*****SyySKuunSissiT to-su*****

Pippurimammalle oikein paljon halauksia ja jaksamisia! Toivottavasti tilanne rauhoittuu.



Tervetuloa kaikille uusille palstailijoille.



Itellä tänään ollu tosi väsyny päivä. Oikein kooma olo ollu koko päivän. Pikkuisella ei ole ollut. Maha heiluu vähän väliä ihan hullun lailla. Pääsi mieskin vihdoin kunnolla tunteen liikkeet. Eilen oltiin maalla maalailemassa. Mä osallistuin vain listojen maalaukseen ulkona

ja mies hoiti maalaukset sisällä.Ei sit jääty edes yösk sinne, kun maalin katku oli sen verran kova. Vielä pitäs saada tapetoitua siellä. Onneks ei tarvi kerralla kaikkee tehä.



Mä vaan koko ajan murehdin tätä mun painoa ja pelkään seuraavaa neuvolaa, sen on jo reilun viikon päästä. Eilen tuli vähän repsahdettua mut muuten oon saanu aika hyvin pidettyä itteni kurissa. Aamusin on tullu keiteltyä kaurapuuro ja keittoja tulee syötyä useemmin. Tänään taas keitin kevyen kalakeiton. Jospa saisin hieman painonnousua hillittyä. Karkit sun muut kyllä houkuttelee uhkaavasti mut mut... Jos juhannuksena antas periks yheks päivää..



Uma81 27+1

Saat kyllä täältä täydet sympatia pisteet.Tosi paskamaisen itsekeskeistä käytöstä ja ajattelua mieheltäsi(MURRR).

Sen verran voin samaistua että mun ex-oli kerran ryyppäämässä(niinkuin aika usein oli viikonloppuisin ja varsinkin silloin kun olin raskaana)mut kerran kun oli taas pois (en ehkä ollut raskaana tai sitten oli km.)tuli mulle yöllä todella voimakkaat menkkakivut jotka kestivät monta tuntia.Mun pienet tyttöni nukkuivat vieressessä huoneessa joten purin peitoa,tyynyä,kättä etten huutaisi täysiä.Lopulta soitin siskolleni joka tuli paikalle pian.Katsoi muo hetken kun vääntelehdin ja olin valkoinen kuin lakana ja sitten soitti ambulanssin.Kun lääkintämiehet tuli paikalle oli pahin jo ohi,olisivat antaneet morfiinia mutta ajattelin että siitä tulee huono-olo(ja kun olokin jo parempi)kieltäydyin.Supistukset siinä sitten laantui ja tuli aamu ja lapsetkin heräsivät.Onneksi sisko laittoi aamupuurot ja sain hetken sängyssä lepäillä.Kun mies sitten tuli kotiin päivällä (kenenlie kottaraisen kainalosta)Kertoi siskoni mitä oli yöllä tapahtunut ja miehen kommentti siihen oli että:Voi,vittu,kaikkee sitä pitää keksiä että sais huomioo,ja sitten halveksuva katse muhun!ETTÄ NÄIN,SIIS MUN EX!

Pointti on siis se että tiedän miltä tuntuu vastaanottaa tommoisia paska kommentteja kuin mitä miehesikin sulle sanoi.

Älä nyt kuitenkaan ihan vielä ala ero suunnittelemaan,kun kuitenkin tämä raskaana olevan mieli on niin vuoristoratainen.

Mitenkäs ne sun supparit nyt?????



Mun supistukset tuntuu olevan pientä sun rinnalla.

Mä olin eilen töissä käymässä n.3 siellä istuskelin ja tultiin kaupan kautta kotiin ja siitä sitten alkoi mojovat supparit että olin 5h sängyn pohjalla ja sattui paljon.Ihan koko tuon ajan supisteli.Jos olis vielä kestänyt jonkin aikaa olisimme lähteneet naistenklinikalle.Nytkin on kyllä sellainen olo että näytille eilisen jälkeen pitäisi ehkäpä mennä.





Tällä erää ei muuta.nähdään taas:)

Elikkäs kommenttia pukkaa...



Tervetuloa uudet!



Jaksamisia ärsyttävien miesten kanssa! Mulla mies on kyllä innoissaan vauvasta ja kovasti toivottu tämäkin on. Kumpikin raskaus meillä lähtenyt hormoneilla, ei luomusti. Ärsyttää välillä vaan, kun mies tuntuu keksivän kaikenlaista tekemistä pihalla, varastossa, autotallissa tai sitten tässä tietokoneella pitkien työpäivien lisäksi. Välillä oonkin napannut auton, kun on töistä saapunut ja sanonut, et terve, nyt lähden jonnekin tai alan itkemään. Välillä kun tuntuu, ettei mihinkään kotoa pääse. Ne hormonit, ne hormonit...



Kotona meinasin olla ainakin 2v. (siihen saakka saan kuntalisää), luultavasti 3v. niinkun tästä esikoisestakin anoin. Mä teen sitten hoitovapaalla keikkaa, kun se näin hoitoalalla on mahdollista ja töitä tosiaan riittää! Tänäänkin olin töissä ja huomenna menen kans. Lähinnä viikonloppuja olen tehnyt. Niistä kun saa kivat korvaukset ja miehellä viikonloput vapaata. Ens viikon su on sitten viimeinen päivä, kun keikkaa teen. Sitten jään lomailemaan ja odottelemaan äippäloman alkua.



Sydämensykkeistä kyseli Sparven. Saitkin jo vastauksia. Sykkeet voi tosiaan aikalailla vaihdellakin. Yleensä lähellä synnytystä sykkeet laskevat tavallista alemmas.



Turvakaukalosta joku kyseli. Meillä on vauvalle toi Gracon autobaby ja tosi hyvä on ollut sen jalustan takia. Huuto.Netissä on niitä paljon myynnissä.



Nyt tuntuu, että unohtui joku aihe kommentoida. Eipä vaan muistu millään mieleen.



Voinnit mulla enimmäkseen ok. Töitten jälkeen tulee iskiassärkyä joksikin aikaa, mutta iltaa kohti on taas helpottunut. Kovasti pyörii tuo Pikkis masussa. Tuntuu välillä ihan ilkeältä, kun kummasti muljahtelee. Harjoitussupistuksia on silloin tällöin, muttei siis kipeitä eikä säännöllisiä. Öisin ei tahdo uni tulla ja vähän väliä saa vessassa ravata tai juomassa, kun on kauhea jano. Turvotusta ei ihme kyllä vielä ole. Esikoista odottaessa olin joutunut jo sormukset näillä viikoilla ottamaan pois, kun niin turposi sormet ja nilkatkin oli hurjan näköiset.



Edea+Pikkis 28+4

Eli noista kaksostenrattaista/seisomatuesta. Mä kans mietin, pärjäiskö sillä seisomalaudalla. Meillä tulee ikäeroa (jos laskettuun aikaan päästään) 2v2kk. Hommasin kaksostenrattaat, kun toi poika on aikamoinen menijä. Viihtyy rattaissa (ainaskin valjaissa), mutta ei malttaisi pitää kiinni rattaiden sivusta enkä uskoisi, että malttaisi seisoakaan tuen päällä. " Vapaana" lähtee monesti hortoilemaan päättömästi ja ihan omaan suuntaan ja harvoin tulee huudellessa luokse. Meillä ei siis vielä tehoa tämä " hei, hei, äiti menee nyt, jäätkö sä tänne" . Riippuu paljon lapsesta, toimiiko toi seisomalauta.

Voih...olipas ikävää luettavaa...kahlasin juuri kaikki kirjotukset läpi ja mielessäni pöyristelin tilanteitanne. Kyllä miehet osaavat ajoittain olla todella ajattelemattomia. Nainen on taas todella herkimmillään raskaana olleessa ja silloin jos koskaan meitä pitäisi pitää kuin kukkaa kämmenellä. Olisiko osittain kysymys juuri tuosta Dumlen mainitsemasta kasvuprosessista uuden asian edellä...vai onko jotkut miehet sitten aina vaan jotenkin kypsymättömämpiä, varsinkin näissä tunnepuolen asioissa.

Meillä tilanne on päinvastainen, mies on kovasti odotuksessa mukana, vaikka tekee välillä pitkää päivää töissä ja jatkaa sitten kotona tuolla pihamaalla. On kuitenkin hellä ja huolehtiva avimies ja isä. Parempaa miestä en olisi voinut saada. Me tosin lähestytään molemmat neljääkymmentä, että voihan olla, että ikäkin tekee jo tehtävänsä. Suurimmat juoksut on juostu ja vastoinkäymiset eletty. Aika kultaa myös muistot. Ei meidänkään elämä aina ruusuilla tanssimista ole ollut, omat kriisit on läpikäyty, mutta nyt on ollut jo pitkään tasaista ja mukavaa. Sen soisin teille jokaiselle! Kaikille todella paljon jaksamista siellä ja muistakaa, että ei pidä antaa itseään kohdeltavan huonosti. Pippurimamma, ota miehesi kanssa puheeksi tämän viikonloput tapahtumat, kun miehen krapula hellittänyt. Toivottavasti saatte asiat läpikäytyä ja voitte palata hyvään arkeen.



Paljon voimasäteitä täältä kaikille sinne!



Haikarapolska 28+6