Lue keskustelun säännöt.
Onko kellaan oikeasti niin sopot ja ihanat lapset, etta niita vieraat ihmiset ihailevat kaupassa, pankissa, virastoissa ja kaupungilla JOKA PAIVA?
14.06.2007 |
Minulla on kaveri, joka soittelee joka päivä ja kertoo miten ihmiset ovat taas niin ihailevasti katselleet hänen lapsiaan milloin missäkin.
Ei sellaista reissua ihmisten ilmoille, ettei vieraat ihmiset olisi olleet HALTIOISSAAN hänen lapsistaan.
Minullakin on lapsia, mutta ei niihin kukaan mitään huomiota kiinnitä, kun kaupungilla ollaan.
Ärsyttää, varsinkin kun ei ne lapset todellakaan ole yhtään sen kummempia kuin muutkaan.
Kommentit (32)
Ei silti tulisi pieneen mieleenikään kertoa kavereilleni näistä jutuista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en minä nyt sitä sen arvoisena pidä että alkaisin kaverille soittelemaan, enkä oikeasti ole ajatellut että niitä nyt juuri sen enempää kehuttaisiin kuin muitakaan lapsia.
Ihan riesaksi saakka! Mutta Suomessa vain ehkä kerran kuukaudessa lapset (3) saavat jotakin ihastelua - yleensä hyvästä käytöksestä.
valtavan sosiaalisuuden ja puheliaisuuden vuoksi, lauleskelevat ja loruttelevat kaupoissakin, jos sattuu tylsä hetki. Eilen kuopus 4v sanoi kaupassa minulle etsiessäni uutta hiusten hoitoainetta " äiti, millaiset hiukset sinä tahtoisit?" katsellessaan läpi viereisen hyllyn hiusvärejä=) Ja lähellä olevilla tädeillä oli hauskaa.
1 v 3 kk saa ihan jatkuvasti ihailua osakseen. Ihmiset ihan kääntyvät vielä peräänkin katsomaan ja tulevat koskettelemaan ja lässyttämään. Tuosta koskettelusta en itseasiassa pidä yhtään, en pidä siitä että vieraat ihmiset koskevat lastani. Tiedä mitä pöpöjä niistä saa.
Syy tähän ihasteluun on varmaankin, että poikamme on mulatti, minä suomalainen ja mies somalialainen--> todella kaunis lapsi. Parhaat puolet saanut molemmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä, miksi varsinkin romanit kommentoi ahkeraan meidän poikaa..? Saattaa kassajonossa kommentoida, metroasemalla, bussissa...usein alkaa kysymyksellä " onko lapsen molemmat vanhemmat suomalaisia?" . He tosin sanovat reilusti ja ujostelematta mielipiteensä, mikä sikäli on positiivista!
Itse voin ihailla ihan hiljaa jotain lasta, jos sattuu sellainen söpöläinen tulemaan vastaan. Mutta en koskaan jää ketään tuijottamaan.
Vierailija:
1 v 3 kk saa ihan jatkuvasti ihailua osakseen. Ihmiset ihan kääntyvät vielä peräänkin katsomaan ja tulevat koskettelemaan ja lässyttämään. Tuosta koskettelusta en itseasiassa pidä yhtään, en pidä siitä että vieraat ihmiset koskevat lastani. Tiedä mitä pöpöjä niistä saa.
Syy tähän ihasteluun on varmaankin, että poikamme on mulatti, minä suomalainen ja mies somalialainen--> todella kaunis lapsi. Parhaat puolet saanut molemmilta.
Mutta siis en minä tuosta ihastelusta kavereille soittele. :D
Ja totta on myös se, että ehkä myös pojan luonne vetää ihmisiä puoleensa, hän on oikea hymypoika ja " juttelee " kovasti ihmisille ja ottaa kontaktia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhtäkkiä että ompa ihana lapsi. ja itsekin sanon samoin jos joku ipana on valloittava. ei täällä suomessa saa kehua ketään. haukkua pitäis vaan ja vähätellä.
" ihaillaan" valehtelematta päivittäin ainakin kerran kun kaupungilla liikutaan. On kuulema niin ihanat suuret ruskeat silmät ja ihana hymy. (hymyilee kaikille, jotka häntä vähänkin katsoo)
En pidä itse siitä yhtään, että täysin vieraat tulevat koskettelemaan lastani, pieni rupattelu on ihan ok, aina ei vaan sitäkään jaksaisi.
Ap:lle: kuulostat todella kateelliselta ihmiseltä kun sanoit että ei ne muidenkaan lapset ole sen kummempia kuin omasi... Minkä ystäväsi sille voi JOS hänen lapsia ihastellaan ja sinun ei?
Minulle on se ja sama ihasteleeko jjoku tai on ihastelematta lastani, sillä se on minun ja minulle maailman ihanin!
Hyvää kesää kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(ja kolemssa ollaan kuvat teetetty). Mutta luonne on tärkein, vanhempi on enkeli. Peinempi hirveä rämäpää.
Ja kuitenkin rämäpäällä on valkoiset kiharat hiukset! ; )
Toinen juttu on miten onnistuu kuvissa! Itse olen luonnonkaunis (kuulemma) mutta kuvissa olen aivan hirveän näköinen, ettei minua edes monesti kuvista tunnista!
mutten nyt sanoisi että IHAN joka PÄIVÄ.
Mun yksi ystäväkin aika usein mainitsee, kuinka TAAS tuntemattomat bussissa, kaupassa ym ihastelivat hänen lastaan. En siihen viitsi jatkaa että " niin meilläkin!!" .
Minusta se on aika tavallista jo nykyään että tuntemattomat ihmiset juttelevat ja ihastelevat toisten lapsia.
En todellakaan koe, että lapseni on nyt maailman ainoin, mitä kaupungilla ihastellaan. Miksi siis tehdä siitä numeroa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä kumpaakin muksua kehutaan jatkuvasti. Molemmilla on hymy todella herkässä ja nappaavat kenet ikinä katsekontaktiin saavat. Liikumme paljon, joten tulee paljon myös nähtyä ihmisiä. Minäkin aina hymyilen takaisin, jos meille hymyillään. Ja lapsia yleensä " moikkailen" ja kehaisen. Mun mielestä se on kivaa, puolin ja toisin. Kehun herkästi myös tuntemattomille aikuisille, jos on jotain kehuttavaa, kuten kiitän ystävällisyydestä tai kärsivällisyydestä (emme ole aina mukavinta seuraa, koska lapset saattavat saada myös raivareitakin)
Poika höpöttää koko ajan ja kujeilee jatkuvasti: iskee silmää, vilkuttaa ja moikkailee, hihkuu moro moro (molo,molo...) hihittää yms.
Yleensä vieraat ihmiset kahviloissa, kaupoissa ja muualla huomaavat meidän pojan (tai poika huomaa heidät) ja tulevat juttelemaan ja kehuvat hurmaavaksi. Onneksi fiksuimmat ymmärtävät huomioida sitten sivussa istuvaa siskoakin...
Minun mielestä nämä ihastelijat saisivat painua hemmettiin, sillä saan aina pelätä, että tytölle tulee paha mieli ja varmasti usein tuleekin, vaikka yritänkin aina tilannetta paikata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
1 v 3 kk saa ihan jatkuvasti ihailua osakseen. Ihmiset ihan kääntyvät vielä peräänkin katsomaan ja tulevat koskettelemaan ja lässyttämään. Tuosta koskettelusta en itseasiassa pidä yhtään, en pidä siitä että vieraat ihmiset koskevat lastani. Tiedä mitä pöpöjä niistä saa.
Syy tähän ihasteluun on varmaankin, että poikamme on mulatti, minä suomalainen ja mies somalialainen--> todella kaunis lapsi. Parhaat puolet saanut molemmilta.
Tietty kaikki tutut ja sukulaiset sanoivat heti syntymän jälkeen,että on suloisin lapsi mitä ovat nähneet... en ole sitä niin vakavasti ottanut,koska ainahan kavereiden lapsia kehutaan... mutta onhan se kiva että vieraatkin kehuvat=)
Nyttemmin kehut saa kuopuksen (poika 1v) YLIPITKÄT, tummat ripset.
Ystäväni tyttö saa joka päivä ihasteluja hiuksistaan. Pitkät, valkoiset korkkiruuvikiharat.
Syinä tuohon pitäisi seuraavia seikkoja:
-asutaan paikassa jossa kulttuuriin kuuluu ihastelu ja kehuminen
-lapset ovat vuoden ikäerolla, esikoinen pienikokoinen ja kuopus isokokoinen, eli joidenkin silmiin näyttävät kaksosilta (iät nyt 1v ja 2v) ja toisen silmiin ei ihan, kiinnostusta herättää molemmat
-toinen lapsistamme erottuu ulkonäöltään valtaväestöstä ja kerää huomioa sen takia, kun lisäksi on iloinen ja veikeä niin huomio kääntyy usein positiiviseksi
-olen itse suht pienikoikoinen ja hento (160cm, 44kg) ja tuplarattaat saavat ihmiset ihmettelemään miten näin " pieni" ihminen jaksaa kahden ratasikäisen lapsen kanssa
-lapset ovat tyttö ja poika, koska rakastan vaatteita heidät on aina puettu siististi ja kauniisti. Se miellyttää monen silmää.
Omissa silmissäni he ovat kaiken rehellisyyden nimissä maailman kauneimmat lapset, mutta muiden silmät voivat kertoa muuta. Minusta on kuitenkin kiva kuulla kehuja siitä kuinka kauniita ja suloisia lapsia minulla on. Siksi jaan itsekin noita kehuja muille äideille ja lapsille.
Tyttö kohta kaksi vuotta vetää luonteellaan ihmisiä puoleensa ja tuo nuorempi olemalla " voi että miten pieni" ,nyt kuusi viikkoa..=) Varmasti vaikuttaa se, että kannan nuorempaa usein kantorepussa, on niin näkyvillä.
Ja osittain tullaan kauhistelemaan sitä kun olen niin nuori ja on kaksi pientä.. (22v mutta näytän lähinnä 16vuotiaalta..) Kaipa tuhon vaikuttaa jotenkin sekin miten lähestyttävältä äiti näyttää..? Olen nimittäin aina joutunut, niin hyvässä kuin pahassa, juttelemaan vieraitten ihmisten kanssa. Ja suomalaiset muka ovat sulkeutuneita.. =)
Ihan vauvana kuopus oli oikee mammamagneetti, pyöreet posket isot siniset silmät. Muutaman kerran joka kaupunki/kauppareisulla tälle hymyiltiin, tultiin kehumaan ym. Ei meidän esikoista sillä tapaa koskaan o ihailtu ja olinki ihan ihmeissäni. Nyt tää sulotar on 2,5v ja edelleen kerää ihailevia katseita ja jotenki ihmisten on pakko kommentoida tytöstä jotain =)
Tietäisivätpä vaan neidin oikeen luonteen, hih! Oudolta tuntuu sanoo näin, mut mä en tiedä mitä niin erityistä just tässä lapsessa on vaikka toki onkin ihanin mun mielestä niinkuin siskonsakin.
3-v poika saa ihailua, muttei todellakaan joka kerta kun liikkeellä ollaan. Taitaa kaverisi liioitella. On tuolla meitin pojalla kauniit ja suuret siniset silmät, ja se juttelee kaikille, niin kai tuossa sitten syytä on. Vaikea sanoa objektiivista mielipidettä =).