Synnyttäneet äidit, miten itseluottamus takaisin
Miten te muut pärjäätte?
Lapsi on jo vuoden, mutta edelleen koen häpeää muuttuneesta kropasta. Painan tällä hetkellä vähemmän kun ennen raskautta, mutta maha on mielestäni ihan kauhean näköinen ja on ihan puhkikulutettu olo.
Meneekö tämä koskaan ohi 😩
Kommentit (56)
Itsellä myös maha roikkuu vaikka ylimääräistä ei ole ja päälle synnytysvauriot 😕
Kuulostaa masennukselta ja hormonit sen synnytyksen jälkeen helposti aiheuttaa. Puhu neuvolassa avoimesti noista ajatuksista.
Mul on ollut alunperin selvää että raskaus ja synnytys muuttaa kroppaa ja sen jälkeen kun on saanut lapsen on äiti ja saa näyttää epätäydelliseltä, ei pitäisikään olla enää mikään teinityttö.
Keskity vauvaan. Vauva kasvaa ja ehdit salille. Omasta kokemuksesta nää kilot nykyään tarvitsee paljon kovempaa treeniä kuin ennen. Mutta vauva on oikeasti vauva vain pienen hetken. Kohta sä oot takaisin työelämässä ja omissa harrastuksissa ja lapsi on päiväkodissa ja viihtyy vaikka salilla lapsiparkissa. Jotain äitivauva jumppaa vois vaikka tässä vaiheessa kokeilla, mut ei mitää kovia tavoitteita juuri nyt kannata asettaa.
Ja älä tee enempää lapsia, jos et halua aina uudestaan käydä näitä muutoksia läpi ja jokaisesta raskaudesta rupsahtaa vain entistä enemmän...
Kaikki täällä että mene salille ja jumpas, en pysty enää liikkumaan enempää! Ei aika riitä viikossa ja lihakset ei enää palaudu jos lisään treenejä.
Ihan sama vaikka laihduttaisin 10% rasvoille, se ei muuta mahaani.
Mulla oli aikoinaan yksi puolituttu nainen joka oli hoikka ja erittäin liikunallinen. Kävi synnyttämässä ja siitä kahden päivän päästä oli kuin ei mitään olisi koskaan tapahtunutkaan. Hehkui eikä kroppa muuttunut yhtään. Häkellytti suorastaan. Sai toisenkin lapsen ja samat sävelet. Onko ne sitten geenit jotka tuohonkin vaikuttaa? Hän oli puoliksi suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Läskit hyllyy ja alapää löysänä, näillä mennään.
Väljä vi ttu on joutusa naida
T: pervo setämies
ps: v-alkuinen sana oikein kirjoitettuna on liikaa Sanoman kyttäyskoneistolle
ex-vaimo laittoi tonneja kroppaansa. Silarit ja abdominoplastian teetti itsetunto ongelmissaan. Ei ne pään sisäisiin ongelmiin auttaneet. Minua ei koskaan ne raskausarvet haitanneet mitenkään, hän ei päässyt sinuiksi itsensä kanssa ja päätyi exäksi.
Vanha sanonta pitää paikkansa: " jalopuuratti Ladassa näyttää kivalle mutta kyyti ei parane".
Ja toisaalta sanotaan myös että seisova kulli ei neuvottele, se on loppupeleissä sivuseikka ne kropan pienet muutokset yms kun otatte kullin kunnolla suuhun ja imette kovaksi. Pylly pystyyn vaan ja antaa soida
T: pervo setämies
Ystävälläni oli ilkeä mies, oli haukkunut hänen vatsaa kun se oli jäänyt vähän makkaraiseksi synnytyksen jälkeen vaikka hän laihtui normaalipainoon. Eivät kaikki isät ole lempeitä ja kannustavia vaan ilkeitä ja henkisesti väkivaltaisia kusipäitä vaikuttaen naisen/äidin itsetuntoon negatiivisesti. Mutta jos kyse ei ole ilkeästä itsekkäästä miehestä niin sitten kannattaa vain hyväksyä ne vartalon muutokset synnytyksestä johtuen, ei niille mitään voi. Ne ovat kuin miesten sota-arpia, kannetaan näitä synnytys arpia ylpeydellä kun on saatettu uutta elämää maailmaan. Kiusaajat on aina kiusaajia, ei heidän pidä antaa omaa arvoa määrittää.
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläni oli ilkeä mies, oli haukkunut hänen vatsaa kun se oli jäänyt vähän makkaraiseksi synnytyksen jälkeen vaikka hän laihtui normaalipainoon. Eivät kaikki isät ole lempeitä ja kannustavia vaan ilkeitä ja henkisesti väkivaltaisia kusipäitä vaikuttaen naisen/äidin itsetuntoon negatiivisesti. Mutta jos kyse ei ole ilkeästä itsekkäästä miehestä niin sitten kannattaa vain hyväksyä ne vartalon muutokset synnytyksestä johtuen, ei niille mitään voi. Ne ovat kuin miesten sota-arpia, kannetaan näitä synnytys arpia ylpeydellä kun on saatettu uutta elämää maailmaan. Kiusaajat on aina kiusaajia, ei heidän pidä antaa omaa arvoa määrittää.
V-mäisen ukon voi laittaa luiskaan. Mitä noita kusipäitä katselemaan jotka ei osaa käyttäytyä
Vierailija kirjoitti:
Kaikella hyvällä elämässä on hintansa. Siirry ylpeänä ja kiitollisena uuteen jaksoon elämässäsi, olet nyt äiti. Enää ei tarvitse olla hurmaava miehiä varten, riittää että keskityt lapsen tarpeisiin. Seuraavat 18 vuotta.
Miehelle ei koskaan sanottaisi noin. Että unohda nyt vaan itsesi ja omat tarpeesi ja ulkonäkösi, sinä olet nyt isä, ole kiitollinen ja keskity nyt vaan lapsesi hoitamiseen seuraavat 18 vuotta, sinulla ei ole mitään väliä.
Ja sitten huulipyöreänä ihmetellään kun nuoria naisia ei enää lasten hankinta kiinnosta?
Toivottavasti miehesi ei vihjaile mitään? Monesti uusien äitien kehohäpeän taustalta löytyy kucipää ukko..
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi ei vihjaile mitään? Monesti uusien äitien kehohäpeän taustalta löytyy kucipää ukko..
Eiköhän siinä taustalla ole se, että nyky-yhteiskunta on todella ulkonäkökeskeinen. Jo parikymppiset ottavat botoxia ja täyteaineita.
Mulla vasta kahden vuoden päästä alkoi tuntua vähänkään normaalilta omassa kropassa ja energiaa ylipäätään pitää huolta itsestä tai liikkua. Anna vaan itsellesi aikaa! Voi olla että menee kauemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikoinaan yksi puolituttu nainen joka oli hoikka ja erittäin liikunallinen. Kävi synnyttämässä ja siitä kahden päivän päästä oli kuin ei mitään olisi koskaan tapahtunutkaan. Hehkui eikä kroppa muuttunut yhtään. Häkellytti suorastaan. Sai toisenkin lapsen ja samat sävelet. Onko ne sitten geenit jotka tuohonkin vaikuttaa? Hän oli puoliksi suomalainen.
Kudostyyppi vaikuttaa todella paljon asiaan. Syntymässä saamaansa kudostyyppiä ei voi muuttaa eikä vaihtaa.
Normaalissa parisuhteessa halutuksi kokeminen auttaa aika paljon. Eli suomeksi seksi.