Mulla täytyy olla jokin sairaus kun aina kaiken pitäis olla

se " sairaus" on vaan sulla: kukaan muu ei niitä sun nurrkias kylää, eikä ketään jaksa kiinnostaa onko sulla kaikki tip top vai ei.

Vierailija:

tip top ja jos ei ole niin menetän malttini ja se haittaa mun työntekoanikin. Lähinnä asia liittyy vaatteisiin ja kodin siisteyteen, stressaan ihan hirveesti kaikella, nytkin juhlat viikonloppuna ja tiedän et ehdin siivota mutta kokajan pelkään et jos joku nurkka jääkin puunaamatta.

Ystäväni kolmen lapsen äiti joutui vähäksi aikaa sairaalaan lepäämään juuri samasta syystä...



Kun sinne meni kyläänkin, jo alkoi uurastus. Lopulta ei jaksettu enää vierailla, kun sillä ei ollut yhtään aikaa keskustella tai ihan vaan olla lasten ja mun kanssa.



Olethan varovainen! Neurootikot uupuu helposti.

eikä leikkineen tai viettäneen aikaa lasten kanssa. Ja lapsen muistaa ahdistuneen ilmapiirin ja pingottuneen äidin.



Se minusta on kaikista surullisinta. Meilllä oli pienenä äänekäs ja sotkuinen koti. Huudettiin, rakastettiin ja riideltiin. Anteeksi piti aina pyytää ja kaikki sen aikaiset tutut vieläkin muistelee kuinka ihanaa meillä oli ja kuinka ihanat vanhemmat!