***SYYS04 Loppuviikkon helteiset! ***

Koitan laittaa ees omaa napaa, ettei kirjoittaminen taas jää. Jotenkin mulla on ollu viime aikoina kestoketutus päällä, niin se sitten vaikuttaa vähän kaikkeen.

Ja nämä helteet myös.

On me toki nautittu, mutta aina tästä tulee myös uusia haasteita. Kaapit on pitäny taas penkoa, että on löytäny kaikille helteeseen sopivaa kampetta. Iika ei malta nukahtaa päikkäreille, kuikuilee vaan rattaissa. Sisälle en oo ees viittiny yrittää. No, yöllä väki nukkuu suht hyvin, mutta ite en osaaa mennä ajoissa nukkumaan. Ja sittenpä aamulla väsyttää. Kotityötkin tökkii.

Silti on kyllä ollu ihanat ilmat. Iikakin on ollu niin mielissään paitasillaan pihalla (varjossa toki).

Pekkaa on vaan itikat purru aika pahoin, mutta ei se tunnu onneks poikaa haittaavan.



Esikoisella ollu uimakouluviiikko.



Miehellä palomieskoulutukseen kuuluva tentti.



Lastenohjelmat loppui, joten lopetan sillisalaatin tähän.



T@hti



ps. Oli kuitenki ihan hyvä keskustelu miehen kans eilen. Mä vaan oon entistä enemmän hämilläni, kun mies heitti ilmaan, että entä jos tämä ois kuitenki sopiva lapsiluku, kun viidessä joku pian jää " mopen asemaan"

Kun maanantaina ajattelee, miten ihmeessä selviää viikosta, kohta onkin jo perjantai ja rankka viikko on ohi. Juhannukseen asti on aika kiirettä, vaikka kesäkuussa piti helpottaa.



Upeaa, Ankkis, että sinulle on kysynytään. Ikävää tosiaan, ettei teidän alan työstä makseta kunnollista korvausta. Voimia gradun tekoon. Mä tapasin tänään graduohjaajani ja heti tuli lievä ahistus.



Auriko tosiaan lämmittää. Olen vähän huolissani, kun päiväkodissa ei rasvata lapsia ihan niin hyvin kuin toivoisiin. Pojalla punottaa pahasti niska ja kaula. Mä laitan aamulla rasvat, mutta se ei auta iltapäivään.



Huomenna pitäisi saada istutettua pottua maahan. Nyt jo tuntuu, ettei meillä todellakaan ole aika kasvimaalle, varsinkan kun se ei ole omassa pihassa. No, yritetään nyt vielä.



Minä todella ihmettele, miten T@hti voi haaveilla 5. lapsesta :). Minä en ymmärrä, miten joku pärjää/kestää/jaksaa edes neljän tai joskus edes yhden kanssa. Toisin sanoen hatun nosto ja kumarrus.Kävin tässä viikolla Vaasassa ja pikkuasemia ohittaessa ajattelin teidä elämään. VAikka ette ihanradan varrella asukaan. En muuten suosittele kellekkään Hki-Vaasa-Hki matkaaa junalla saman päivän aikana.





Hyvää viikonloppua.



PL

Eka osa synttäreistä juhlittu. Käytiin kolmisin tyttöjen kanssa Tivolissa ja syömässä. Sain melkein oksennukseen johtavan olotilan yhdessä laitteessa Tivolissa vaikken ollut syönyt mitään.



Just tulin kotiin. Väsyttää ihan kauheasti. Ja tämä päivä on ollut surullinen. Tätini on ollut tosi heikossa kunnossa viikkoja mutta tänään kun kävin hänen kaksoissiskonsa luona, selvisi, että nyt ollaan jo tosi huonona. Kävin sitten isäni kanssa katsomassa tätiäni, isäni siskoa siis ja olihan se kurjaa katsottavaa. Pari tuntia siitä kuulin suruviestin. Odotettavissa se oli - ja toisaalta toivottavissa - koska paraneminen ei ollut mahdollista. Silti se koskettaa. Serkkuni, jonka äidistä on kyse, on vieläpä läheisin ystäväni ja hän menetti isänsä kolme vuotta sitten, juuri meidän häiden jälkeen.



Äh, ei tuota asiaa edes vielä taida ymmärtää.



Nyt ei irtoa muuta. Monilapsiset ihmiset saavat minultakin hatun noston. T@hti ja leanna Mimmua unohtamatta. Ja onhan meillä Ayap, Kukkuu ja ketä vielä:)



T-P ja Onska, joka hihhuloi huoneestaan äsken kun tulin kotiin sanoen " minä heräsin jo"

Ihana että sait vielä käydä tätisi luona.



Pilen tavoin muakin on huolettanut tarhan rasvaukset.Rasvat kyllä pyydetään,mutta tuntuu että käytetäänkö niitä kunnolla..Ja mulla ei edes ole koekumusta ihan kesäajasta kun poika ollu aina nämä keskä kk:t lomalla.



Mulla palo korva rannalla...auts!Typylläkin hartiat punottaa vaik oli paljon rasvaa...ei kuiteskaa arista yhtään.



Pojalla meni ilta hyvin kaverinsa kanssa,sitten vielä ulkoili pihakaverereiden kanssa..Saunottiin myös!Ihana saunoa helteellä,hikoilla hetken oikein kunnolla!



Typykin tais nukahtaa...menee usein lähelle yhtätoista ku laulaa sängyssään...

Alakerrassa bileet,veihtelevalle melulla...pahin tais loppua-luulen että joku kävi sanomassa.Mies oli jo vihasena valmiina menossa sanomaan...



Sain tänää mun ekat aurinkolasit vahvuuksilla.....ihanaa :-)



Hyvät yöt...tv kutsuu..



jatu

Päässä ei liiku enää mikään, mutta tulin ilmoittautumaan.



Kiva kun jaksatte kirjoitella - minä jaksan lueskella :)

Eli BÖÖ:t täältäkin.



Kiitos Jatulle myös rantsu-seurasta! Omaan pihaan kun tultiin ni saipa todeta kuin ihanaa oli olla meren rannalla, oma piha oli aivan pätsi!!!! Mulla on kans käsivarsissa aurinko-ihottumaa :( En kyl rasvannukaan itteäni, sen siitä saa... No, huominen ja sunnuntai menee töiden parissa joten eiköhän ihollekin tee pari aurinko-vapaata päivää hyvää :)



Hilunkin näin keskiviikkona mun töissä, Ikea-reissulla olivat olleet.



Hih, järjestäen jokainen joka mut näkee sanoo et mulla on hiukset kasvanu! Tää kun haluu ens reissussa pidemmät letit ;-)



Nyt nukkuun... Alkuviikko lukemati vielä. Jos sen viel lukasis.



Olette ajatuksissa useammin kuin olen täällä :)





Öitä ja kivaa viikkistä kaikille!!!!





Kerppu

Yks pvä yritin kirjottaa, mut sit jäi kesken.. Mini joi äsken maidon sängyssä, jäi sinne köllimään. Nea tuli itkuisena makkariin, passitin vielä nukkumaan. Ja ite mursusin mansikka-raparperipiirakkaa aamupalaksi, herkkupvä.. Tosin oli kyl eilenkin..



TP:lle lämmin halaus ja voimia suruun..



Meidän elo aika väsyttävää. Nean nukkumaan menot hankalia, tulee koko ajan sängystä _vinkkejä kellään?????????????????



Nea pelkää Minin kiljuntaa, välillä jopa itkenyt ja seuraa mua turvaa hakien. Välillä kyl leikkivät keskenään, mut jos Mini kiljuu, jää kaikki sikseen. En jaksa. Ketään kaveriperheitä ei oikein voi nähdä, kun kaikilla vauvoja tai Neaa pienempiä lapsia ja Nea niin hysteerinen. Kaikki voimat menee Nean hyssyttelyyn ja juttelusta vieraiden kans ei tuu mitään. Edes tuttuja naapureita ei voida rauha tavata, ellei mies kotona. Yksin en selviä Miniin ja pelkäävän Nean kanssa.. Käytii neurologilla ääniyliherkkyys asian takia ja se oli sitä mieltä et herkkyyttä on, mut kaikki muuten ok, todella hyvin kehittynyt ja 3 v:n taidot tytöllä ym. Sanoi et kuulosuojaimet yks vaihtoehto, heh heh. No nyt sitten 2vkon päästä meen tilittää asiaa psykologille, jonne saatii lähete, et jos osais antaa vinkkejä miten tän asian kans eletään. Meidän elämä on oikeesti kyl niin epänormaalia ja kotiin rajottunutta. Lisänä viel miehen selkä, jonka takia en pääse minnekään, ellei oo joku miehen apuna lapsia hoitamassa. Onneks kotipalvelu käy ainakin elokuun loppuun asti! Tunnelmat on välillä aika ahdistavat. Haluisin nauttia kesästä, mut ahdistaa koti-puisto-K-kauppa-akseli ja skin viel, et puistos on nyt se allas ja saa Neaa vahtia koko ajan!



Ja se, et Nea nyt tosi uhmakas, varsinkin väsyneenä. Eilenkää ei nukkunu päikkärietä, ku yks ystävä oli kylässä, vaikka oli jo yhdeltä niin väsy, et itki. Sit olikin loppuilta uhmaa, Nea huutaa, tönäs pari krt, levitteli pyykkipulverit kylppärissä ja muuta mukavaa. Minikin oli väsyny ja kitis koko illan. Oli toinen kaveri kylässä ja ei kyl oltu parasta mahdollista seuraa.. Toivottavasti Nea nukkuu tänään, ku Jatu perheineen tulee kylään!



Ohhoh kello vasta seitsemän.. Nea kuuluu lueskelevan tuolla kirjoja. Mini taitaa kitistä, pitäs mennä!



T@hdelle hatunnosto myös täältä! En ikinä selviäisi noin monen lapsen kanssa, kun nytkin tekee tiukkaa, tosin meidän elämä onkin nyt hieman epänormaalia..



Öttis, olipa kurjaa käytöstä pväkodin hoitajalta! :-(



Nyt mentävä, Mini kilaroi..



Ai niin, ootan niin tiistaita et pääsen teidän kans syömään!



Enkeli1 ja Nea+Mini

Iloinen huomen!



Täällä nautiskelen vielä rauhasta, tai no rauhasta ja rauhasta, puoli aamua olen taas juossut " synnärillä" , mutta nyt oli pakko tulla syömään. Pojatkin lähtivät onneksi jo ajamaan tännepäin, on hiukan väsynyt olotila, voidaan vaihtaa vuoroja.



Pile, sinä olet mennyt meitä todella läheltä. T@hti ei asu sitä rataa lähelläkään, mutta yhdeltä niistä pikkuasemista on meille vajaa pari kilometria ja kun tietää katsoa, junasta jopa näkyy meille. Ilmankos olet pyörinyt mielessä useamman kerran tällä viikolla:) Kesällä junamatkustaminen ei kyllä ole herkkua, mutta kevättalvella pyörähdimme päiväseltään koko perheen voimin Helsingissä Kunto/fillari/Retkeily messuilla. Silloin se tuntui pelkältä luksukselta, kun ei tarvinnut ajaa huonossa kelissä pitkää matkaa. Voimia työelämään!



Kiva oli kuulla Lempistä!



T-P:lle lämmin osanottoni. Sekä onnittelut nuortumisesta;)



Enkeli: Aion nyt leikkiä kotipsykologia, sori, jos menee aivan metsään, mutta on ihan pakko kirjoittaa asia, jota olen useammin Nean kohdalla miettinyt. Jos yliherkkyys ei ole kovin voimakasta, voisiko muiden lasten huutamisen ja kirkumisen pelkääminen olla osaltaan huomion hakemista? Vaikka Nea oikeastikin on kärsinyt muiden huutamisesta, voisiko olla, että hän samalla onkin huomannut, että pelkäämisellä saa ylimääräistä huomioita. Kun se pelkääminen on kuitenkin välillä ollut poissakin. Oletteko huomanneet, että pelkäämisen alkaminen olisi liittynyt esim. joihinkin Minin uusiin taitoihin tai joihinkin sellaisiin ajanjaksoihin, jolloin Mini on vaatinut enemmän?



Tämä tuli mieleeni lähinnä aupair vuodestani, silloin 3-4vuotias poika aika-ajoin pelkäsi minua. Siis kun tulin töihin (asuin muualla), hän saattoi itkeä hysteerisenä, mennä piiloon, kiljua vanhempiensa perään ym. Tähän ei todellakaan ollut yhtään mitään syytä ja aina kun hoidin heitä ilman että vanhemmat olivat paikalla, hän ei moisia merkkejä antanut, vaan leikki iloisena ja kertoi pitävänsä minusta ja aina kun olin lomalla, kertoi jälkeenpäin ikävöineensä ym. Mutta kun poika sanoi pelkäävänsä minua ja " heittäytyi" hysteeriseksi, sai hän paljon kotoa poissa olleiden vanhempien jakamattoman huomion ja varsinkin perheen äiti melkein hätääntyi ja lapsi pääsi töihin mukaan ym. vaikka monet kerrat kerroin, että vanhempien poistuttua paikalta kaikki oli hyvin ja asiat sujuivat. Välillä asia oli paremmin ja välillä taas paheni, mutta jatkui koko siellä oloni ajan, muttei enää kun hoidin heitä toisinaan viikonloppuisin ja vanhempien lomaillessa.



Jokatapauksessa paljon voimia, toivon mukaan psykologi osaa auttaa. Kuinkas Minin ruoka-asiat suttaantuvat?



Aavis

Kiitos kommentista. Mutta Nealla ei oikeasti ole kyse huomion hausta. Asiat menee aina hyvin, kunnes tulee uusi juttu, eli nyt Mini alkanut kiljahdella korvia hyytävällä äänellä, niin et mullakin tuntuu korvissa pahalta. Nean kasvoilta näkee selkeän säikähdyksen ja ahdistuksen, lähtee pois tms. Samoin kerhokaverin synttäreillä oli Nealla tosi kivaa, mut kun leikki meni rajuksi ja pienimmät alkoi kirkua, ne säikähti ja itki ahdistuneena, halus pois. Sen jälkee on pelännyt paljon yhtä synttäreillä ollutta pahinta kiljujaa, 2v poikaa, joka ei puhu mut kirkuu karmealla äänellä. Puistossa kun tulee vastaan, ne haluaa pois ja alkaa itkeä kun poika tulee lähelle, siis oikeasti pelkää. No, tätä voi olla hankala selittää, mutta Nea reagoi ainoastaan, kun tulee sitä kovaa kiljumista, ei siis jos Mini oppinut uutta tms. Samoin muiden lasten kohdalla, kaikki saattaa mennä hyvin, kunnes tulee huutoa. Mut nyt mentävä siivoamaan..

Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, pelkääminen ei siis liity millään lailla mihinkään muuhun kuin koviin ääniin, kuulostaa kyllä haasteelliselta.

Voi vaan kuvitella miltä Neasta tuntuu kun leikit noin kurjasti keskeytyvät. Minulla ei ole mitään kokemusta kuuloyliherkyydestä, muista asitiyliherkkyyksistä kylläkin, mutta voisin katsoa yhdestä hyvästä kirjasta mitä siinä sanotaan, jahka löydän sen jostain....

Palaan asiaan sähköpostissa jos minulla on jotain järkevämpää sanottavaa:)



Erityisen mukavaa päivää teidän perheelle hyvässä seurassa:)



Muut lienevät ulkoilemassa?



Aavis hikoillen

Pinoista ei nyt oikein muuta mielessä kuin viimeisimpänä Enkeli ja minin pelkääminen! Halaus!

Teidän tilanne pisti taas miettimään miten erilaisia lapset ovat. Meillä pikku-V saa aikaan mulle " harmaita hiuksia" . Oikeasti monet tuttavatkin ovat kommetoineet että poika on kuin itse Eemeli, pellavapäinen vilpertti joka saa äidin hermot todella tiukalle ehtimällä joka paikkaan.



Viimeisellä viikolla tapahtunutta. Olimme ulkona ja olin parkkeerannut Samun vaunut varjoon. menin sisälle hakeen mehua kun yhtäkkiä kuuluu pikku-V:n hysteerinen kiljuna! Ryntään ka

tsomaan ja pikku-V on takapihalla rinteessä polvillaan kaatuneena ja Samun rattaat todella jyrkän rinteen alhaalla kompostin vieressä sellasessa risukasassa kaatuneena ympäri!!!!! Ne sekunnit kun ryntään kohti rattaita, joista ei kuulu itkua!!!!!! Kuvitelkaa mitä mun päässä liikkuu. Koppaan rattaat ympäri, Samu on lentänyt sinne kuomuosaan, nostan syliin alkaa itkeä, mutta sitten jotenkin veltolta vaikuttaa nukahtaa syliin ja otsassa pieni ruhje joka tietysti siinä pakokauhussa näyttää pahemmalta kuin onkaan. Oon ihan paniikissa, ilman autoa, naapureita ei näy....soitan 112 ja samalla hytkytän Samua joka onneks herää ja alkaa uudelleen itkeä, alan rauhoittua itse, sanovat et laittavat ambulanssin tarkistaan tilanteen. Ambulanssin tullessa Samu on jo syönyt rintaa ja naureskelee ja kujertelee ambulanssimiehille, miehet tutkiat lapsen, täyttävät lappuset ja antavat vielä seurantaohjeet, soittavat terveyskeskukseen josta saavat luvan ettei tarvitse tulla sinne seurantaan. Pikku-v oli ilmeisesti ottanut jarrun pois ja alkanut työntää rattaita takapihalle ja sitten rinteessä ratttaat karkasivat..... enkeleitä oli matkassa. ja kyllä huono äiti fiilis tuli taas...



Sitten vähemmän dramaattista, seuraavana päivänä rannalla oltuamme huomasin illalla samulla punkin kyynärtapeessa, käytiin sekin terveyskeskuksessa poistamassa, sen jälkeen hankin kotiin punkkipihdit apteekista.



Eilen perhepuistossa pikku-V leikki onnessaan sellasella polkuautolla, vahti autoa sen näköisenä et ajattelin jo etukäteen et pitä olla tarkkana kun muut lapset kiinnostuu autosta. No just kun olin Samua imettämässä alle 2 v tyttö kiinnostui autosta ja pikku-V oli kauempana, näin kun poika syöksyi autoa ja tyttöä kohti ja just ehdin väliin ennekuin ehti kunnolla tyttöön käsiksi. Oli poika niin raivona etten yhtän ihmettelis jos ois purrut. Oikeesti pelkään et joskus vastaavassa tilanteessa todella puree tms jotain lasta puistossa. Tiedän et oli jo väsynyt, kauhella huudolla sit lähdettiin ja nukahti heti autoon. kello oli 4 iltapäivällä, eikä ollut nukkunut päikkäreitä, mutta kun ei enää nuku joka päivä, oli hellettä jne... silti mua stressaa liikkua tän temperamenttipakkauksen ja vauvan kera...



Niin etä hatun nosto T@hdelle, leannalle, kukkuulle, mimmulle ja muille suurperheellisille!!!



no nyt Samukka heräs, isoveikka ja isä lähti katsomaan 1 vkon vanhaa vauvaa Jämsään.



tiivii

ja tuon rattaiden karkaamistapahtuman jälkeen Samu on nukkunut kaikki päiväunet sisällä. Vikahan oli minun kun en tajunnut et pikku-V voi keksiä lähtee työnteleen vaunuja, seisomalaudalta kun on jo hoksannut kuinka jarrutkin saa pois päältä.



Lapsiluku tuntuu oikein sopivalta nyt, enempään en pystyis.

Koskakohan oon viimeks kirjotellu, en edes muista?! Mies osti uuden näppäimistön ja tää on ihan outo.



Ihanan lämmintä on ollut, meillä on kyllä loistava asunto ku on ekassa kerroksessa ja varjon puolella niin täällä on tosi viileää, sukat saa laittaa jalkaan ku lattia niin kylmä. Ollaan oltu pihalla joka päivä monta tuntia, tässä pihassa ei asu ku 6 (!!!) alle kouluikästä vaik asuntoja 100! Niin ja noista kuudesta kaksi on vauvoja. Ida on leikkiny pihalla, siel on ollu pieni uima-allas jossa neiti on uida polskuttanu :)



Potta-asiat on meilläkin nyt oikea ongelma, tai kai se ongelma on vaan mun päässä... Ida on jotain kuukauden nyt ollu ilman vaippaa (paitsi yöt), sisällä ei vahinkoja oikeastaan satu, Ida käy ite potalla, ehkä 1½h välein, paitsi jos on juonu paljon niin sit käy tosi usein... mut heti ku mennään ulos niin pissaa jotain puolen tunnin välein eikä sano yhtään et olis hätä tms. Märät housut ei haittaa, ei anna vaihtaa niitä vaan sanoo et ei ole märät. Puistossa ei ens tapahtunu vahinkoja, nyt on sielläki ruvennu pissaa housuunsa... puistotäti yrittää kyl kysellä mut ku lapsia on paljon niin ei tietenkään voi koko aikaa yhden housuja kytätä. Tuntuu jotenkin epätoivoselta, toi ei varmaan koskaan opi kuivaks! No joo, oppii se mut ei voi edes haaveilla siitä et lähettäis esim. muumimaailmaan niin et Idalla ei olis vaippaa.. tai voidaan lähteä mut saa ottaa sit kymmenet housut mukaan.



Aaro puolestaan kasvaa ja kasvaa, ei vielä osaa ryömiä tms. mut mahallaan pyörii ympyrää ja istuu tuettuna tosi hyvin. Vaunuissa ei viihdy oikeastaan lainkaan, lattialla hetken, mieluiten olis sylissä ja pitäis siinä hypyttää, mut kuka jaksaa näillä helteillä 8,5kg poikaa hypyyttää? En mä ainakaan... Niin ja meidän iso poika käy jo potallakin, kun maha tahtoo olla vähän jumissa niin potalle on helpompi tehdä kakat :)



Ida sai syksyksi päiväkotipaikan tosta samasta päiväkodista missä viime vuonna oli hoidossa. Syyskuussa sit alotetaan, varmaankin 3-4pvä viikossa. Silti mietin et mitäköhän nekin musta aattelee ku oon kotona Aaron kans, vaik mähän aion (j pakko onkin) opiskella ja opinnäytetyötäkin pitäis jo suunnitella et valmistuisin edes joskus.



Ankkiksella on kyllä toisaalta ihana tilanne, kun sulla on noin monta paikkaa jotka ottais sut töihin.



TiPille osanotto suruun :(



Enkelille jaksuja arkeen, on kyllä varmaan tosi rankkaa kun Nea pelkää.



Oltiin tänään yhden kaverin valmistujaisissa, tää kaveri on vähän sellanen hössöttäjä ja se aina omii kaikkien vauvat itelleen. Multaki se nappas Aaron ku oltiin lähdössä pois ja sano et he käy vielä sanomassa heippa muille vieraille... no mikäs siinä, mut sit ku ne tuli takas ni tää kaveri sano et joo, maistettiin sit vähä marenkin tossa samalla, eihän se oo muuta ku pelkkää sokeria ni ei varmaan haittaa!!! Juu ei, Aarohan onkin jo 5½kk!



Hilulle jaksuja tulosten odottamiseen!



No mut jos nukkumaan vaikka yrittäis, Aaro herää kuitenkin viimeistään seiskalta... Huomenna mennään hippokisoihin, Ida innoissaan on menossa juoksemaan ja juomaan mehua... ja vaippa laitetaan, tai muuten on lätäkkö keskellä juoksurataa :/



Petra, Ida ja Aaro

Varmaan pelästyit ihan hirveesti, onneks kaikki oli kuitenkin kunnossa!



Niin, jäi kertomatta et tänään siellä valmistujaisissa mis oltiin, niin siellä oli pihalla sellanen ehkä 70cm syvä amme täynnä vettä, lapsia varten et saavat siinä leikkiä. Ida seiso jakkaralla ja kurotti ottamaan venettä ammeesta, lipsahti sit painopiste liiaksi ammeen puoleen ja neiti tipahti pää edellä sinne ammeeseen. Onneks sai kädellä sen verta vastaan et sai nostettua itsensä siitä ylös, kamala, sinne olis voinu vaikka hukkua... olin kyllä ite näköetäisyydellä, mut jännä et mä ainoana huomasin sen vaikka ihmisiä oli paljon... muut tosin kuunteli just onnittelupuhetta... Et todellakin saa koko aika vahtia, justhan oli iltasanomissa se kun joku pikkutyttö hukku lampeen ku vanhemmat ei muutamaan minuuttiin vahtinu sitä tms.



Mut nyt oikeasti poistun

Lähipäivät olleet täynnä kaikenlaista draamaa. Ei kuitenkaan lapsiin liittyvää, hui Tiivii! Varmasti pelästyit. Onneksi ei käynyt kummemmin! Niin, meillä draama on liittynyt lähinnä siskoni perheeseen, mutta ei siitä nyt enempää. Mieskin sitten eilen avauti siitä, miten olen koko loman suunnitellut omilla ehdoillani...Ynikselle jo laitoin viestin, jotta tulisinko sittenkin syömään lasten kanssa, mutta lopulta päätin miehen kanssa keskustelun jälkeen sittenkin tulla yksin. Onpa mukava nähdä teitä tass pitkästä aikaa!



TiPille osanottoni. Onneksi vielä ehdit nähdä tätisi.



Vaunujen kaatumisesta vielä yksi muisto (jonka olen kyllä varmaan teille verekseltää kertonutkin): Antsaa aikoinaan vaunutellessani ensimmäisenä talvenaan ulkoilutin koiraa samalla. Kun olin kävelemässä (erittäin liukasta) alamäkeämme, vetäisi koira yht´äkkiä täysillä huomatessaan toisen (dominoivan) uroksen ja minä kaaduin selälleni mäkeen. Puristin vaunujen kahvaa kädessäni ja vaunut kippasivat aivan mukkelis. Vaunun peite piti Antsan kuitenkin vaunuissa ja Antsa jatkoi uniaan...Kylläpä onkin kamala tunne, kun pelkää vauvansa vahingoittuneen!



Tänään olimme Naantalin Kailossa uimarantailemassa. Päätimme jättää Muumimaailman väliin, mutta Kailossa kyllä saa vilauksen siitäkin. Itseäni poltin hiukan (nahka lähtee niskasta), lapset osasin onneksi suojata... Antsa loiskutteli kanssani matalassa vedessä isompien polskutellessa hiukan syvemmällä ja osoitti yht´äkkiä Muumimaailmaan päin (vaikkei siitä erikseen ollut puhetta) sanoen: " mennää Muuiaailmaan!" Emme menneet kuitenkaan. Lintsillä täytyy ensi viikolla käydä. Isommat laitteissa ja Antsan kanssa lähinnä ihmettelevällä kannalla, luulisin.



Tämäpä taas tällä kertaa...Nähdään osan kanssa ensi viikolla!



Saamuska♥

Yritän päästä suihkuun ja kasvimaalle. Tänään on PAKKO saada istutettua. Maartisokkaa siellä näyttää olevan jo viime vuodesta. Tämä keli ei vaan ole oikeen kiva, noin kasvimaalla kyykkimistä ajatellen.



Aavis, ajattelin soittaa sinulle, mutta aikataulu oli sen verran tiukka. Pikkuasemat ja maisevat vaikuttivat niin idyllisiltä auringon paisteessa. Olisi kyllä tehnyt hyvää hypätä junasta ja pitää pieni tauko. Kuiskaten kerron, että tämä kaupunkilaisperhe suunnittelee melko tosissaan maalle pakoa. Ensi keväänä pitäisi tosissaan olla selvät sävelet, mitä tehdään. Yksi ärsyttävistä päivistä kaupungisssa on käsillä taas tänään, kun kaivariin tulee kymmentuhtapäinen joukko juomaan kaljaa ja kuuntelemaan musikkia (ja juuri tässä järkässä). Itse ei huvita mennä sinne ollenkaan. Nämä massa tapahtumat voitaisiin pitää jossain muualla. Vanha puisto ei kestä. Enkä minä ;). Tosin Otsolle on vähän luvattu mennä katsomaan PMMP:tä ja kaveria. Katotaan, miten tästä selvittäisiin. Lahjomalla karkilla ja pelaamisella?



Olipas Tiiviin pikkuisella hurjat päiväunet. Onneksi selvisitte säikähdyksellä.



Nyt sinne kasvimaalle. Moi.

Olette mielessä. Haleja.



Pilette

Oltiin Korkeasaaressa ja reissu meni tosi kivasti. Mini tykkää nykyään istua rattaissa ja lyhyet automatkatkin onnistuu, kivaa! Nyt Mini nukkuu ja mies just laittoi Nekun nukkumaan, saas nähdä miten käy.. Nyt 2pvää Nea vaan tullut sängystä pois, vaikka on jo ennen unille menoa itkenyt väsymystä. Illat on sitten olleetkin itkua ja kiukkua.. Kunpa se nyt nukahtais, kun on kuitenkin ihan poikki! Ennen uutta sänkyä nukahti hetkessä.



Eilen oli kiva ilta, kun Jatun perhe oli kylässä! Neakin alku ujostelun jälkeen reipastui! :)



Tiivii ja Tomera, onneksi selvisitte säikähdyksellä, hui!



Pää ei toimi. Aurinko ja ulkoilma sai aikaan väsymyksen. Mukavaa päivää kaikille!



Enkeli1 ja Nea+Mini

Vettä sataa - ihanaa! Se virkistää, sekä mieltä että nuupahtanutta luontoa ja säästää minut valtavalta kastelu-urakalta. Niin on ollut kuumaa, että joka ilta on mennyt vaikka kuinka kauan aikaa, kun on kastellut kukkapenkit, ruukut, istutukset sekä vasta istutetun koristearonia- pensasaidan.



T-p:lle osanotto suruun!



Ja Tiiviille halaus myös. Älä pode turhaan huonoa omaa tuntoa, vahinkoja sattuu. Tuo olisi voinut sattua, vaikka olisit vahtinut vierestä. Onneksi oli Samulla suojelusenkelit mukana.



Enkelille voimia ja Nekulle toivon roppakaupalla rohkaistumista. Toivottavasti saatte apua ongelmaan.



Jatulle myös jaksua. Energiapakkaukselta teidän nuori herra kuulostaa. Myös meidän esikko on ollut melkoinen vilipertti, mutta aika näkyy siloittavan särmiä. Toivottavasti en kadu tätä sanontaa, kun kunnon murrosikä koittaa... ;)



Meillä on ollut oikein mukava viikonloppu. Olimme eilen juhlimassa serkkuni häitä. Morsian oli tosi kaunis, en meinannut tuntea häntä, kun oli niiiiiiiiiiiin upean näköinen juhla asustuksessaan. Serkustani on kasvanut myös oikein komea nuori mies. Tunsin itseni oikein vanhaksi ja oikein väsyneeksi... Mummo oli katsomassa lapsia, joten saimme nauttia ihanasta kesäillasta ja päivästä ilman lapsia. Tämä tarkoitti sitä, että saimme syödä rauhassa ilman kiirettä, seurustella ystävien ja sukulaisten kanssa sekäpä vielä viettää iltaa rennosti tanssien ja seurustellen. Oli oikein mukavaa :) :) :) :) Tänä aamuna saimme nukkua puoli kymmeneen asti, mikä kruunasi sitten mukavan lauantai-illan.



Nyt onkin mieli sitten levännyt ja kotihommien lisäksi on jaksanut touhuta lapsienkin kanssa.



Mimmu ja lapset x3



Ps. Hassua, että joku laskee minut suurperheelliseksi kolmen lapsen ja kahden koiran kanssa... Itse ajattelen, että Leanna ja T@hti ovat suurperheellisiä super-äitejä, jotka aina vaan jaksavat hoitaa lapsia ja kotia, ja haluta vielä enemmän ja enemmän lisää!



Pps. Ja mieskin on voimissaan, tuolla se alakerrassa imuroi ja luutuaa lattioita. Nyt kuuluu sitten vielä tyhjentävän astianpesukonetta... ?

Täältä kun saa aina avun kaikkiin ongelmiin...



Mitä lahjaksi miehelle? Ensi kuussa on meidän 10-vuotishääpäivä. Mitä lahjaksi tai miten muistaa miestä?



Mimmu

Tänä viikonloppuna, tuplatyövuoroja tehdessäni , olen harkinnut valtuustoon pyrkimistä.. Tavoitteenani olisi saada paikkakunnalle kieltolaki kesäviikonloppujen ajaksi ja alle 25v sällit ajokieltoon viikonloppuisin. Hoh-hoijaaa, vähän kypsänä siis..



Hui Tiivii! Kyllä ne pienet kaikkea saa päähänsä! Onneksi ei käynyt pahasti!



No nii, Taas mennään.. Palaan astialle.



Lila75