Siis kokemuksia oppilastyöryhmän ja vanhempien palaverista?

yleensä se on oppilashuoltoryhmä. Asenne ja ilmapiiri vastaavissa tapauksissa vaihtelevat. Aika paljon riippuu siitä, esiinnytkö itse kuin järkevä ihminen vai väikutatko sekavalta, väkivaltaiselta, pähdeongelmaiselta tms.



Käytännössä et voi olla suostumassa yhteistyöhön, sitä on kumminkin turha miettiä. Voit vain yrittää toimia yhteistyössä järkevästi.

Oppilashuoltoryhmä siis. Kyllä meiltä kysyttiin saako lapsen asian ottaa siellä esille. ja ihan tavallinen perhe ollaan, lastentarhanopettajaåiti ja sairaanhoitajaisä joten ei todella huonosti käyttäydytä. Huolena vain että miten palaveri sujuu ja toivottavasti lapsen parhaasta päästään yhteisymmärykseen Tuntuu niin hurjalta kun iso ryhmä asiantuntijoita yhdestä suht tavallisesta lapsesta kertomassa.

Huonoja kokemuksia, minulta ei kysytty mitään saako käsitellä pojan asioiata.Lisäksi sai vaikutelman kuin poikamme olisi opettajanhuoneen yleinen puheenaihe. Yhteinen palaveri myös kammottava.

jos kieltäydyt, vaikutat huonolta vanhemmalta ja silloinhan opettajilla on syytä epäillä, ettet toimi lapsesi parhaaksi. Sitten koulu tekee lastensuojeluilmoituksen.



Kyllähän ne aika ongelmakeskeisiä palavereita on. Ts haukkumista peräjälkeen. Mutta ainoa keino on todella käyttäytyä järkevästi ja kertoa, mistä lapsen ongelmat teidän mielestänne johtuvat ja miten niitä teidän mielestänne voisi auttaa koulussakin. Jos lapsella on joku diagnoosi, olisi hyödyllistä saada mukaan myös hoitotaho, joka voisi myös opastaa koulua. Muuten menee helposti siihen, että teitä kotona painostetaan lopettamaan ongelmat yksin, vaikka se todennäköisesti ei ole teille mitenkään mahdollista - ettehän te ole siellä koulussa, missä ne esiintyvät.

Sitä juuri pelkään, että miten vaikeuksista keskustellaan. lapsi on ihana ja positiivinen, kiltti ja huumorintajuinen meidän sekä myös opettajan mielestä. Avustajaa tarvittaisiin useammin, mutta kun ei kaupunki myönnä. vaikea tietää mkä olisi oikea ratkaisu, sillä keskittymisvaikeus on suht pysyvä ongelma ja mitään oppimisvaikeutta ei lapsellamme ole, motorisista ongelmista johtuvaa hidasta kirjoittamista lukuunottamatta. Toimintaterapeutti on luvannut tulla koululle antamaan opetajalle tietoa ja ohjeita, mutta opettaja ei vaan ole saanut soitettua.

Ennen ekan luokan alkua toivoimme lykkäystä koulun alkuun, mutta silloin sekä eskariope ja erityisopettaja että psykologi kokemuksen ja testien perusteella vakuuttivat, että poika on koulukypsa ja nämä vaikeudet vain tulee koulussa huomioida. Myöskään pienluokkaa he eivät suositelleet, sillä siellä kaikilla on keskittymisvaikeuksia ja monilla myös käyttäytymisongelmia, mistä lapsemme ei hyötyisi ollenkaan vaan parempi olla tavallisessa luokassa, johon toivottiin avustajaa.

poikamme 4lk, oppilashuoltoryhmän puheenaihe, ja tuntuu että ihan koko koulun puhenaihe. :(



Rehvakas, häiriköi ja silleen. Todettu oppimisvaikeuttakin.



Opet suosittelis siirtoa pienryhmään toiseen kouluun? En tiedä, jotenkin ottaa ´pannuun koko homma. Poika on fiksu kuin mikä, noin niinkui yleisesti. Tosin tiedän ettei opi "normaalilla" tahdilla kuten siskonsa. Mutta silti tosi fiksu, mutta ehkä hitaammin tietoa omaksuva.



Open kanssa kyllä ollaan "hyivn " väleissä koska pelkään että muutoin poika joutuu vielä tiukemmalle koulussa. :((

meillä ainakin käsitellään kaikki oppilaat eikä kysytä vanhempien mielipidettä siihen.

kannattaa suostua! Siellä on todennäköisesti opettajien edustaja, luokan opettaja, rehtori, terv.hoitaja, erityisopettaja ja koulupsykologi. Lapsen parasta tosiaan tahtovat kaikki.

Ongelmakeskeisiähän ne tuppaavat olemaan, mutta eipä siellä oltaisikaan, jos kaikki olisi kuin linnunmaitoa vain. Ja kyllähän ne ongelmatkin pitää voida ottaa puheeksi. Eli siihen kannattaa varautua, että siellä ei kuule ainoastaan, kuinka ihana ja mukava ja fiksu lapsi teillä onkaan. meillä tosin tuotiin kyllä esille ne lapsen vahvuudetkin ja mietittiin, miten niitä voidaan käyttää hyväksi.



Mutta siis ennen muuta käytiin läpi ongelmia, mietittiin niihin ratkaisuja, sovittiin yhteisistä linjavedoista yms. ja saimme paljon vinkkejä siihen, miten lapsen kanssa kannattaisi edetä. Tästä on nyt jo pari vuotta kun olen viimeeksi kyseisessä tilanteessa ollut, mutta tuskin ne nytkään mitään yleisiä "kivitetään vanhemmat"-tilaisuuksia ovat.

miten ihmeessä yksi oppilas voisi olla oppilashuoltoryhmän tai koko opettajainhuoneen puheenaihe? En jaksa uskoa, että siellä olisi aikaa tuollaiseen.

jotka tarvitsevat apua ja lupaa ei kysytä vanhemmilta. Ihan oikeasti oppiashuoltoryhmässä on tarkoitus auttaa lasta. 20 vuotta olen ollut töissä koululla ja voin taata, että ei yksikään lapsi ole opehuoneessa jatkuvana puheenaiheena, vaikka vanhemmista niin tuntuukin. Vanhemmista tuntuu aivan varmasti todella pahalta, kun koulusta tulee vähemmän kivaa palautetta. Väkisinkin niskakarvat nousevat pystyyn ja vanhemmlla on halu kaikilla mahdollisilla tavoilla puolustaa lastaan. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää. Kun on kyse omasta lapsesta, on aihe todella arka. Yritä kuitenkin päästä näiden tunteiden yli. Muista, että kyseessä on palvelu, jonka yhteiskunta tarjoaa sinulle ja lapsellesi. Näillä toimenpiteillä halutaan tukea lastasi kasvamaan aikuiseksi, joka pärjää elämässä. Yritä lähteä rakentavalla mielellä mukaan. Ketään vanhempaa ei turhaan kutsuta koululle, vaan ongelmat ovat todellisia. Sano, että että otat vastaan kaiken avun ja ohjeet, joita on mahdollista saada. Kuuntele asiantuntijoita. Sinulla on aivan varmasti ollut asian takia todella paha mieli ja todella suuri huoli lapsestasi. Toivon sinulle voimaa ja toivottavasti löydät apua. Iloisena asiana voin sanoa, että tunnen monta nykyisin aikuista oppilasta, joilla menee todella hyvin, vaikka he aikoinaan ovat olleet oppilashuoltoryhmän "käsiteltävinä". Yritä jaksaa!