Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen lapseni ei voi puhua kanssani kumppaninsa kuullen
01.11.2026 |
vaan soittaa myöhemmin kävelyltä. Mistä tämä kertoo?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
On myös niitä ihmisiä, jotka eivät halua puhua puheluitaan niin, että joku toinen ne kuulee. Ja sitten on niitä, jotka eivät siedä, että joku puhuu puhelua heidän läsnäollessaan. Ihan tavallisia ihmisiä, eivät mustasukkaisia, mutta jostain syystä toisen puhelun kuuleminen ei heistä ole mukavaa.
Teit niin tai näin, niin asiat ovat pielessä aloittajan kaltaisille ihmisille, kun ovat pienessä mielessään niin päättäneet. Jos puhuu puhelimessa kun vaimo ei ole kotona, niin huono. Jos puhuu kun vaimo on kotona niin vielä huonompi. Kukaan ei voi voittaa. Sen sijaan, että etsii heti syyllisiä muista, niin kannattaa myös miettiä miten on itse kohdellut lapsensa kumppania. Onko esimerkiksi antanut jotain syytä siihen, että poika tuntee olonsa epämukavaksi seurassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä puolestaan soittelevat yhdessä puhelimen ollessa kajuttimella. En ole puhunut poikani kanssa kohta vuoteen ilman että vaimo olisi taustalla. Rasittavaa. Ja epänormaalia. Kuten sinunkin tilanteessasi.
Jaa. Meillä kun soitti jommalle kummalle appivanhemmalle niin aina laittoivat kaiuttimelle niin, että puhelut menivät rasittavaksi huhuiluksi. Yritäpä siinä käydä jotain keskustelua.
No miksi sun pitää sitä erikseen kuunnella? Tee jotain muuta!
Kun oma puoliso puhuu aika usein siskonsa kanssa, niin minä saatan puhelun kuulla mutten kuuntele, koska ei kiinnosta. Teen omia juttujani, eikä tulisi mieleenkään alkaa rajoittamaan kumppanin yhteydenpitoa sukulaisiinsa. Se olisi sairasta!
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on mies, puoliso nainen. Nykyään lapseni ei itse edes soita, paitsi takaisin kun olen soittanut hänelle. Vaimo on siis melkei onnistunut katkaisemaan meidän välit.
No ei. Poikasi on aikuinen ihminen, joka on itse vastuussa ihmissuhteistaan. Hän ei vain välitä. Oman mamman helmoista toisen mamman helmoihin. Sellaisia miehiä on paljon.
Eksän vanhemmat valittivat minulle, kun heidän poikansa ei pidä yhteyttä. En viitsinyt sanoa, että tietäisittepä miten hän teistä puhuu. No, kyllä hän heille soitti aina silloin, kun halusi heiltä jotain. Autoa lainaksi tai lastenhoitoapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös niitä ihmisiä, jotka eivät halua puhua puheluitaan niin, että joku toinen ne kuulee. Ja sitten on niitä, jotka eivät siedä, että joku puhuu puhelua heidän läsnäollessaan. Ihan tavallisia ihmisiä, eivät mustasukkaisia, mutta jostain syystä toisen puhelun kuuleminen ei heistä ole mukavaa.
Tämä meillä. Molemmin päin. En myöskään itse jaksa kuunnella toisten puheluita.
Tämä. Yksi ystävä alkoi kerran puhua pitkää puhelua kesken kahvittelun. Ja ihan vain sellaista tyhjänpäiväistä jaarittelua, ei siis mikään tärkeä puhelu asioiden hoitamiseksi. Käsittämättömän moukkamaista.
Oli ajattelematon. Ka kerroit hänelle tunteesi-
Vai mökötät ja paheksut vuosienkin
päästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on mies, puoliso nainen. Nykyään lapseni ei itse edes soita, paitsi takaisin kun olen soittanut hänelle. Vaimo on siis melkei onnistunut katkaisemaan meidän välit.
Soittiko edes ennen vaimoaan?
Vierailija kirjoitti:
Kertoo siitä, että kumppani kontrolloi häntä jollain tavalla. Voi olla, että tässä vaiheessa on vain henkistä ja mahdollisesti esim. taloudellista väkivaltaa. On kuitenkin ihan mahdollista, että kuvioon mukaan tulee myös fyysinen väkivalta. Usein tuollaisissa suhteissa tilanteet eskaloituvat vähitellen.
Jos kumppani kontrolloi, niin ei kyllä päästäisi häntä yksin kävelylle puhelimen kanssa. Tai ehkä tyttärelläsi on jo varapuhelin, josta mies ei tiedä mitään ainakaan vielä, ja voi käyttää sitä vain, kun ei ole miehen seurassa. Mutta joo, vähän epäilyttää, päästäisikö tuollaiknen mies hänet yksin kävelylle, koska yleensähän se on sama kuin "sä petät mua jonkun kanssa kun käyt niillä kävelyilläsi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä asiaa hän sitten kertoilee kun ei voi kumppanin kuullen sanoa? Jos ei ole mitään asiaa edes, niin se on jo outoa. Mutta saahan sitä olla henk.koht. asioita mitä ei kumppanin kuullen tarvitse oman vanhemman kanssa jutellessa jakaa. Ei se yksityisyys mihinkään katoa, sitä saa olla.
Monet ystäväni haluavat jutella kävelyllä tai autoa ajaessa, ei ole välttämättä edes puolisoa. Kai tehokasta ajankäyttöä. Itse haluan keskittyä puheluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän vain haluaa mieluummin puhua rauhassa, niin se on täysin normaalia. Uskoisin, että monet tekee näin. (Pystyy paljon paremmin keskittymään ja puhumaan kunnolla ja syvemminkin, kun on itsekseen.)
Jos hän taas ei voi puhua, ja muutenkin käytös vaikuttaa muuttuneen, niin suhteessa voi olla henkistä väkivaltaa ja kontrollointia yms. (jos on henkistä väkivaltaa, voi olla fyysistäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo siitä, että kumppani kontrolloi häntä jollain tavalla. Voi olla, että tässä vaiheessa on vain henkistä ja mahdollisesti esim. taloudellista väkivaltaa. On kuitenkin ihan mahdollista, että kuvioon mukaan tulee myös fyysinen väkivalta. Usein tuollaisissa suhteissa tilanteet eskaloituvat vähitellen.
Jos kumppani kontrolloi, niin ei kyllä päästäisi häntä yksin kävelylle puhelimen kanssa. Tai ehkä tyttärelläsi on jo varapuhelin, josta mies ei tiedä mitään ainakaan vielä, ja voi käyttää sitä vain, kun ei ole miehen seurassa. Mutta joo, vähän epäilyttää, päästäisikö tuollaiknen mies hänet yksin kävelylle, koska yleensähän se on sama kuin "sä petät mua jonkun kanssa kun käyt niillä kävelyilläsi".
No ei se konrtrollointi aina tai heti ole mitään noin äärimmäistä. Usein sen on henkisellä tasolla; manipuointia, jotain mielenosoittamista "vääristä" toimista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on mies, puoliso nainen. Nykyään lapseni ei itse edes soita, paitsi takaisin kun olen soittanut hänelle. Vaimo on siis melkei onnistunut katkaisemaan meidän välit.
No ei. Poikasi on aikuinen ihminen, joka on itse vastuussa ihmissuhteistaan. Hän ei vain välitä. Oman mamman helmoista toisen mamman helmoihin. Sellaisia miehiä on paljon.
Eksän vanhemmat valittivat minulle, kun heidän poikansa ei pidä yhteyttä. En viitsinyt sanoa, että tietäisittepä miten hän teistä puhuu. No, kyllä hän heille soitti aina silloin, kun halusi heiltä jotain. Autoa lainaksi tai lastenhoitoapua.
Tämä. Itse aina ehdotin ja järjestin yhteistä ajan viettoa miehen vanhempien kanssa. Muistutin muistamaan merkkipäivinä jne. Itse ei oma-aloitteisesti ollut yhteydessä, eikä omien sanojensa mukaan kaivannutkaan tiivistä yhteydenpitoa. Ennen minua näki vanhempiaan ehkä muutaman kuukauden välein. Kun saimme lapsia, anopista tuli kontrolloiva, arvosteleva ja piikikäs. Nykyään varmaan syyttää minua siitä, että ollaan yhteydessä vain harvakseltaan. Totuus on, että lopetin vain yrittämästä.
Vierailija kirjoitti:
Onko puoliso muslimi? Minun siskolla on. Ja turha alkaa lässyttää mistään rasismista tässä. Kyseisen miehen mukaan perinteisiin tapoihin kuuluu, että hänen vaimonsa ei ole enää entisen perheensä jäsen, eikä tarvitse olla heidän kanssa missään tekemisissä.
No entäs suomalainen perinne? Nyt siskon suku vois alkaa opettaa muslimille suomalaisia tapoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on mies, puoliso nainen. Nykyään lapseni ei itse edes soita, paitsi takaisin kun olen soittanut hänelle. Vaimo on siis melkei onnistunut katkaisemaan meidän välit.
Onko tää ap?
Elävätkö kiireistä lapsiperherkea tms? Ehkä soitat hänelle niin usein, ettei siksi kerkeä tulla tarvetta soittaa sinulle? Kuinka usein soitat?
Vai onko jotain muitakin huolestuttavia merkkejä, miksi päättelet johtuvan tästä vaimosta?
Vierailija kirjoitti:
Onko puoliso muslimi? Minun siskolla on. Ja turha alkaa lässyttää mistään rasismista tässä. Kyseisen miehen mukaan perinteisiin tapoihin kuuluu, että hänen vaimonsa ei ole enää entisen perheensä jäsen, eikä tarvitse olla heidän kanssa missään tekemisissä.
Näinkin voi käydä.
Me ei edes yritetä soitella. Keskustelut käydään viesteillä, joita kyllä vaihdellaan paljon. Jos on jotain todella tärkeää, niin soitellaan.
Tajusin vuosia sitten, että en kertoile omia huoliani ja murheitani lapsilleni. Ja eipä minulla oikein muuta kerrottavaa olisikaan 😄. Lasten asioita en utele, kertovat itse silloin kun haluavat kertoa.
Puhelut ovat vähän rasittavia noin yleensäkin, jollei todella ole asiaa. Aina niillä keskeyttää jotain mitä toinen on tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo siitä, että kumppani kontrolloi häntä jollain tavalla. Voi olla, että tässä vaiheessa on vain henkistä ja mahdollisesti esim. taloudellista väkivaltaa. On kuitenkin ihan mahdollista, että kuvioon mukaan tulee myös fyysinen väkivalta. Usein tuollaisissa suhteissa tilanteet eskaloituvat vähitellen.
Jos kumppani kontrolloi, niin ei kyllä päästäisi häntä yksin kävelylle puhelimen kanssa. Tai ehkä tyttärelläsi on jo varapuhelin, josta mies ei tiedä mitään ainakaan vielä, ja voi käyttää sitä vain, kun ei ole miehen seurassa. Mutta joo, vähän epäilyttää, päästäisikö tuollaiknen mies hänet yksin kävelylle, koska yleensähän se on sama kuin "sä petät mua jonkun kanssa kun käyt niillä kävelyilläsi".
No ei se konrtrollointi aina tai heti ole mitään noin äärimmäistä. Usein sen on henkisellä tasolla; manipuointia, jotain mielenosoittamista "vääristä" toimista jne.
Aivan yhtä lailla aikuisen lapsen vanhempi voi olla kontrolloiva. Syyllistämistä siitä, minkä verran nähdään, vertailua sisarusten kesken ja arvostelua elämän valinnoista. Samaa paskaa erilaisissa kääreissä. Monesti se kumppani on juuri se, joka avaa toisen silmät tämän suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puoliso muslimi? Minun siskolla on. Ja turha alkaa lässyttää mistään rasismista tässä. Kyseisen miehen mukaan perinteisiin tapoihin kuuluu, että hänen vaimonsa ei ole enää entisen perheensä jäsen, eikä tarvitse olla heidän kanssa missään tekemisissä.
No ei tuo mikään muslimien perinne ole, päinvastoin, hehän ovat yleensä hyvinkin sukurakkaita.
Jossakin ryhmissä vaimo on silti melkein kuin "vankina" avioliitossa. Ruotsissa TV näytti pari vuotta sitten dokumentteja maahanmuuttajista. Osa tarinoista järkytti katsojia. Tyttären tai vaimon tilanne oli samantapainen kuin Lähi-Idän maissa tai vastaavissa paikoissa. Joitakin oli surmattu, koska käytös ei ollut sellaista kuin suku vaati. Joku nuori nainen pakeni lapsuudenperhettään Irakissa tai Syyriassa (en muista maata), kun häntä uhkasi lomamatkalla pakkoaviolitto. Se oli maa, jossa vasta 40 vuotta täyttänyt nainen voi hiukan määrätä omasta elämästään. Ennen sitä hän on isän, veljen tai aviomiehen määräysvallan alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo siitä, että kumppani kontrolloi häntä jollain tavalla. Voi olla, että tässä vaiheessa on vain henkistä ja mahdollisesti esim. taloudellista väkivaltaa. On kuitenkin ihan mahdollista, että kuvioon mukaan tulee myös fyysinen väkivalta. Usein tuollaisissa suhteissa tilanteet eskaloituvat vähitellen.
Jos kumppani kontrolloi, niin ei kyllä päästäisi häntä yksin kävelylle puhelimen kanssa. Tai ehkä tyttärelläsi on jo varapuhelin, josta mies ei tiedä mitään ainakaan vielä, ja voi käyttää sitä vain, kun ei ole miehen seurassa. Mutta joo, vähän epäilyttää, päästäisikö tuollaiknen mies hänet yksin kävelylle, koska yleensähän se on sama kuin "sä petät mua jonkun kanssa kun käyt niillä kävelyilläsi".
Aika harvassa ovat ne suhteet, joissa kontrollointia on, mutta joissa toinen osapuoli ei pääse yksin minnekään. Ihmiset kuitenkin käyvät esim. töissä. Mulla on tuttavapiirissä ollut sen verran näitä suhteita, pitempiä tai lyhyempiä (ja kaikki jo päättyneet eroon), että ei se useinkaan niin mene, etteikö kontrolloitava osapuoli pääsisi minnekään. Kannattaa luopua tuosta ajatuksesta, niin oppii tunnistamaan paremmin näitä väkivaltaisia suhteita.
Näin. Etenki äitejä pidetään usein "pyhinä".