Onko teidän suvussa erakkopariskuntia? Ystäviä ei ole ja ainoat suhteet on satunnaiset soitot sukulaisille?
Kommentit (29)
Omat vanhempani. Tai ollaan me lapset olemassa ja soitellaan ja tavataan joskus. Isällä voi joku tuttu tulla kaupassa joskus vastaan. Mutta muuten elävät ihan kaksin metsän keskellä.
Eivätkä todellakaan käy missään tapahtumissa, harrastuksissa, matkoilla tai yhtään missään, koskaan.
Joo mun vanhemmat. Ovat aina olleet yksin. Meillä ei käynyt koskaan vieraita.Lisäksi vanhemmilla riitaisat välit elossa oleviin sukulaisiin.
Kyllä, tunnen tuollaisia pariskuntia, jotka elävät varsin onnellista elämää ilman turhia kissanristiäisiä.
Kyllä, omat vanhempani. Isä tosin on nyt jo edesmennyt, mutta heidän elämä pyöri kodin, puutarhatöiden jne ympärillä. Joskus harvoin kävi joku sukulainen kylässä. En usko että tää on kauhean harvinaista, me suomalaiset ollaan aikalailla erakkokansaa:D tiedän myös yksinäisiä ja hieman syrjäytyneitä ihmisiä joiden luona kukaan ei vieraile..
Vanhempani erakoituivat ikääntyessään. Molemmilla todettiin muistisairaus.
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
me taidetaan olla tuollaisia ja ollaan vasta nelikymppisiä. veljenpojan kanssa pidän kyllä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset on edelleen.
Ei kait kenenkään ole pakko soitella minnekään. Ihmiset on erilaisia. Samapa tuo. yhdellä tutulla on johtaja ja puoliso, sisustaa taloa, puutarhaa 247 365. Näyttääksen hyvältä. Toinen tienaa saman ja asuu vuokralla. Ei yritä näyttää milltään. Toinen dissaa toista ulkoseikoista kuulin. Ei ihme ettei pidä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset on edelleen.
Tuollaiset ovat ärsyttäviä takertujia. Ihmisen pitää hankkia elämäänsä muitakin ihmissuhteita kumppanin ja omien lastensa lisäksi, muuten ihminen käy raskaaksi muille. Tai no ei tarvitse jos viihtyy täysin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset on edelleen.
Tuollaiset ovat ärsyttäviä takertujia. Ihmisen pitää hankkia elämäänsä muitakin ihmissuhteita kumppanin ja omien lastensa lisäksi, muuten ihminen käy raskaaksi muille. Tai no ei tarvitse jos viihtyy täysin yksin.
Takertujia?
No mihin vttuun ne lapset ja lastenlapset on hävitettävä?
Tuo on ihan ymmärrettävää. Olen töissä niin kuormittunut muiden ihmisten seurasta, että olen päättänyt vetäytyä täysin omiin oloihini, kun ei töissä tarvitse enää käydä. Kun ikää alkaa karttua, niin ei jaksa yhtään muiden ihmisten vänkäämisiä eriävien mielipiteidensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Sitten ollaan yksin.
mä ja mieheni ollaan molemmat erakoita.
Mie oon. Sinkkuerakko. Muuta kysyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Eivät ystävät tai kaveritkaan ole ikuisesti elossa. Jossain vaiheessa sitä ei enää jaksa liikkua kylästelemässä tai kutsua ketään kotiinsa.
Ollaan miehen kanssa sinnepäin. Miehellä on paljon sukua elossa, minulla ei oikeastaan ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kun puoliso kuolee ei yhtään ystävää tai kaveria?
Lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset on edelleen.
Kaikilla ei ole lapsia ym.
Miksi tämä kiinnostaa.