Ammattikasvattajat painostivat koululykkäykseen - onko kohtalotovereita?

Sehän maksaakin yhteiskunnalle aika paljon. Lykkäys ei todellakaan kerro siitä, että lapsessa olisi jotain vialla, enkä usko, että kukaan leimautuisi sen takia opettajan silmissä. Minusta lykkäys kertoo viisaista vanhemmista, jotka haluavat antaa lapselle hyvän alun koulutaipaleelle.

Tietenkin näissäkin asioissa on näkemyseroja ja ns. asiantuntijatkin voivat tehdä virhearvioinnin.

aiheuttaa sen, että samalla luokalla on lapsia, joiden ikäero on lähes vuoden! Ja koulukypsyyden suhteen ero voi olla paljonkin suurempi.

" Tutkimuksen mukaan koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt, joiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaiseksi. Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat koulun alkuun ja yhden lykkäysvuoden varaan. Perinteinen perusolettamus on ollut, että lykkäys on hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Näin ei näytä tutkimuksen mukaan tapahtuvan, koska lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaana koulunsa aloittaneiden koulumenestys oli hyvä.

Suomessa on julkisudessa toistuvasti keskusteltu koulunaloitusiästä. Koulumenestyksen syitä on kuitenkin etsittävä muualta kuin siitä."

Vierailija:

Mikä tutkimus puhuu lykkäystä vastaan? Parempi minusta on aloittaa koulu vuotta myöhemmin kuin tuplata joku luokka tai että koko koulu menee pommiin liian varhaisen aloittamisen vuoksi.

Ihmisiä ne opettajatkin ovat.



Ja toisekseen kuulosti siltä, että sillä yhdellä opettajalla se lapsi, jolle oli koulunlykkäystä suositeltu, mutta vanhemmat eivät olleet " totelleet" on myös jo leimattu.

Poika jäi sitten ekalle :(

Vierailija:

" Tutkimuksen mukaan koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt, joiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaiseksi. Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat koulun alkuun ja yhden lykkäysvuoden varaan. Perinteinen perusolettamus on ollut, että lykkäys on hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Näin ei näytä tutkimuksen mukaan tapahtuvan, koska lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaana koulunsa aloittaneiden koulumenestys oli hyvä.

Suomessa on julkisudessa toistuvasti keskusteltu koulunaloitusiästä. Koulumenestyksen syitä on kuitenkin etsittävä muualta kuin siitä."

että " poikahan jätetään ekalle" , kun niin pitää tehdä. Ja näpäyttää vanhempia.

Meillä ainakin lapsi oppi tavaroista huolehtimisen vasta toisen luokan keväällä eikä suinkaan ollut luokkansa viimeisiä. Kiinnitin asiaan huomiota, koska itse olen hössö äiti ja minua hävetti, että en osannut opettaa lapselle tavaroista huolehtimista. Niinpä vähän seurailin, miten muut lapset hoitavat asioita siinä samalla, kun kävin vanhempain illoissa (juttelin vanhempien ja opettajan kanssa) ja erityisesti sain seurata niitä lapsia, jotka menivät lapseni kanssa osittain yhtä matkaa kouluun.

Vierailija:

että " poikahan jätetään ekalle" , kun niin pitää tehdä. Ja näpäyttää vanhempia.

Mutta jos lapsi ei esim. ole oppinut lukemaan ensimmäisen kouluvuotensa aikana, on vaikeaa nähdä, miten hänet voitaisiin siirtää toiselle luokalle.

Vierailija:

Poika jäi sitten ekalle :(

Mieluummin tuplaa ekan luokan kuin ei pääse edes kouluun oman ikäluokkansa kanssa.

menestyi myöhemmin loistavasti koulussa (no, urheilussa ei niin hyvin). Hänen älynlahjoissaan ei ollut mitään vikaa, päinvastoin on ehkä jopa keskiveroa älykkäämpi. Mutta kun on syntynyt 31.12.(ja vielä illalla!) voi olla vielä vähän kypsymätön aloittamaan koulunsa sinä vuonna, kun täyttää seitsemän.

Muutaman tunnin kauemmin kun olisi synnystys kestänyt olisi ilman muuta aloittanutkin seur. vuonna.

Ja kyllä, opettajatkin ovat ihmisiä ja hekin voivat ymmärtää, että lapsia on erilaisia ja he jopa tietävät koulutuksesnsa perusteella jotain lapsen kehityksestä.

Uskon edelleen, että lapsi ei leimaudu opettajan silmissä lykkäyksen takia.

Ja todellakaan ketään ei jätetä luokalle jotta vanhempia saisi näpäytetyksi! Vanhempien kanssa keskustellaan kertausmahdollisuudesta ja heidän tulee ANOA kertausta!

ja toisaalta uskon oikein hyvin, että monia asioita tehdään vain sen vuoksi että ennenkin on tehty. Ajatelkaa nyt, eikö koulussa voisi lapset olla sitä varten että he OPPISIVAT olemaan koulussa, siis oppisivat sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, tavaroista huolehtimista ym.? Ja yritetään puhua yleisellä tasolla, jooko, koska kaikista lapsista löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Meillä tosin oli niin, että asiantuntijat eivät suositelleet lykkäystä tiedollisten ja taidollisten asioiden vuoksi. Toisin sanoen poika pärjää ikätasoaan reippaasti yläpuolella oppiaineissa mutta oman toiminnan ohjaus oli meilläkin hukassa. Kiusallinen ristiriita.



Me aloimme pohtimaan näitä asioita jo ennen kun lapsi meni eskariinkaan. En nimittäin halunnut, että hän menisi yksien kavereiden kanssa eskariin ja joutuisi sitten jäämään vielä päiväkotiin kun toiset menevät kouluun.



Ensimmäinen kouluvuosi oli hankala, tietenkään mitään avustajaa ei kunnalla ollut varaa luokkaan laittaa. Yhteistyössä open kanssa siitä kuitenkin jotenkin selvittiin. Toinen vuosi sujui jo helpommin. Nyt on lapsi menossa kolmannelle ja totisesti toivon, ettei uusia ongelmia ilmene.



Eikö teilläpäin ole nollaluokkaa tms.? Jos tällaista vaihtoehtoa ei ole ja katsotte parhaaksi antaa lapsen kasvaa vielä vuoden, laittaisin hänet ainakin toiseen päiväkotiin eskariryhmään. Sieltä tekin vanhempina voisitte saada vaikka vähän uusia näkökulmia tähän asiaan jne.



Voimaa ja rohkeutta sinulle lähettää kanssasisar

lykättäisiin.

Oman toiminan ohjaamisen vaikeudet eivät kerro yhtään mitään oppimiskyvystä. Joillakin lapsilla on vain niin kärsimätön ja äkkiväärä luonne, että asiat kyllä opitaan nopeasti mutta heti kun pitäisi tehdä jotain pitkäjänteistä, kiinnostus lopahtaa. Toiset taas tarvitsevat monta toistoa ja pitkää harjoittelua oppiakseen samat jutut. Luonnekysymys jonka vaikutukset kyllä jossain määrin tasoittuvat iän mukana.

Vierailija:

Oman toiminan ohjaamisen vaikeudet eivät kerro yhtään mitään oppimiskyvystä. Joillakin lapsilla on vain niin kärsimätön ja äkkiväärä luonne, että asiat kyllä opitaan nopeasti mutta heti kun pitäisi tehdä jotain pitkäjänteistä, kiinnostus lopahtaa. Toiset taas tarvitsevat monta toistoa ja pitkää harjoittelua oppiakseen samat jutut. Luonnekysymys jonka vaikutukset kyllä jossain määrin tasoittuvat iän mukana.

Tälläisessa tilanteessa vanhemmat huomaavat kyllä mitä kannattaa tehdä. Minusta kertomasi perusteella lapsi on valmis ekalle.



Sitäpaitsi on leimaavaa aloittaa koulu vuoden myöhemmin..

Vierailija:

Sitäpaitsi on leimaavaa aloittaa koulu vuoden myöhemmin..

vuoden vanhempi tai nuorempi. Kesken koulun tuplanneet olivat tiedossa, mutta eipä heihin(kään) sen kummempaa huomiota kiinnitetty.



Veikkaan, että se on vaan teidän muutaman vanhemman päässä, kun se leimaantuminen tapahtuu. Panette mieluummin lapsenne liian varhain kouluun ja pilaatte hänen koko koulunkäyntinsä ja ehkä lopun elämänsäkin sillä, ettei lapsi vaan leimaantuisi aloittamalla koulunkäynnin vasta, kun on siihen kypsä.