En saa suutani auki kokouksissa yms. työjutuissa joissa paljon vieraita ihmisiä :-(

ja jos jotain satun sanomaan niin lehahdan ihan punaiseksi :(

Punasteluun auttaa Propral, mutta siltikään en saa suutani auki isossa porukassa. Ilman Propralia punastelen vaikka kaupan kassaa tervehtiessäni. Olen jo sinut itseni kanssa. Pitäkööt ihmiset tyhmänä.

Ja jos tiedän, että joudun jossain vaiheessa sanomaan jotakin, esim niinkin yksinkertaista kuin esittelemään uudessa tiimikokoonpanossa, kurssilla tms itseni, tuppaa sanat menemään sekaisin, vaikken joutuisi muuta kuin kertomaan, kuka olen, mistä tulen ja mitä teen :(

mutta kummasti se helpottaa, kun sitä joutuu työkseen tekemään. HArjoitus auttaa siis tässäkin.



Isoissa esiintymisissä otan silti varmuuden vuoksi yhden 10mg propralin

Mä taas saan suuni auki vähän liiankin hyvin... =(

Hän kirjiottaa ihmisten temperamenttieroista hyvin ymmärrettävällä tavalla. Mieleeni tuli ap:n avauksesta se, kuinkaLiisa K-J kritisoi lasten tuntiosaamisen vaikutusta todistuksen arvosanoihin ja kertoo, kuinka temperamentti vaikuttaa siihen, kuinka aktiivinen lapsi on tunnilla. ja siis myös siihen, avaako suunsa palavereissa vai ei. Toki itseään voi yrittää kehittää, mutta ehkä ap sinun ja muiden on helpompi hyväksyä itsensä tuollaisena kun olet, kun luet yllä mainitun asiantuntijan ymmärrettävää ja ymmärtäväistä tekstiä.

Joskus on toppuuteltava itseään, että ei puhuisi liikaa. Toisaalta myös jos olen liian hiljaa, niin siitä näkee, että en oikein ymmärrä aihetta, mistä puhutaan. Eli jos työkaverit tuntevat minut hyvin, tietävät kyllä, milloin olen ulkona asiasta ja sekään ei mielestäni ole hyvä.