****HELMET VIIKKO 41****

Jospa minäkin nyt uskaltautuisin mukaan näihin kuvioihin. Elikkäs toista lasta odotan ja laskettuaika on 18.2. tänää olin rakenne ultrassa 20+6 ja kaikki näytti normaalilta. istukka on etuseinässä siksi olen harvakseltaan tuntenut liikettä, se on tässä välillä vähän hirvittänyt. Ensimmäisessä istukka oli takaseinässä. en tiedä kumpi on tulossa mutta ihan samanlainen raskaus on tähän mennessä ollut kuin ekakin ja silloin tuli tyttö.. Emme ole kertoneet vielä muutakuin minun äidille, sehän nyt muutenkin huomaisi. :) nyt vähän paniikki iskee kun täytyy kertoa töissä ja ne ei riemusta hypi siellä! taidan jättää pöydälle vaa lapun että milloin olen jäämässä pois :D no mutta eipä tässä nyt tällä kertaa muuta.. toivottavasti jaksan kirjoitella vielä uudellee, lukemassa käyn kyllä muitten kuulumisia :)

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola, olikin kahden kuukauden tauko. Nyt käynnit onneksi tihenevät ja seuraava on kuukauden päästä. Vointi on kyllä edelleen aivan loistava, mutta on se kiva käydä mittailemassa arvoja ja kuunnella vauvelin sydämen sykettä. Siellä se kovasti sykkikin :) sf mitta oli 25, että aika muhkealla mahalla mennään ilmeisesti! Paino on viimeisen parin viikon aikana noussut todella kovalla tahdilla ja neuvolan täti olikin vähän, että pienemmälläkin nousulla pärjäisi. Veikkasi tällä tahdilla minun loppupainoksi +20 kiloa-huh huh! Toivottovasti tämä olisi nyt vain väliaikainen painonnousupiikki ja tahti hidastuisi vähän. Eipä siihen voi juuri itse nyt vaikuttaa, ehkä tuota suklaansyöntiä voisi hiukan hillitä, mutta kun tekee niin kovasti mieli :)



Tänään sovin esimiehenkin kanssa, että jään pois töistä 18.12. vielä olisi 10 viikkoa töitä jäljellä. Tuntuu kyllä todella oudolta kun kohta sitä pitäisi ruveta käymään kaappeja ja paperikasoja läpi ja tyhjentää sähköposteja-ihan kuin olisi vaihtamassa työpaikkaa. Vaikka tavallaan sitä hetkeksi onkin. Motivaatio alkaa kyllä kummasti laskemaan sitä mukaa kun masu kasvaa ja ajatukset on jo aivan muualla.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



mandariini80 rv 23+2

Häh, en oo ikinä kuullutkaan että jotain nimiä pitäis etukäteen antaa. Ei ainakaan Kättärillä oo koskaan kysytty. Itse olen myös sitä mieltä, että mitä se hätäkaste auttaa; jos vauvalle käy huonosti niin sitten käy, ei se oo kiinni siitä onko nimeä vai ei.. Painostetaanko ihmisiä hätäkasteeseen?



sunny 21+2

bratzh: Meillä mies ja lapset syövät ns . "normaalisti", eli sekaruokaa - tosin kasvispainotteisesti. Teen perheen ruoat itse enkä enää moniin vuosiin ole kokenut lihan käsittelyä hankialaksi, mitä se alkuun oli, kun olin yksin eläessäni tottunut valmistamaan vain kasvisruokia. Teen paljon kasvispohjaisia patoja ja keittoja ym, ja esim kala tai makkara tai jauheliha on helppo lisätä jahka ensin olen ottanut oman annokseni erilleen.



Usein, kun laiskottaa, teen vain kasvisruoan, eikä kukaan marmata lihan puuttumisesta aterialta. Oikeastaan päinvastoin, jos tarjoan useana päivänä liharuokaa niin mieskin saattaa sanoa, ettei sitä aina tarvita. Lapset syövät mielellään ja monipuolisesti niin raakoja kuin kypsennettyjä kasviksia. Tosin heillä on lapsille tyypilliseen tapaan inhokkinsa ja suosikkinsa.



Aikanaan sain itse päättää kasvissyöjäksi ryhtymisestäni ja saman valinnan mahdollisuuden haluan antaa myös lapsilleni. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos he jonain päivänä päättäisivät luopua lihasta äitinsä ja mummunsa vanassa... Sillä myös oma äitini on kasvissyöjä (seurasi aikanaan minua). Itse tiedostin aikanaan tekeväni päätöksen loppuiäksi. Valinta oli täysin oma ja myös lapsilleni haluan antaa mahdollisuuden itsenäiseen päätökseen asiassa. Kuten myös muissa omaa elämää koskevissa suurissa valinnoissa aikanaan. Heillä on oma järki ja omat tunteet ja he saavat itse päättää elämästään jahka siihen itsenäisesti kykenevät.



Mitä raudan syöntiin tulee, niin ei sitä jatkuvasti tarvitse syödä. Itse olen aina toisinaan käynyt mittauttamassa rauta-arvot myös raskausajan ulkopuolella ja jos hb on ollut alhainen niin olen syönyt kuurin. Imetysaikana lisärauta saattaa olla tarpeeseen. Riippuu ihan hemoglobiinistasi tarvitsetko lisärautaa, saattahan elimistö toisilla imeyttää myös kasvisperäisen raudan hyvin...



Sunny-74: En usko, että ihmisiä missään painostetaan hätäkasteeseen. Kun aikanaan keskospoikamme syntyi ei sitä edes harkittu, poika oli koko ajan olosuhteisiin nähden hyvävointinen. Joku nimi on hyvä miettiä valmiiksi ihan vain keskolankin varalle, jos sattuu tuollainen yllätys... Hoitajat kutsuvat pienokaisia mieluumin etu- kuin sukunimillä (ainakin taysissa). Meidän poika oli keskola-aikana nopean ja yllättävän syntymän johdosta (Salama)-Santeri. Varsinaiseksi nimeksi tuli aikanaan Elias.



Katjalah&nelonen rv22+5

Ja jännittävää sellaista, meille tulee tänään nimittäin lauma merirosvoja! :) Huh, tänään on siis kauan kaivatut kuopuksen kaverisynttärit ja olen tämän päivän lomalla miehen kanssa, että ehditään värkätä kakut ja muut. Ja huomenna tulee sitten vielä sukua ja kummeja kylään. Taktisesti pistettiin nämä kaverisynttärit perjantaille, että sunnuntai jää sitten vain toipumista ja oleilua varten.



Tervetuloa Tsanni mukaan, hyvin mahtuu vielä joukkoon! Se on kurjaa, jos työpaikalla on lapsivastainen ilmapiiri, tai ainakin raskausvastainen. Meillä on onneksi tosi myönteinen, vaikka ajat onkin vähän hankalat. Pelkään, että meillä alkaa yt-neuvottelut jossain vaiheesas, alalla niitä paljon jo käydään.



Mimmi: Minulla on ikävä kyllä kauhea makean himo tätänykyä, toffeesuklaa on ihan suosikki..! Eilen taas päätin, että nyt suklaat nurkkaan ja porkkanat esiin, toivottavasti päätös pitää ainakin jonkin aikaa. Se olisi hyvä, kun pystyisi edes viikonloppuun rajoittaman sen herkuttelun, että olisi karkkipäivä. Näin oli aiemmin, mutta sitten tuli repsahdus.



TiiaMariia: Millä koeajalla olet? Toivottavasti saat viihdytettyä itseäsi sukkaa kutomalla..! Ja sarastuslampusta on minulla kokemusta. Hankittiin sellainen viime syksynä ja olen kyllä tykännyt. En käytä herätyskelloa enää ollenkaan, vaan herään siihen valoon. Tilattiin netistä yhden tutun suosituksesta, hän on tekninen tyyppi ja oli perehtynyt eri vaihtoehtoihin. Meille tuli sellainen, missä on ledit, ei kuluta niin paljoa sähköä ja kestävät pidempään, joten vähän ympäristöystävällisempi.



Meillä kanssa poika-nimet hukassa, tytölle olisi jo valmiina ainakin minun päässäni. Miehellekin siitä jo sanoin, mutta en nyt ihan saanut selvää kommenteista. Vaikea motivoitua miettimään sitä poikanimeä, kun on sellainen olo, että se on tyttö... Mutta pitää ehkä aktivoitua.



Mandariini: Minä jään pois töistä 15.12. eli enää 9 viikkoa töitä..! Tuntuu kyllä todella vähältä. Pidän alkuun vähän hiihto- ja joululomaa ja varsinainen äitiysloma alkaa vasta 29.12. Nyt on niin hirveä kiire töissä, että ei oikein ehdi muuta kuin sammutella tulipaloja, mutta tuota siivoushommaa minäkin olen miettinyt ja aina välillä yrittänyt vähän karsia jo kaikkea. Miten pitkiä kotonaolo aikoja suunnittelette? Itse ajattelin nyt alkuun olla 1,5 vuotta ja sitten mahdollisesti vielä vähän lisää. Ja elättelen toivoa, että mies voisi olla puolisen vuotta, koska en haluaisi ihan pientä pistää hoitoon. Haaveena olisi, että vasta kolme vuotiaana, mutta ei taida rahat moiseen riittää. Mutta jos sinne 2,5 vuoteen pääsisisi, niin hyvä olisi.



Jaha, sitten täytyy kai mennä siivoamaan ja pakkaamaan lahjoja. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille helmille!



Hilpsu rv 23+0

Aikaa on taas kulunut siitä kun viimeksi kirjoittelin ja paljon on välillä tapahtunutkin. Lukemassa olen käynyt keskusteluja melko usein kuitenkin.



Viikko sitten oli rakenneultra ja odotin sitä kovasti jännittyneenä. Kaikki oli kuitenkin mainiosti, koko vastasi edelleen viikkoja ja rakenteet oli kuten pitikin. Täällä päin ei sanota sukupuolta, eikä edes arvata. Kuulemma se voisi aiheuttaa eettisiä ongelmia, kun tietyt etniset ryhmät saattaisivat päätyä aborttiin, jos lapsi olisi ns. väärää sukupuolta, mutta lääkäri ei voi äidin taustan perusteella jättää sukupuolta kertomatta, jos se muille kerrotaan. Mutta ehtiihän tuo vielä selvitä! Alkuun olin melko varma pojasta, mutta nyt on alkanut tulla jopa vähän enemmän tyttöolo. Yksi kumpaakin on ennestään, ja oireet kyllä muistuttaa enemmän tytön odotusta. Eipä ole tullut "poikaviivaakaan" mahaan, poikaa odottaessa se ulottui alhaalta rintoihin asti. Ja rinnoista puheenollen, ne on kasvaneet hurjasti, toisin kuin silloin kun odotin poikaa. Vauvan sykkeet on olleet samoissa lukemissa kuin tytölläkin aikanaan. Mutta yritän minäkin olla liikaa ajattelematta kumpaakaan sukupuolta, kumpikin on aivan yhtä tervetullut!



Nimiä on meillä mietitty, ja 2-3 hyvää vaihtoehtoa olisi tarjolla, oli vauva sitten tyttö tai poika. Päätetään kai lopullisesti sitten synnärillä kun nähdään, miltä vauva näyttää. Toinen ja kolmas nimi on valmiina, ne tulee suvusta.



Mäkin olen parhaillaan saikulla, issiaskipu kävi istuessa aika mahdottomaksi. Pitää yrittää nyt saada se kuntoon, niin pärjään vielä toisenkin puoliskon raskaudesta.



Vauvan liikkeet ei vielä(kään) oikein tunnu mahan päälle, mitä nyt joskus satunnaisesti. Muu perhe ei ole niitä päässyt vielä tuntemaan. Istukka etuseinämässä vaimentaa niitä tehokkaasti, viimeksi näihin aikoihin tuntui jo päällekin, vaikka silloin oli rasvakerrosta enemmän eristeenä.



Onneksi on viikonloppu edessä! On niin ihanaa saada rauhassa viettää aikaa perheen kesken. Mukavaa viikonloppua itse kullekin!



Rallentando 20+3

Heippa vaan näin loppuviikosta!



Tosta nimi jutusta, ei kukaan hätäkasteeseen painosta sehän on jokaisen uskon asia eikä kaste ole nimen antamista varten. Se vaan tulee se nimi kasteen yhteydessä yleensä ilmoitettua kun siinähän ilmoitetaan että tämä lapsi (ja sitte se nimi) liitetään Jumalan lapseksi. Mutta tosiaan tuo, että jos lapsi joutuu olemaan pitkään sairaalahoidossa esim. keskosuuden vuoksi, niin onhan se mukavampi kutsua häntä nimeltä ku esim. kokoajan vauva Virtaseksi.



Meillä on pojan nimi ihan selvillä, mutta kun se lääkäri sitä tyttöä veikkaili... Oli jo yks nimi tytölleki mietittynä, mutta se ei enää tunnu niin vahvasti oikealta. Tässäpä sitte aletaan varmaan viikonloppuna pähkäileen nimeä.



Maanantaina olis sitte seuraava neuvola, mukava päästä ne ydänäänet kuunteleen, vaikka potkut tuntuuki hyvin. Otan pojan mukaan, niin saa hänkin kuulla vauvan ääniä.



Mulla on nyt lonkat kipeytyneet aina öisin, eikä lattialla leikkiminen tunnu kivalta. Tänäänkin kerhossa vaan istuatörötin penkillä kun ei millään saattanut lattialle mennä. Kävin hammaslääkärissä ja ikenet on todella huonossa kunnossa. Ilmeisesti tämä vauva vaikuttaa siihen.



Mutta mukavaa viikonloppua kaikille, meillä tosin vähän surullisempi kun mennään hautajaisiin mutta kuitenkin. Maanantaina sitte taas neuvolakuulumisia.



Sittis rv 23+5

Hetkeksi uskalsin istahtaa tähän koneelle ja lukea nopsaan teidän kuulumiset:)



Eli saikulla ollaan ensi torstaihin asti ja istuminen tekee TODELLA kipeää ja varsinkin sit ylösnouseminen. Olen siis Rallentandon kohtalontoveri.... Viimeiset päivät ovatkin kuluneet lähinnä maatessa ja pieniä kävelylenkkejä tehdessä. Työterveyslääkäri ei kyllä lupaillut mitään loistavaa jatkoa mun raskaudelle, epäili että olo menee vaan huonommaksi. Kaksi selkäleikkausta, mun työ ja tää raskaus on vaan yksinkertaisesti liikaa mun huonolle selälle:(



Fysioterapeutilla kävin tänään hakemassa jumppaohjeita ja sain lainaan sellaisen tukivyön. En sit tiedä auttaako mitään mutta kannattaahan sitä kokeilla.



Hilpsu pohti kuinka pitkään olla kotona. Mä ajattelin, että josko vaan talous kestäisi niin olisin sen 2 ja puoli vuotta, että elo-syyskuussa 2011menisi töihin (meniköhän se noin mun laskupäällä?!?) Esikoisesta olin aikanaan 2v3kk ja kuopuksesta 2v6kk, että kyllähän tämän kolmannenkin kanssa samoihin pitäisi päästä.



Nimiä olivat myös monet miettineet. Mulla olisi tytölle muutama hyvä vaihtoehto, pojalle vain yksi... Jotenkin noiden tyttöjen nimiä on vaan niin helpompi keksiä.



Mutta nyt täytyy lopettaa, ettei selkä taas täysin jumiudu.



Mukavaa viikonloppua kaikille! ...Mullakin se on "vapaa" ekaa kertaa heinäkuun puolivälin jälkeen koska olen saikulla....



Miina ja rv22+6

Hilpsu: Lääkäri kirjoitti mulle viikon koeajan työssä olemiselle, että jos koen että tuokaan homma mitä nyt teen ei sovi, niin kirjoittaa loppuajaksi saikkua. Kun ei heti halunut kirjoittaa, kun puhu, että ikävää kun paukahtaa kelan rahoille.

Että töissä ajattelin olla ihan loppuun asti jos nyt paikat kestää ja alotan äippäloman sitten 30pvää aikasemmin.

Tiedä tosin sitä, että vaikka irtisanottaisiin ennen sitä. Meillä kun lakkautetaan työpaikka ja kaikki irtisanotaan. H-hetkeä ei kukaan tosin osaa varmuudella sanoa. :/



Omaa napaa. Alkanut tuota oikeaa kylkeä ihan tuosta tissin alta koskemaan ja ihan kunnolla, kun koittaa sängyssä asentoa etsiä, niin hyvä ettei itkua saa vääntää. Välillä taas tuntuu kun se olisi puuduksissa. (Siis kylki.) Ainoa asento missä on hyvä olla vähän aikaan niin selällään. Siinäkään voi koko yötä olla... ei oo helppoa.

On tissitkin kasvaneet ihan mielettömiks. Kävin eilen ostamassa uudet liivit, niin E-kuppihan sieltä piti pongata. C-kupista lähdetty liikenteeseen. Ei kai noi hinkit enää voi kamalasti isontua?? Joudun kohta käymään jossain maatalouskaupassa ostamassa lehmien tissiliivit. :D

Unet ovat alkaneet olemaan todella ahdistavia. Ei ole ollenkaan kiva herätä unesta ja todeta, että kiitti tästäkin. Menny monta aamua pilalle noista unista ja nämä unet vielä muistaa monen päivän päästäkin. Pitäisi saada nyt joku unen tulkitsija käsiin ja sen kanssa jutella. Jos sais noista unista pikkasen parempia.



Masuasukki on ollut todella eloisalla tuulella viimepäivinä. Ihanaa! Potkut osaavat olla aika tömäköitä. Lirissä olen jos on yhtä kova potkimaan myöhemmälläkin. Uskalla mihinkään kauppaan mennä, pissat varmasti housuissa. Tällä hetkellä on pissarakko aika nimittäin hyvin ollut tulilinjalla. :)



Eilen kävin kaupungilla kiertelemässä. Pahoja nuo lastenvaateliikkeet, voisi ostaa melkeinpä kaikki mitä näkee... ja mikä niistä vaatteista tekee niin ihania? Onneksi sain pidettyä näppini kurissa. Alkaa olemaan noita vaatteita ihan liian kanssa nurkissa. Tulevat isovanhemmat ja isoisovanhemmat piitävät siitä huolen, että on naperolla vaatetta.

Pääsisi vaan remppaamaan tuota vauvan huonetta. Pääsisi laittelemaan vaatteet ja muut paikoilleen. Odottavan aika on pitkä. Sitä huonetta pääse vielä moneen viikkoon laittamaan.



Nyt nukkumaan, tulee lisäiltyä tekstiä tuonne väliin lisää ja kohta tiedä enää itsekään mitä on kirjottanut. Joten öiöi!



TiiaMariia, rv 22+5

Heips,



ehdinpäs minäkin vielä tämän viikon pinoon kirjoittamaan...



Sunny 74: Kiitoksia kommenteista noihin kystiin. Löysin täältä palstalta jo muutamia tarinoita, missä lapsella oli ollut kystia aivoissa ja kaikki silti hyvin, ja mukava oli kuulla sinunkin tarinasi. Mitä useampi "loppu hyvin kaikki hyvin" -tarina niin sen parempi :) On taas ihan rauhallinen ja luottavainen olo. Varasin joka tapauksessa ajan sinne 4D-ultraan, se olisi 29.10. Voi sitten mennä jos siltä tuntuu, tai ehtii vielä perua jos tuntuukin siltä ;) Juuri nyt ennen kaikkea houkuttaa se sukupuolen selvittäminen ja ne 4D-näkymät...



Nimistä täällä on ollut juttua. Me ei olla vielä kunnolla ryhdytty niitä miettimään, oli ajateltu että homma helpottuisi jos saisi tietää sukupuolen rakenneultrassa mutta lapsonen oli salaperäisellä tuulella sen suhteen. No , katsotaan nyt jos mennään sinne 4D-ultraan vielä. Vaikka pitää kai se joka tapauksessa varmuuden vuoksi keksiä molemmat nimet.



Minulla on kyllä pyörinyt koko raskauden ajan yksi tietty tytön nimi mielessä... Itse asiassa se alkoi jo vähän ennen raskautta vaikka tämä raskaus ei ollutkaan erityisen suunniteltu juttu, siis tietoisella tasolla. Jos tulee tyttö niin pitää varmasti se nimi hänelle antaa, mutta olisiko se sitten ensimmäinen etunimi, pitää vielä kuulostella. On nimittäin aika yleinen nimi pikkuväen joukossa nykyään, ja toisaalta olisi kiva antaa lapselle joku vähän erikoisempi nimi, ei kuitenkaan liian erikoinen. Nimikirjoja olen lainannut kirjastosta, niitä kun vaan ryhtyisi lukemaan...



Ai niin, ilmoittauduin synnytyslaulukurssille, se alkaa puolentoista viikon päästä. Onkos joku muu ollut tai menossa? Minä en kyllä ole mikään laululahjakkuus, mutta vähän olen koettanut vauvalle lauleskella ja ajattelin, että sieltä kurssilta voisi saada apuja ja varmuutta äänenkäyttöön. Olen myös kuullut, että joillain se lauleskelu on auttanut tosi paljon synnytyksessä. Ja kun nyt tässä tosiaan esikoista odottelen, niin on mahdollista kokeilla kaikkea tuollaista, jos ei vaikka mahdollisissa myöhemmissä raskauksissa ehdi. Joku täällä taisi vinkatakin että kannattaa ottaa kaikki irti esikoisen odottelusta ;)



Tervetuloa uusille, ja oli kiva kuulla kuulumisia pidempään hiljaa olleilta. Voimia ja kaikkea hyvää alkavaan viikkoon, meille kaikille :)



- Metta ja helmiäinen rv 20 + 5