussa : ) Mä käyn vaan joskus harvoin ihonpuhdistuksessa.
yrittänytkin selittää, etten kaipaa takaisin tuohon ruljanssiin mikä työelämässä on. Olen mukavuudenhaluinen (ja laiskakin heh..), mutta nautin siis elämästä näin, ilman mitään suorittamista. Kokemusta on työelämästä, aikaisista aamuista, aamuruuhkista, minuuttiaikatauluista, kyynerpäätaktiikasta, selkään puukottamisesta jne. En vaan kaipaa enää sitä, vaan haluan rentoa elämään =)
Mies on kyllä tyytyväinen, kotona ruoka aina valmista ja koti siisti.
Niin toimeentulosta joku kyseli. Mies maksaa vapaaehtoista eläkemaksua ja meillä ei ole avioehtoa.
Ap
Onko työ jotenkin elämän sisältö? Mulle se ei ole. En ole ikinä ollut niin onneton ja väsynyt kuin työelämässä olin. Sisältöä antaa kyllä kaikki muu paitsi työ.
Kunnianhimoa mulla ei ole, enää. Olen kauppakorkeakoulusta valmistunut ja oikein yököttää opiskelukavereiden uraputket ja tittelit. Ei kiitos minulle :)
Ap
Eikä tuo puolipäivähoito kuitenkaan ole, kuin muutaman tunnin päivässä, saman verran " tyhjää aikaa" on esim. yhden pitkiä päikkäreitä nukkuvan vauvan äidillä...
Olisko sitten vanhana jotenkin onnellisempi kun olis katkerana raatanu koko ikänsä ja jättäny tilaisuuden käyttämättä? Itsellä ei todellakaan sama asema, joten en kuulu näihin " hyväosaisiin" ja siksi solidaarinen, muuten vaan aidosti onnellinen ystäväni puolesta jolla ihana perhe ja hyvä mies ja muutenkin asiat kunnossa. t.5
ja ennen kaikkea että _ymmärrät_ toisen ratkaisuja. Kaikki eivät tällaista elämää halua, mutta minä haluan. Ja enkä ole ennen ollut näin onnellinen, nyt elämäni on rentoa ja kaikkea on aikaa tehdä.
Ap
Osaa nauttia elämästä- noin minäkin tekisin, jos vain mahdollista:)
mutta ehkä mua kävisi tylsistyttämään tuo shoppailu jne. Hankkisin jonkun pikkutyön jossain vaiheessa, jossa ei tarvitse uhrata elämäänä uran tekemiseen.
Tänään olen lukenut kirjaa. :)
Sitten kun lapsi kasvaa, alan kyllä etsiä jotain osa-aikatöitä. Tai sitten perustan oman firman, kaikki on ihan auki vielä. Mutta haluan kyllä olla häntä kotona vastassa, kun hän pääsee koulusta.
Mutta kiva että täältä olen saanut myös erilaisia reaktioita kuin oikeassa elämässä. Kiva että ihmiset ymmärtää että joku vain tykkää rennosta elämästä.
Ap
Luulen, että pidemmän päälle vielä joku " intohimo" voisi olla, oli se sitten työ, opiskelu tai harrastus, mikä vain, mikä tosiaan kiinnostaa ja missä ehkä aivonystyrätkin pääsee käyttöön, ettei käy elämä liian yksitoikkoiseksi. :-)
No mitä sä siellä kotona oikein teet? Eikö sulla ole vähän tylsää? En voi käsittää tuota ajattelumallia, että elämä on tylsää jos ei ole töissä. Siis viihdyn todella hyvin kotona ja saan kyllä aikani kulumaan täällä. Pointti siis se, että viihdyn tällaisessa olotilassa, kun on leppoisaa eikä kiire mihinkään.
Ap
Ei tosiaankaan tullut mieleen mitään negatiivista!
Pakkopullatyö ei todellakaan ole mikään elämänsisältö kaikille! Mikäs sen ihanampaa kuin harrastaa, sivistää itseään ja opiskella omassa tahdissaan avoimessa yliopistossa itseään kiinnsotavia aloja? Aivan ihanaa!
Kaikkien ei ole pakko käydä töissä hiki pinnassa ja kärsiä kiireydestä, univeloista ja köyhyydestä! Voisin kuvitella nauttivani suuresti siitä että voisin lueskella kirjoja ja käydä kursseilla jne...
Miten sellainen elämä voisi olla tylsää ja köyhää? :D Tylsempää ja köyhempää on se, että on huonolla palkalla raskaassa hihnatyössä, tappelee väsymystä ja kotitöitä vastaan. Ainoat lepohetket ovat ne minuutit jotka saa rauhassa istua AV:lla lasten päikkäriaikaan. Kiirettä, kiirettä, väsymystä.
Phah!
Toivottavasti itsekin joskus pääsen elämään seesteistä rauhaisaa, tasapainoista elämä, sivistäessäni itseäni keveill opinnoilla ja harrastuksilla omassa tahdissani.