Antakaa neuvoja: Mitä ihmettä teen 3v tyttöni kanssa, painoasiaa!

sehän riippuu ihan tekijästä? Syökö lapsi kasviksia? Jugurteissa on paljon sokeria. Onko leipä pelkkää valkoista jauhoa, vai täysjyvää?



Syökö lapsi makeaa, mehua jne.



jos mielestäsi ruoka on terveellistä ja liikuntaa on paljon ja karkkipäivä vain kerran viikossa, niin kyse voi olla jostain fyysisestä viasta.



tosin eipä tuo nyt kauhea ylipaino vielä ole. Meillä 3v poika 16kg ja 105cm ja on ihan hoikka.

Ja yritä vaihvihkaa pienentää annoskokoja niin vatsalaukkukin pienenee.

vääristynyttä kuvaa väistämättä myös tyttärellesi.



Tuo pituus/paino-suhde voi olla aivan ok lapsellesi, jos neuvolakaan ei siihen puutu. Monet pienet lapset nyt vain ovat vantteria ruumiinrakenteeltaan ilman, että kyse on läskistä.

Pikaisesti laitoin lapsesi 20 kg ja 104 cm Verkkoklinikalta löytyvään laskuriin (pituus- ja painokäyrä) - hän oli sekä pituuden että painon suhteen käyrien yläpuolella, ts. pituuden + painon suhde lienee ihan suht normaali. Aivan varmasti olisi neuvolan terveydenhoitaja muuten asiasta sanonut.



Meillä yksi lapsista oli tuossa iässä liki +20 % käyrällä pituuden + painon suhteessa. Hän painoi muistaakseni myös noin 20 kg :). Koskaan ei ollut " liian lihava" , ts. esim. neuvolassa ei otettu asiaa sen kummemmin puheeksi. Tyttö on siis ruumiinrakenteeltaan melko jämäkkä, eri mallinen kuin muut sisaruksensa (neljä sisarusta, kaikki hoikkia, gasellimallia).



Teet lapsellesi karhunpalveluksen rajoittamalla hänen ruokailuaan. Jos olet varma, että ruoka on hyvää, terveellistä ja monipuolista, anna hänen syödä. Hän ehtii kasvaa " puppy fat" istään ulos sitten 12-14-vuotiaana, jos edelleenkin liikutte paljon ja syötte terveellisesti.



Jos nyt jo 3-vuotiaana luot lapsellesi paineita painosta, on sinulla kohta käsissäsi tikittävä aikapommi, joka voi murrosiässä laueta syömishäiriönä.



Eli soita siis neuvolaan ja keskustelu tuntemuksistasi, älä ryhdy " sooloilemaan" näinkin tärkeässä asiassa.



terv. entinen syömishäiriöinen äiti

Shortsit on pakko olla kokoa 98 cm, ja niistäkin täytyy kiristää vyötärönauhaa etteivät ne putoa.



Ei tuo 20 kg mielestäni hirmu painavalta kuulosta, onhan tyttösi toki painavampi kuin moni muu samanikäinen tyttö, mutta hän on myös aika pitkä tyttö! Joidenkin 11-kiloisten 3-vuotiaiden äidit ihmettelee tyttöni painoa, mutta he unohtavat sen, että meidän neiti on myös 5 cm pidempi kuin heidän, ellei enemmänkin...



Ylimääräiset välipalat jättäisin sinuna pois. Aamupala, lounas, välipala ja/tai päivällinen, iltapala riittää.



Maito rasvatonta maitoa, janoon vettä, ei maitoa tai mehuja janoon. Jos jogurttia menee paljon, niin anna luonnonjogurttia, joka maustetaan marjoilla tai hedelmillä. Kiinnitä huomiota annosten kokoon ja siihen, mitä lautasella on: puolet olisi hyvä olla kasviksia.



Liikuntaahan te jo harrastattekin. Eiköhän se paino siitä tasaannu.



Eikä lapsesi varmaan mikään superlihava voi olla, olisi ne siitä jotain neuvolassa sanoneet :)

Usein se suhde ruokaan alkaa vääristyä just kun sitä ruokaa rajoitetaan.



Lapsuudentoverini oli diabeetikko ja hänen koko elämänsä pyöri ruoan ympärillä.



Eräs ystäväni suhtautuu ruokaa anorektisesti, syö keksejä iltaisin salaa perheeltä, eikä anna lapselleen koskaan mitään namia. Lapsi varastelee sitä salaa kaapista kylässä ollessaan tai kahmii pöydästä kädet, taskut ja sylin täyteen.

Tunnen minäkin 3-vuotiaan joka painaa 10 kg, mutta hän on 91 cm " pitkä" , lyhyempi kuin meidän alle kaksivuotias.

Painon ja pituuden suhde on se avainasia tässä.

Vain se että lapset on erikokoisia.



Minusta tuo ap:n lapsi ei vaikuta vielä mitenkään ylilihavalta ja yritin vaan sanoa, että ei rupea stressaamaan ja tarkkailemaan! Se aiheuttaa ongelmia, ei vielä tuo.



Omat lapseni on huonoja syömään ja jokainen sata gramma on riemuvoitto, joten tiedän, miten ruoasta voi tulla stressi.



7

Ei mikään läskipallero, mutta toki vähän isompi kuin kaverinsa.



Meillä todellakin ruoka on sitä terveellistä kotiruokaa. Lautasella aina puolet kasvista, joko tuoretta tai keitettyä/höyrytettyä. Lisänä vähärasvaista lihaa/kanaa/kalaa ja joko vähän perunaa tai täysjyväriisiä/tummaa, runsaskuituista pastaa. Vaaleaa leipää todella harvoin. Aamupala yleensä joko puuroa tai pieni purkki jugurttia (vähemmän sokeria+ kuituja) ja hedelmä/ruisleipä. Samoin iltapala.



Herkkuja saa kun muutkin. Eli kylässä tai kun meillä käy vieraita. Karkkia yhden pienen jutun (esim. pieni karkkiaski tai lakupötkö) noin kerran viikossa tai harvemmin. Jätskiä kerran viikossa. Sipsejä tms. ei koskaan, jos me miehen kanssa syömme popcorneja niin poika saa oman annoksen (noin 2dl).



Ruoka-aikojen välillä ei napostella. Jos poika pyytää välillä ruokaa, niin totean että silloin ja silloin on ruoka-aika, sitten syödään. En rajoita annoskokoa, annan lisää mutta harkiten. Siis jos poika sanoo, että on nälkä vielä, niin en anna lisää perunaa, vaan vihanneksia (joista poika tykkää). Meillä äiti määrää laadun, lapsi määrän :) Enpä usko, että parsakaalia santsaamalla lihoo tuosta enää ;)



Liikutaan paljon, joka päivä joko pyöräillen tai kävellen parin kilometrin " lenkki" . En siis toki lenkitä poikaa, mutta esim. leikkipuistoon, kauppaan, metsään tms. juttuun liikutaan. Lisäksi muuta ulkoilua toki.



Meillä poika on aina ollut pulleahko, vauvana (etenkin täysimetyksellä) oikea läskipallero! Oli muuten makkaraa. Noin vuoden iästä on koko ajan pituus/painosuhde mennyt alaspäin. Eli hoikistunut on koko ajan. Luulen, että tämä trendi jatkuu yhä.



Minusta vähän pitää huolestua, jos lapsen pituus/painosuhe lähtee yhtä äkkiä nousuun. Jos se pysyy tasaisena, niin eiköhän pituuskasvu myöhemin korjaa lapsen pulleutta.

Pituus on 109cm ja paino 14-15kg

23kg ja 119,5cm ja oikein sutjakka ja lihaksikas on poika. Toki ruumiinrakenteeltaan leveämpi kuin joku muu, muttei ehdottomasti lihava.



Terveellistä ruokaa, ei ylimääräisiä välipaloja, mutta myös rentoa asennetta ruokaan (=herkuttelu silloin tällöin on hauskaa) niin " ongelma" ratkeaa itsestään.