Lue keskustelun säännöt.
Teenkö väärin lastani kohtaan?
14.06.2007 |
Lapseni äo on mitattu ja todettu lahjakkaaksi äo 150.
Hänen koulun 4. luokan keskiarvo lukuaineissa on 8. 4, pitäisikö minun painostaa lasta enemmän käyttämään päätään? (psykologi on tätä mieltä).
Minusta on täerkeintä, että lapsi viihtyy koulussa ja harrastaa ja on ONNELLINEN, terve ja tasapainoinen.
Hänen ammatinhaaveensa on liikunnanohjaaja joka minusta on oikein hyvä haave ja varmasti oiva valinta hänelle joka on liikunnallisesti erittäin lahjakas.
Pittäkö minun silti " ruoskia" älykästä lastani menestymään koulussa vielä paremmin?
Onko vertaistukea/ajatuksia?
Kommentit (54)
testattavana ekaluokalla koulutaitojen suhteen, koska opettajan mielestä oli muita ikäisiään joissain taidoissa selvästi muita edellä, ja haluttiin ' tarkka' arvio taidoista, jotta opetus voitaisiin tehdä paremmin lapsen kehitystasoa vastaavaksi. Eli tämä on meillä se ' ongelma' . Ap:lla ilmeisesti vastaava ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä lapsesi silti " käy psykologilla" .
17
ja ne kuluvat testeihin, eikä kyse ole mistään terapiasta. Ja niitä tehdään ihan yleisesti kouluissa kun ollaan kiinnostuneita lapsen oppimisesta, joko oppimisvaikeuksista tai lahjakkaan lapsen tukemisesta.
sekä osoittaneet lahjakkuutta muillakin osa-alueilla muttei heitä ole ehdotettu tutkittavaksi koska ovat lahjakkaampia kuin lapset yleensä.
Kaikki ne joita tiedän testatun ovat jollain osa-alueella viivästeisiä ei suinkaan edellä muita. Resursseja ei ole riittävästi edes näiden vähemmän menestyneiden testaamiseen joten lahjakkaat jäävät automaattisesti pois.
Tuonkaltaisen väitteen kuulin erään äidin esittävän että lapsi on lahjakas ja tutkitaan vaikka oli viivästynyt puheen oppimisessa sekä sosiaaliset taidot olemattomat ja tulos oli asperger joten suhtaudun varauksella näihin lahjakkaiden tutkimuksiin.
Mutta elä siinä uskossa jos se sinut onnelliseksi tekee.
Minun lapseni on käynyt kolmen psykologin haastatteluissa ja testeissä, koska niissä piti käydä päästäkseen tiettyyn kouluun.
Onko hänelläkin siis ongelma?
Sinulla se taitaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä ei näin toimita.
Ap:n ystävä on myös psykologi joka on jyrkästi eri mieltä tämän kolleegansa kanssa tästä alisuoritumisen uhkakuvasta.
ap
koska kouluun pääseminen edellytti niitä, ja kaksi siskoani, koska he hakivat kouluunpääsyä vuotta ikäluokkaansa aiemmin.
Ovatko hekin siis viivästeisiä ongelmalapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On käynyt psykologilla jos vaikka kerran on siellä poikennut. Tällä kieltäjä-äidillä on vaikeuksia näemmä myöntää lapsensa poikkeavuutta.
Periaatteella " eikö tuo toinen psykologi olekin pönttö ja sinä, ystäväni, samaa mieltä kanssani?" vai onko hän oikeasti haastatellut/tutkinut lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieniä ei testailla muutoin kun heikkolahjaisuuden vuoksi
Lapseni on erikoislahjakas, ei sitä ole ollenkaan vaikea myöntää.
Mutta se että " käy psykologilla" on silti eri asia kuin testaustilaisuudet.
17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä jossain vaiheessa tulee jokin ongelma varhemmin koulunsa aloittaneille, jos ei muuta niin abiristeilylle ei pääse muiden mukana koska on liian nuori.
Se, että koulunpsykologi haluisi hänen pärjäävän paremmin akateemisissa aineissa on hänestä outoa. Lapsihan on hyvänen aika vasta 10v !
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän että osa heistä on niitä jotka ovat YHDESSÄ ASIASSA YLI MUIDEN. Heillä on kuitenkin PALJON PUUTTEITA MONESSA MUUSSA ASIASSA.
erittäin hyvin ovat elämässä pärjänneet. Onnellisia, tasapainoisia - ja koulutettuja.
Täällä meillä ei muuten ole mitään abiristeilyjä - ja hör och häpna - jotkut myös katsovat elämässään vähän muita aspekteja vähän pidempää perspektiiviä kuin abiristeily!
17
miksi osa vanhemmista kasvattaa mieluummin lapsistaan alisuorittajia. Typerykset kun pilkkaavat lahjakkaampiaan ja varmasti siirtävät taidon myös jälkipolvelleen.
neljännellä ei lasketa aineiden keskiarvoa. Tulee vain muutama numero.
Ja oma lapseni on oppinut lukemaan 3 vuotiaana ja kirjoittamaan 4 vuotiaana. Eskarissa sanottiin, että voisin siirtää suoraan kakkosluokalle. Mutta en lähtenyt edes testeihin, koska muut asiat painavat enemmän kuin pelkkä oppimiskyky.
Oma äitini suhtautui suunnilleen samalla tavalla, kuin ap. Kun kasvoin vanhemmaksi, keskiarvokin nousi ja oli yli 9 koko yläasteen ja lukion. Menin yliopistoon ja menestyin ihan ok. En silti koskaan pinnistellyt, menin mistä aita on matalin. En koskaan joutunut työskentelemään oikein minkään eteen. Vanhempani olivat sitä mieltä, että koska arvosanat olivat ihan hyvät ja minä vaikutin eloon tyytyväiseltä, ei ollut mitään syytä ylimääräiseen " ruoskimiseen" .
En itse tiedä, minkä neuvon ap:lle antaisi. Itse toivon, että minua olisi kannustettu vähän ahkerammin. Olisi ollut terveellistä joutua joskus pinnistelemään, oppia pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä ja oppia etsimään rajojaan ja harjoittamaan aivojaan. Toisaalta, ehkä jos olisi ruoskittu, valittaisin nyt, että olisivat vaan antaneet olla ja elää...?
ja todellakin psykologi ei yhdellä vierailulla pysty mittaamaan kenenkään älykkyyttä luotettavasti vaan vaatii useampia käyntikertoja.
Olen seurannut sivusta lasta joka käy näissä testeissä joten väitän että vierailuja psykologin luona on enemmän kuin tuo yksi