"Miksi erositte? Teillähän oli niin hyvä suhde"
Miksi olette lähteneet ns. hyvästä suhteesta, jos eron taustalla ei ole ollut mitään pettämistä tai muuta raskasta syytä erolle?
Erosin juuri tällaisesta suhteesta mitä kaikki kaverit ja tutut piti unelmasuhteena, ja olen yllättynyt siitä miten moni kysyy tuota suoraan.
Kommentit (38)
Miksi sitten pitää esittää jollei asiat ole ok? Onhan vikaa näissä esittäjissäkin että ulospäin luodaan hyvä ja rento kuva. Tosin joskus ei ole mitään kitkaa tai ongelmia että suhde on esim. liian kaverillinen eli ollaan ihan hyvissä väleissä joten ei tarvitse esittäkään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä outoa asiaa kysytään eikä ilmiselvää.
Miksi muuten erositte, jos oli hyvä suhde?
Ei se sinulle kuulu. Sinulle ei kuulu muu kuin oma parisuhteesi.
Joo, ei meidän koskaan kannata puhua mistään syvällisemmästä. Säästä puhuminen riittää.
Miten vtussa sinä puhut syvällisiä jollain saatanan vauvapalstalla ventovieraan ihmisen kanssa hänen avioliitostaan?
Sivusta vastaan että, joskus se puhuminen on helpompaa sille ventovieraalle, kun ei tarvitse selitellä mitään turhia. Kokeilisit joskus itsekki, etkä vaan provoilisi tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit, ap? Mitä vastaat kyselijöille?
Onko joku ihan oikeasti niin moikka, että alkaa kyselemään toisilta niin yksityisiä asioita. En minä ainakaan ole koskaan kysynyt kenenkään eron syytä. Kertovat itse jos haluavat.
Tämä on jännä eroavuus ihmisissä: Toiset ovat sitä mieltä, että toinen kertoo jos haluavat. Mitään henkilökohtaista ei oikein saa kysyä.
Minä olen sitä koulukuntaa, että en kerro itsestäni mitään, ellei toinen kysy. Tulkitsen, että jos minulta ei kysytä, niin hän ei ole minusta kiinnostunut.
minulla on lapsuudenkaveri, joka on ensimmäinen tyyppi. Hänen kanssaan on tosi tylsää. Pelkkää hänen omaa monologiaan. Minä olen pelkkä statisti suhteessa. Kuuntelija.
Tultiin hyvin toimeen ystävinä mutta parina oltiin muututtu toimimattomaksi. Vaikka meillä oli todella paljon yhteisiä harrastuksia, yhteiset kaverit ja vietettiin yhdessä aikaa päivittäin, mielipiteemme siitä mitä halutaan tulevaisuudelta ihan parisuhteen osalta muuttuivat ihan täysin parisuhteen loppupuolella mm. asumismuodon, asuinpaikkakunnan, lasten määrän ja muiden tällaisten asioiden suhteen. Lopulta todettiin että ei saada aikaan kompromisseja jotka eivät katkeroita toista ja jatkettiin ystävinä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit, ap? Mitä vastaat kyselijöille?
Onko joku ihan oikeasti niin moikka, että alkaa kyselemään toisilta niin yksityisiä asioita. En minä ainakaan ole koskaan kysynyt kenenkään eron syytä. Kertovat itse jos haluavat.
No mitä vastaisit, jos joku kysyisi?
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kun kerroin eräälle tuttavalle että olin aloittanut psykoterapian. Hän ihmetteli mitä ongelmia minulla muka voi olla, kun kaikki näytti HÄNEN silmiinsä niin hyvältä.
Tuo ei ollut tuttavaltasi kysymys, vaan kohteliaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on näitä, joilla kulissit kunnossa, mutta todellisuus on helvetti.
Ja lapset joutuvat elämään siinä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää esittää jollei asiat ole ok? Onhan vikaa näissä esittäjissäkin että ulospäin luodaan hyvä ja rento kuva. Tosin joskus ei ole mitään kitkaa tai ongelmia että suhde on esim. liian kaverillinen eli ollaan ihan hyvissä väleissä joten ei tarvitse esittäkään mitään.
Miksi ei saisi esittää? Ei minua ainakaan kiinnostaisi mainostaa ja puida jotain pas kaa parisuhdetta ympäristön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No miksi te siis erositte?
Oli aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä eli huvikseni.
Miksi päin vastoin miksi ,sitten sellaisesta parisuhteesta ennenkään erottu, jossa mies vapaalla joi ja oli väkivaltainen, vaan jäätiin väkisin elämään tämän kanssa Lasten vuoksi!??
Kyllä minusta oisi ollut Oman mielen terveyden ja lasten turvallisuuden vuoksi erota! Sitten vanhempana ovat muistelleet lapsuuttaan.
No iteppä on jokainen valinnut elämänsä .
Vierailija kirjoitti:
Tultiin hyvin toimeen ystävinä mutta parina oltiin muututtu toimimattomaksi. Vaikka meillä oli todella paljon yhteisiä harrastuksia, yhteiset kaverit ja vietettiin yhdessä aikaa päivittäin, mielipiteemme siitä mitä halutaan tulevaisuudelta ihan parisuhteen osalta muuttuivat ihan täysin parisuhteen loppupuolella mm. asumismuodon, asuinpaikkakunnan, lasten määrän ja muiden tällaisten asioiden suhteen. Lopulta todettiin että ei saada aikaan kompromisseja jotka eivät katkeroita toista ja jatkettiin ystävinä. Ap
Minusta on hyvä, jos kerrot tuon asian etenkin heille, jotka vasta aloittavat seurustelua. Yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat ovat tärkeitä, eikä niitä hormonihuuruissa tajua tarkastella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä outoa asiaa kysytään eikä ilmiselvää.
Miksi muuten erositte, jos oli hyvä suhde?
Ei se sinulle kuulu. Sinulle ei kuulu muu kuin oma parisuhteesi.
Joo, ei meidän koskaan kannata puhua mistään syvällisemmästä. Säästä puhuminen riittää.
Miten vtussa sinä puhut syvällisiä jollain saatanan vauvapalstalla ventovieraan ihmisen kanssa hänen avioliitostaan?
No, juuri anonyymisti pystyy puhumaan syvällisiä, kun toisella ei ole kasvojen menettämisen pelkoa.
Ai, syvällisesti puhumisesta menettää automaattisesti kasvonsa?
Se eroaja voi kertoa, jos sillä on tarve. Voi nätisti kysyä, että haluatko puhua siitä. Mitään oikeutta ei ole udella ja penätä, että pääsisi vain näätimään ja pätemään.
Perhehelvettiä on oikeasti tosi harvassa kodissa. Tottakai päihdeongelma, henkinen/fyysinen väkivalta ja esim. taloudellinen väkivalta on perusteltuja syitä eroon. Mutta useimmisssa tapausissa ei näin ole.Ja miksi fiksuna itseään pitävä ihminen olisi parisuhteessa ja tekisi pari-kolme lastakin luonnevikaiselle kumppanille?!?
Eron syy (yleensä naisen ) kyllästyminen arkeen, lapsiperhe-elämän ja työelämän sovittaminen yhteen, puolison pitäminen itsestäänselvyytenä. Nähdään puolisossa vain vikoja, ei noteerata puolison hyviä puolia..
Monilla naisilla on epärealistisia kuvitelmia omasta markkina-arvostaan ja siitä millaisia miehiä vapailla markkinoilla on. Epärealistisia kuvitelmia uuden onnen ja uusperheiden toimivuudesta..
Siksi ihmiset ihmettelevät ja kysyvät eron syitä. Ei kukaan kommentoi niinkään lapsettoman parin eroa, mutta kun kuvioissa on lapsia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kun kerroin eräälle tuttavalle että olin aloittanut psykoterapian. Hän ihmetteli mitä ongelmia minulla muka voi olla, kun kaikki näytti HÄNEN silmiinsä niin hyvältä.
Tuo ei ollut tuttavaltasi kysymys, vaan kohteliaisuus.
Silkkaa vähättelyä se oli, vaikka hän yritti naamioida sen välittämiseksi.
Ja koettakaa nyt ymmärtää että viaton uteliaisuuskin on monesti vain juoruamishalua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit, ap? Mitä vastaat kyselijöille?
Onko joku ihan oikeasti niin moikka, että alkaa kyselemään toisilta niin yksityisiä asioita. En minä ainakaan ole koskaan kysynyt kenenkään eron syytä. Kertovat itse jos haluavat.
Tämä on jännä eroavuus ihmisissä: Toiset ovat sitä mieltä, että toinen kertoo jos haluavat. Mitään henkilökohtaista ei oikein saa kysyä.
Minä olen sitä koulukuntaa, että en kerro itsestäni mitään, ellei toinen kysy. Tulkitsen, että jos minulta ei kysytä, niin hän ei ole minusta kiinnostunut.
minulla on lapsuudenkaveri, joka on ensimmäinen tyyppi. Hänen kanssaan on tosi tylsää. Pelkkää hänen omaa monologiaan. Minä olen pelkkä statisti suhteessa. Kuuntelija.
Eli siis eroavaisuus on siinä, että on normaali-itsetuntoisia ihmisiä, jotka ymmärtävät, että ihmissuhteet perustuvat pääsääntöisesti kiinnostukseen toisesta ihmisestä ja tämän elämästä ja sitten heikkoitsetuntoisia ihmisiä, joita pitää koko ajan tuollaisilla sosiaalisilla tempuilla pönkittää ja vakuutella, että kyllä minä sinusta olen kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Perhehelvettiä on oikeasti tosi harvassa kodissa. Tottakai päihdeongelma, henkinen/fyysinen väkivalta ja esim. taloudellinen väkivalta on perusteltuja syitä eroon. Mutta useimmisssa tapausissa ei näin ole.Ja miksi fiksuna itseään pitävä ihminen olisi parisuhteessa ja tekisi pari-kolme lastakin luonnevikaiselle kumppanille?!?
Eron syy (yleensä naisen ) kyllästyminen arkeen, lapsiperhe-elämän ja työelämän sovittaminen yhteen, puolison pitäminen itsestäänselvyytenä. Nähdään puolisossa vain vikoja, ei noteerata puolison hyviä puolia..
Monilla naisilla on epärealistisia kuvitelmia omasta markkina-arvostaan ja siitä millaisia miehiä vapailla markkinoilla on. Epärealistisia kuvitelmia uuden onnen ja uusperheiden toimivuudesta..
Siksi ihmiset ihmettelevät ja kysyvät eron syitä. Ei kukaan kommentoi niinkään lapsettoman parin eroa, mutta kun kuvioissa on lapsia..
Sinähn et voi tietää toisten perheiden helveteistä. Et elää niissä. Sinulla on on empiiristä kokemusta vain omasta parisuhteestasi.
Eikö toi ole ihan normaali kysymys? Aina kun kaveripiirissä on erottu, niin sitä asiaa käsitellään ystävien kesken.