Mammanpoika ilmiö, osaako joku selittää miksi äidit takertuvat poikiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mukuloita, niistä pitää myös huolehtia.

Kylä inseli kyllä, 18-vuotiaaksi saakka.

Vierailija kirjoitti:

Antistako tässä nyt kirjoitetaan?

Antti on mammanpoika.

Tarvitsee rinnalleen vahvoja naisia, niin kotona kuin töissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mukuloita, niistä pitää myös huolehtia.

Huolehtimista on kasvattaa mukulat pärjäämään aikuisena itsenäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mukuloita, niistä pitää myös huolehtia.

Joo, mutta ei 50 vuotiasta miestä kuulu enää äidin elättää. 

Sitten pitää tehdä sopimusehdot etukäteen ja kysyä mukulalta kelpaako ne. Tekee sen vain jos kelpaa. Jos tekee omin päin kysymättä, niin sanomattakin selvää, että vastuu pysyy tekijöillä. Muutenhan se on vähän kuin vaatisit jotain toista istumaan sun oman kakun.

Sulla on varmaan tosi vahva lääkitys, mutta selkeesti ei vieläkään riittävällä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Monella pojalla on elämänhallinan haasteita, se äiti yrittää ehkä saada sitä poikaa jotenkin pärjäämään. Meillä tytöillä on se etu, että me ollaan vähän fiksumpia ja taitavampia pärjäämään elämässä ja tunteiden säätelykin toimii paremmin ei toki kaikilla, mutta miehet ja pojat ovat kyllä joissain asioissa myöhemmin kypsyviä muutenkin, esim eivät välttämättä osaa siivota sitä asuntoa. Ymmärrän siitä näkökulmasta esim. hästäävää anoppiani, ei halunnut ehkä jättää kaikkea mun kontolle kun kävi välillä meillä siivoamassa kun poikansa ei vaan osannut kunnolla vaikka toki jotenkuten teki. Silloin se ärsytti, mutta nyt kun mulla on 2 omaa poikaa niin ymmärrän miksi anoppi siinä hästäsi ja touhotti. Jos ei olis niin mun ois pitänyt tehdä vieläkin enemmän. Pojat vaan ei kiinnitä samoihin asioihin huomiota. Mutta tietysti kyllä siinä on hyvä joku raja vetää, että ei ala määräillä eikä puutu eikä tuppaudu liikaa tai roiku omassa lapsessaan. Eikä myöskään kaada kaikkea omaa stressiä tai murhetta lapsen päälle. Mutta kyllä nuo pojatkin roikkuu meissä äideissä yhtä lailla kun ei ne oikeasti ole niin kovia kuin tämä maailma niiltä odottaa. Ihan samanlaisia tarvitsevia suloisia pieniä vauvoja ne on syntyissään kuin tytötkin ja hellyyden kipeitä. Tarvivat kainaloa, halauksia, syliä, lohdutusta, juttelua, höpöttelyä vitsailua eikä vaan mitään kovuutta. 

Onnea vaan deittimarkkinoille näille mamman poikasille 😄 Poikamutsit tosiaan tuppaavat siirtämään poikiensa ongelmat jonkun muun hoidettavaksi. Luuletko että passatut flegmaattiset vätykset löytävät tyttö/poikaystävää, työpaikkaa tai mitään paikkaa maailmassa yleensä? Tyttöjä pakotetaan pärjäämään yksin ja äitien suhtautuminen on heitä kohtaan paljon jyrkempi.

Ehkä liippaa läheltä kuin oma äitinikin on tälläinen kamala poika/mieshyysäri, perheen tytöt lähtivät kotoa tyyliin että jo oli aikakin ja poika asuu vanhempien kanssa vielä melkein kolmikymppisenä

Vierailija kirjoitti:

Sanos muuta. Minäkin jo kohta viiskymppinen vanhapoika ja äitimuori edelleen passaa ja tunkee ruokaa ja herkkuja kun käyn kylässä. Ei auta vaikka koettanut sanoa ettei tarvi tehdä, siskoa ei passaa mitenkään.

Niin epäreilua...noh meillä onneksi poikakin osaa tehdä ruokaa, pienestä asti opetettu ei ole vain tyttöjen hommaa. En teidä onko tässä ap:n kysymyksessä kyse passaamisesta vaan, että äiti roikkuu vaan onko kysymys myös siitä, että roikkuuko poikakin äidissään. Aikuinen ihminen nyt varmasti muuttaa pois kotoa halutessaan, joskus irtiotto voi olla hyvinkin raju kun nuori aikuinen vain lähtee. Ei vanhempi voi estää ilman pätevää syytä, ellei ole kyse omaishoidettavasta tai jotenkin vahvaa tukea tarvivasta lapsesta jolta ei onnistu itsenäinen asuminen. 

Pikkuveljeni on 46-vuotias ja edelleen äidin vallan alla.

Me vanhemmat siskot muutettiin pois heti kun oli mahdollista. Pikkuveljeä äiti ei olisi päästänyt pois millään. Oli 27-vuotias kun pääsi aloittamaan "oman" elämän.

Soitti joka päivä, kun pikkuveli oli päässyt töistä ja jokainen vapaapäivä oli vietettävä äidin kanssa

Äitini ei ole kyennyt rakastamaan yhtäkään lasta. Me lapset olemme aina olleet olemassa vain häntä varten. Hänellä täytyy olla ympärillä ihmisiä, joita kyykyttää ja mollata, että tulisi hyvä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella pojalla on elämänhallinan haasteita, se äiti yrittää ehkä saada sitä poikaa jotenkin pärjäämään. Meillä tytöillä on se etu, että me ollaan vähän fiksumpia ja taitavampia pärjäämään elämässä ja tunteiden säätelykin toimii paremmin ei toki kaikilla, mutta miehet ja pojat ovat kyllä joissain asioissa myöhemmin kypsyviä muutenkin, esim eivät välttämättä osaa siivota sitä asuntoa. Ymmärrän siitä näkökulmasta esim. hästäävää anoppiani, ei halunnut ehkä jättää kaikkea mun kontolle kun kävi välillä meillä siivoamassa kun poikansa ei vaan osannut kunnolla vaikka toki jotenkuten teki. Silloin se ärsytti, mutta nyt kun mulla on 2 omaa poikaa niin ymmärrän miksi anoppi siinä hästäsi ja touhotti. Jos ei olis niin mun ois pitänyt tehdä vieläkin enemmän. Pojat vaan ei kiinnitä samoihin asioihin huomiota. Mutta tietysti kyllä siinä on hyvä joku raja vetää, että ei ala määräillä eikä puutu eikä tuppaudu liikaa tai roiku omassa lapsessaan. Eikä myöskään kaada kaikkea omaa stressiä tai murhetta lapsen päälle. Mutta kyllä nuo pojatkin roikkuu meissä äideissä yhtä lailla kun ei ne oikeasti ole niin kovia kuin tämä maailma niiltä odottaa. Ihan samanlaisia tarvitsevia suloisia pieniä vauvoja ne on syntyissään kuin tytötkin ja hellyyden kipeitä. Tarvivat kainaloa, halauksia, syliä, lohdutusta, juttelua, höpöttelyä vitsailua eikä vaan mitään kovuutta. 

Onnea vaan deittimarkkinoille näille mamman poikasille 😄 Poikamutsit tosiaan tuppaavat siirtämään poikiensa ongelmat jonkun muun hoidettavaksi. Luuletko että passatut flegmaattiset vätykset löytävät tyttö/poikaystävää, työpaikkaa tai mitään paikkaa maailmassa yleensä? Tyttöjä pakotetaan pärjäämään yksin ja äitien suhtautuminen on heitä kohtaan paljon jyrkempi.

Ehkä liippaa läheltä kuin oma äitinikin on tälläinen kamala poika/mieshyysäri, perheen tytöt lähtivät kotoa tyyliin että jo oli aikakin ja poika asuu vanhempien kanssa vielä melkein kolmikymppisenä

En käsittääkseni ole kuvauksesi kaltainen hyysäri, poikani olen opettanut tekemään itse ruokansa pienstä asti, siivoamaan omia jälkiään ym ym, että ei taida olla mikään piloille passattu vaikka sellaisen virheellise n johtopäätöksen teitkin. Ymmärrän silti anoppiani jossain määrin, vaikka en toistaisi hänen tyyliään. Ja mistä hänen höösäys mahdollisesti kumpusi. 

Vierailija kirjoitti:

Äidit ovat yksinäisiä?

Voi hyvänen aika sentään. :D Aikuinen nainen on itse vastuussa elämästään. Jos on yksinäinen ja se häiritsee, niin sitten kannattaa tutkiskella itseään ja tehdä asialle jotain.

Lasten tehtävä se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mukuloita, niistä pitää myös huolehtia.

Joo, mutta ei 50 vuotiasta miestä kuulu enää äidin elättää. 

Sitten pitää tehdä sopimusehdot etukäteen ja kysyä mukulalta kelpaako ne. Tekee sen vain jos kelpaa. Jos tekee omin päin kysymättä, niin sanomattakin selvää, että vastuu pysyy tekijöillä. Muutenhan se on vähän kuin vaatisit jotain toista istumaan sun oman kakun.

Sulla on varmaan tosi vahva lääkitys, mutta selkeesti ei vieläkään riittävällä tasolla.

Kyllä se on ongelma on tällä hetkellä päihteiden puute eikä päihteet.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos erehdyt sanomaan pienimmänkään poikkipuolisen sanan (edes hyvin varovasti ja nätisti) nämä naiset tulevat silmille. Kuitenkin ovat itse aikoinaan raivonneet, mitenneivät koskaan tule passaamaan ketään aikuista lastaan nurkissaan..

Tämä johtuu siitä, että tietävät itsekin takertuvansa liikaa poikiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Pikkuveljeni on 46-vuotias ja edelleen äidin vallan alla.

Me vanhemmat siskot muutettiin pois heti kun oli mahdollista. Pikkuveljeä äiti ei olisi päästänyt pois millään. Oli 27-vuotias kun pääsi aloittamaan "oman" elämän.

Soitti joka päivä, kun pikkuveli oli päässyt töistä ja jokainen vapaapäivä oli vietettävä äidin kanssa

Äitini ei ole kyennyt rakastamaan yhtäkään lasta. Me lapset olemme aina olleet olemassa vain häntä varten. Hänellä täytyy olla ympärillä ihmisiä, joita kyykyttää ja mollata, että tulisi hyvä mieli.

Eli äiti ei ole milloinkaan ajatellut lasten parasta, vaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Entä miksi naiset ihan järjestään vihaavat äitejään ja suurimmalla osalla on vielä välit täysin poikki ja terapiassa keskusteltu aiheesta vuosia?

Johtuisiko siitä, että tyttöjä kohdellaan huonosti ja ne potkitaan tyyliin heti 18 vuotiaina pihalle, vaikka ei olisi vielä valmis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit ovat yksinäisiä?

Voi hyvänen aika sentään. :D Aikuinen nainen on itse vastuussa elämästään. Jos on yksinäinen ja se häiritsee, niin sitten kannattaa tutkiskella itseään ja tehdä asialle jotain.

Lasten tehtävä se ei ole.

Jos aikuinen poika on parisuhteessa aikuisen naisen kanssa niin ei meidän äitien kuulu mennä siihen väliin vain jos ollaan yksinäisiä, sitten pitää keksiä harrastuksia lievittämään sitä yksinäisyyttä. Mutta joillakin kun on oma mieskin ja silti hästäävät niin ei se yksinäisyyskään aina ole se syy siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Äidit ovat yksinäisiä?

Omaan lapseensa takertuminen on emotionaamista insestiä

Ei sovi pirtaan.

Kyllä he elävät omaa elämää, oman perheen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä miksi naiset ihan järjestään vihaavat äitejään ja suurimmalla osalla on vielä välit täysin poikki ja terapiassa keskusteltu aiheesta vuosia?

Johtuisiko siitä, että tyttöjä kohdellaan huonosti ja ne potkitaan tyyliin heti 18 vuotiaina pihalle, vaikka ei olisi vielä valmis?

Minä tyttönä olin kyllä valmis. Olisin voinut lähteä jo aiemminkin. Ymmärsin, ettei perheemme dynamiikka ollut millään tavalla normaali.

Sääli tuli sitä veljeä, kun sinne jäi. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit ovat yksinäisiä?

Omaan lapseensa takertuminen on emotionaamista insestiä

Ahneet mammat täällä koittaa sluibata taloudellisista velvoitteistaan.

Minulla on tyttö ja poika, poika se nuorempi. Enemmän hirvittää päästää tuo tyttö maailmalle, kun nykymaailma on niin kamala paikka etenkin tytöille. Samat säännöt noilla on ja kumpikin tekee samat kotityöt. Eli en passaa kumpaakaan. 

Poika on ehkä enemmän puhunut siitä että ei ole kiire omaan kotiin, mutta silti tuskin jää mamman pojaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

😂😂 mulla kaksi poikaa ja yksi raskaus oli erilainen, ehkä se olis ollut tyttö,mut tehtiin abortti. Eli potkin samantien pois. 😂😂

Nyt on mautonta. Maailmmassa t*petaan joka päivä tyttösikiöitä sukupuolen takia samoin kuin vastasyntyneitä tyttöjä. Häpeäisit.

Suomessa isokin ongelma?