Pilttipiiri-lehdessä: Tarpeeksi isona potalle

potalleopettelun seurannut läheltä, kun äitini oli perhepäivähoitaja. Yleensä potatus aloitetaan sillä, että laitetaan aina heräämisen ja ruokailujen jälkeen potalle. Ja vaikka lapsella ei mitään säännööllistä kakkausrytmiä olisikaan, niin ihme ja kumma, tällä potatusmenettelyllä siitä tulee säännöllisempi.



Pikku hiljaa lapsi tajuaa homman jujun ja oppii ilmaisemaan hätänsä ja lopuksi ne vaipat voi ottaa pois.



Kokeilin itse samaa käytännössä. Toimii. Päiväkuiva 1v 11 kk ja vähän yli vuoden ikäisestä kaikki kakat pottaan .

Vierailija:

Ja lehden tarkoitus on kulutuksen lisääminen. Asiantuntijoita löytyy aina puoltamaan mitä tahansa mielipidettä. Tosin olen samaa mieltä, että lapset kehittyvät eri tahtiin, mutta silti. Tässä meitä taas johdetaan täyttämään maailma vaippakasoilla.

ei tajua keskiverrosta yhtään mitään.

Kukahan sille on maksanut?



t. Eräs joka aloitti esikoisen potattamisen 1-v:n ja kulutti siihen aikaa vuoden. Kuopus oppi 2-v:nä 3 päivässä. Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä...

Miksi vastasyntyneet yleensä pissaa juuri silloin kun riisut vaipan? Oisko siksi, että hallitsevat sen?

ei se potatus koskaan mene hukkaan, vaikka varsinainen kuivaksiopettelu veisikin kuukausia. Me on ainakin säästetty mahtava määrä vaippoja, jotka ovat alusta asti aiheuttaneet mulle omantunnontuskia. Muutamalla vaipalla päivässä pärjäättiin melkein puoli vuotta ennen kuivaksi oppimista.

Lapsi on syytä opettaa potalle (vailla siis mitään tulosvaatimuksia) heti, kun lapsi oppii istumaan. Miksi ihmeessä pitää odottaa, että lapsi tulee uhmaikään ja aloittaa vasta sitten??? Sama kuin yrittäisi opettaa aaasia istumaan potalle. 1,5- vuotiaalla lapsella on jo voimakas oma tahto, mutta 9-kuisella ei vielä niinkään. Potta tutuksi ennen uhmaikää!!! Ajattelematon lausunto lääkäriltä!

Vierailija:

ei se potatus koskaan mene hukkaan, vaikka varsinainen kuivaksiopettelu veisikin kuukausia. Me on ainakin säästetty mahtava määrä vaippoja, jotka ovat alusta asti aiheuttaneet mulle omantunnontuskia. Muutamalla vaipalla päivässä pärjäättiin melkein puoli vuotta ennen kuivaksi oppimista.

miksikö näin, hän näyttää hätänsä!

joten ei tule synninpäästöä siitäkään.

Itse olin päiväkuiva 13 kuukauden iässä, ihmetyksen aihe päiväkodissa 70-luvulla. Omat lapseni ovat olleet päiväkuivia toinen kaksivuotiaana ja toinen puolitoistavuotiaana. Ja itse ovat pyytäneet päästä pytylle, eli tunnistivat kyllä tarpeensa.

Jutun ajatus oli minusta sikäli hyvä, että sen avulla yritetään välttää vanhempien syyllistymistä ja lasten turhaa syyttämistä, mikäli lapsi tarvitseekin vaippoja vielä 2-3-vuotiaana (tai öisin pidempäänkin). Juttu sisälsi kuitenkin asiavirheitä, esim. ap:n nostamistakin pointeista vain yksi kolmesta perustuu tieteelliseen nykytietoon:

" Lapsi kykenee tahdonalaisesti pidättelemään tarpeitaan vasta 3-4 vuoden ikään mennessä, kun suolen ja rakon lihakset ja hermot ovat riittävän kehittyneet. Yö kuivaksi opitaan usein myöhemmin. Lapsen pitäisi oppia kokonaan kuivaksi 5-6 vuoden ikään mennessä" .

Ja tässäkin puhutaan normaalin kehityksen ääripäästä, eli moni lapsi kykenee pidättämään tarpeitaan jo n. 2-vuotiaana ja myös tuohon yökuivuuteen liittyvä hormonitoiminta on kunnossa enemmistöllä lapsista 3-4-vuotiaana. Kiirettä ei kuitenkaan ole, kehitys on tosi lapsikohtaista ja enemmistö lapsista pääsee eron vaipoista ennen kouluikää kuitenkin ;)

Mutta nämä kaksi muuta väitettä ovat höpöhöpöä! Jokainen vähänkin vauvojen vessahätäviestintään perehtynyt tietää sen, ja ihmettelen ettei tieto ole tavoittanut ko. " asiantuntijoita" . Ehkä vaippafirmoilla tosiaan ON yllättävän pitkät lonkerot, enpä ole ajatellutkaan...

" Noin yhden vuoden ikään asti virtsaaminen on tiedostamatonta, joten pottaharjoittelu onkin hyvä aloittaa vasta 1,5-2 vuoden iässä" .

" Lapsi oppii tunnistamaan pissa- tai kakkahädän usein noin 2,5-3 vuotiaana, mutta ei vielä osaa välttämättä pidättää sitä" .

Vauva tiedostaa ja ILMAISEE vessahätänsä jo vastasyntyneestä(!) alkaen, vaikka hän ei vielä kakkaa/pissaa pystykään pidättämään. Aika harva 1,5-vuotias itse asiassa tarvitsee vaippoja enää ollenkaan, mikäli vanhemmat ovat jaksaneet vastata hänen vessahätäveisteihinsä vauvasta asti. Ja tämä on fakta, ei mikään hörhöilyjuttu. Eri asia on, jaksavatko vanhemmat sitten tästä innostua vai eivät, mutta tuo väite virtsaamisen tiedostamattomuudesta on höpöhöpöä.

Ks. tietoa alkuun esim. suomalaisilta sivuilta: www. latteria. biz / vvv

ja www. babyidea. fi / vinkkeja / vaipattomuus. html

Eli jos oikeasti haluaa säästää luontoa ja vastata vauvan viesteihin myös tällä saralla, on se fysiologisestikin täysin mahdollista. Itse asiassa se, että lapselle näytetään potta ensimmäisen kerran joskus parivuotiaana, on kertakäyttövaippakulttuurin mukanaan tuomaa (ja vaippafirmojen sponsoroimien vanhentuneiden " tutkimustulosten" tukemaa) hörhöilyä.

Jos ei jaksa panostaa tai ei koe sitä tarpeelliseksi, so be it. Mutta minusta on käsittämätöntä väittää vielä 2000-luvulla, etteikö lapsi VOISI olla päiväkuiva 1-2-vuotiaana. Yökuivuus on eri juttu.

Asiallisesti ja hyvin kirjoitettu. Minustakin se on jossain määrin ok, että vanhemmat tunnustavat, että ei olla kauheasti jaksettu perehtyä pottailuun, mutta että mua ärsyttää nämä " lapsi ei ole vielä kypsä siihen jne" seliselityypit.

Pilttijutun tiedot ovat vanhentunutta hölynpölyä! Tottakai lapset on tässäkin kehityksessä yksilöllisiä, mutta ei kai kukaan voi oppia tekemään tarpeitaan muualle kuin vaippaan, jos hänelle ei sellaista mahdollisuutta edes ajoissa älytä esitellä... On toki turhaa syyllistyä tästäkään asiasta, mutta eikö voitaisi vain sanoa, että on ok olla tällä saralla laiska tai lievemmin että nämäkin asiat voi tehdä monella eri tavalla?