Miksi romanttiset eleet tuntuvat kiusalliselta suomalaisen naisen kanssa, mutta ei ulkomaalaisen?
Tämä ei ole trollialoitus, vaan haluan ymmärtää psykologian tämän ilmiön taustalla. Olen seurustellut koko elämäni suomalaisten naisten kanssa. Romanttiset eleet kuten kukkasten ostaminen tai romanttisen piknikin järjestäminen ovat aina tuntunut jotenkin kliseeltä ja kiusalliselta suomalaiselle naiselle. Mutta nyt seurustelen etelä-amerikkalaisen naisen kanssa ja hänelle kukkasten ostaminen ei tunnu mitenkään erikoiselta vaan luonnolliselta. Jos minulla on perjantaina työpäivän jälkeen hyvä fiilis, käyn ostamassa hänelle kukkasia ja hän ilahtuu niistä. Teen tämän varmaan ainakin pari kertaa kuussa. Suomalaiselle naiselle olen ostanut kukkasia kaksi kertaa elämässäni.
Miksi tuossa on niin iso ero? Onko psykologeja paikalla jotka voisivat diagnosoida tilanteen? Selittyykö vain sillä, että suomalaiset naiset ovat itsenäisiä ja feministejä, niin miehellä ei ole samanlaista tarvetta osoittaa rakkautta?
M31
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset naiset ollaan aika vahvoja, välillä liikaakin =) Ei kukaan hienohelma ole täällä pärjännyt, se on vähän aikaa sitten pitänyt mennä sisulla läpi tuiskun ja tuulen, ei voi vähästä hätkähtää. Tämä itsenäisyys on jatkunut kasvatuksessa, eikä liity ideologioihin sen enempää.
Kun saat suunnilleen saman verran palkkaa kuin mies olet kasvanut tasaveroisuuteen ja reiluuteen. Silloin on vaikea ottaa "hempeämpää" roolia, se tuntuu monesta naisesta hankalalta. Tässä voisi olla meille opettelun paikka.
Ei vahvan naisen tarvitse pienentää itseään. Voi etsiä vahvan miehen, eikä tule väninää siitä, että pitäisi olla alistuva ja passiivinen.
On parempaa ja huonompaa vahvuutta.
Kun vahvuus on ns. vahvuuteen sairastumista, asia ei ole enää positiivista. Jälkimmäisessä ihminen (voi olla mieskin) oikeastaan unohtaa omat tarpeensa, kun pitää olla itsenäinen ja vahva, eikä salli väsymyksen tai uupumisen näyttämistä. Kun ihminen ajattelee, että hän ei koskaan saa olla heikko, hän itse asiassa on heikko. Oikeasti vahva ihminen myöntää, että hänkin tarvitsee joskus muita ihmisiä.
Kivirekeä ei ole pakko aina vetää yksin, kiroten "kele ei tartte auttaa!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että pelkäät jotenkin sosiaalisesti nolaavasi itsesi, kun olemme samasta kulttuurista ja koodistosta.
Sen sijaan toisen kulttuurin edustajan kanssa on vapaat kädet. Se voi aina mennä sen piikkiin, että asia on oma kulttuuriasi tai vähän sinne päin toteutettua heidän kulttuuriaan tai ihan mitä vaan. Siellähän he eivät myöskään ymmärrä, mikä sosiaalinen status sinulla omassa kotimaassasi on, toisin kuin me täällä ymmärrämme toisemme.
Suomalaisten rakkaus hierarkiaan on pohjatonta. Status, status ja status. Ulkomaalaiset elävät ehkä enemmän sydämellä.
Se peräkylän thaikku ei vielä tiedä, että täällä peräkammarissa äipän nurkissa muhiminen ei ole tavallista tai normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset naiset ollaan aika vahvoja, välillä liikaakin =) Ei kukaan hienohelma ole täällä pärjännyt, se on vähän aikaa sitten pitänyt mennä sisulla läpi tuiskun ja tuulen, ei voi vähästä hätkähtää. Tämä itsenäisyys on jatkunut kasvatuksessa, eikä liity ideologioihin sen enempää.
Kun saat suunnilleen saman verran palkkaa kuin mies olet kasvanut tasaveroisuuteen ja reiluuteen. Silloin on vaikea ottaa "hempeämpää" roolia, se tuntuu monesta naisesta hankalalta. Tässä voisi olla meille opettelun paikka.
Ei vahvan naisen tarvitse pienentää itseään. Voi etsiä vahvan miehen, eikä tule väninää siitä, että pitäisi olla alistuva ja passiivinen.
On parempaa ja huonompaa vahvuutta.
Kun vahvuus on ns. vahvuuteen sairastumista, asia ei ole enää positiivista. Jälkimmäisessä ihminen (voi olla mieskin) oikeastaan unohtaa omat tarpeensa, kun pitää olla itsenäinen ja vahva, eikä salli väsymyksen tai uupumisen näyttämistä. Kun ihminen ajattelee, että hän ei koskaan saa olla heikko, hän itse asiassa on heikko. Oikeasti vahva ihminen myöntää, että hänkin tarvitsee joskus muita ihmisiä.
Kivirekeä ei ole pakko aina vetää yksin, kiroten "kele ei tartte auttaa!"
Entisenö omaishoitajana, olen samaa mieltä. Normaalielämässä ei kuitenkaan tarvitse vetää mitään kivirekeä päivästä toiseen, tai jotain on pahasti vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi,koska suomalainen nainen olettaa heti, että toi haluaa vaan puikottelemaan ja on kyyninen. Hän ei voi kuvitella, että suomalainen mieskin voi haluta romantiikkaa.
Näinhän se on. Tutkimusten mukaan Suomessa ei niin vastenmielisen näköistä naista olekaan, etteikö se miehiä nähdessään luule, että ei saatana, pilluahan nuo kaikki on multa vailla.
Milloin tuo tutkimus on tehty Suomessa? Laitatko linkin?
“The International Institute for Sexual Life Research conducted an extensive, multi-year study on what kinds of actions and bribes would give a Finnish man a theoretical chance of getting sex from his wife. The cheapest bribe was a toy ring found in a puddle, and the most expensive was a luxurious stone house with a sea view. Only a few men had gotten sex, and even then only at the beginning of the relationship.”
Laita linkki lähteeseen. Seksi ei ole jotakin, minkä nainen antaa miehelle. Lähtäkohta on jo täysin pielessä jos tutkitaan mikä hyppypomppurata tuottaa parhaimman palkinnon miehelle. Olisiko tässä vähän pohtimisen paikkaa mm. Ap:lle?
Olen ihminen ensisijaisesti. Ihminen. Kohtele minua ihmisenä. Sitten kun osaat sen, näytän millainen nainen olen.
t. suomalainen nainen
Minulle miehenä seksi tai meidän tapauksessa rakastelu on nimen omaan antamista. Minä annan vaimolleni mahdollisimman paljon nautintoa, kun rakastelemme. Tuokin on yksi ongelma suomalaispareilla, että makuuhuoneesta puuttuu nautinnollinen rakastelu kokonaan ja touhu on hieman väkinäistä panemista, jossa herkemmät tunteet loistavat poissaolollaan.
Anteeksi, mutta mistä sinä tiedät mitä muiden makuuhuoneessa tapahtuu?
Naisten kommenteista esim täällä voi tulkita varsin helposti, että makuuhuoneen tapahtumakalenteri on lähes tyhjä.
Montako naista täällä käy valittamassa? 100, 200? Hyvin marginaalinen otos.
Minä käyn, ja meillä on hyvää avioseksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset naiset ollaan aika vahvoja, välillä liikaakin =) Ei kukaan hienohelma ole täällä pärjännyt, se on vähän aikaa sitten pitänyt mennä sisulla läpi tuiskun ja tuulen, ei voi vähästä hätkähtää. Tämä itsenäisyys on jatkunut kasvatuksessa, eikä liity ideologioihin sen enempää.
Kun saat suunnilleen saman verran palkkaa kuin mies olet kasvanut tasaveroisuuteen ja reiluuteen. Silloin on vaikea ottaa "hempeämpää" roolia, se tuntuu monesta naisesta hankalalta. Tässä voisi olla meille opettelun paikka.
Ei vahvan naisen tarvitse pienentää itseään. Voi etsiä vahvan miehen, eikä tule väninää siitä, että pitäisi olla alistuva ja passiivinen.
On parempaa ja huonompaa vahvuutta.
Kun vahvuus on ns. vahvuuteen sairastumista, asia ei ole enää positiivista. Jälkimmäisessä ihminen (voi olla mieskin) oikeastaan unohtaa omat tarpeensa, kun pitää olla itsenäinen ja vahva, eikä salli väsymyksen tai uupumisen näyttämistä. Kun ihminen ajattelee, että hän ei koskaan saa olla heikko, hän itse asiassa on heikko. Oikeasti vahva ihminen myöntää, että hänkin tarvitsee joskus muita ihmisiä.
Kivirekeä ei ole pakko aina vetää yksin, kiroten "kele ei tartte auttaa!"
Eikö se, että päättää pysyä erossa ihmisistä, jotka kohtelevat sinua huonosti, ole sinusta aitoa vahvuutta? Voi ihan vapaasti olla heikko omissa oloissaan, omien läheistensä seurassa.
Heteromiehet pitävät naisellisista naisista. Suomikantturan kanssa menee homosteluksi.
Vierailija kirjoitti:
Tähän herkkyyden välttelyyn. Olen ollut alunperin hyvin herkkä nainen, olen sitä yhä, mutta enemmän yksityisemmin. Lapsena ja nuorena olin haaveilija.
Minua ovat kohdelleet hyvin karkeasti nimenomaan suomalaiset miehet. Herkkyys on nähty maaperänä hyväksikäyttää, ja kohdella monilla tavoin huonosti tai väkivaltaisesti. En missään tapauksessa oleta samaa kaikista, mutten enää saatuani ns. turpiin toistuvasti myöskään näytä herkkyyttäni ihmisille, joita en tunne.
Tällä hetkellä olen luopunut toivosta kokonaan, enkä enää edes halua parisuhdetta. En ole katkera, olen valmiiksi introvertti ja viihdyn ystävien seurassa ja yksin mainiosti. Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Onnekseni olen kaikesta huolimatta saanut elää jännittävän elämän, en enää kaipaa mitään erityisen säväyttävää.
Uskon, että nuoremmat polvet ja nuoret miehet tuovat murrosta tähän naisiin Suomessa kohdistuvaan väkivaltaiseen ja rumaan käytökseen. Misogynia on väistymässä pikkuhiljaa.
Nämä taipumukset on kansainvälisiä. Juuri luin kolmesta amerikanjuutalaisesta (vanhemmat ko. valtiosta) veljeksestä, jotka huumasivat ja rai skailivat samoja nuoria naisia. Aloittivat jo teini-iässä.
Missä ero? No siinä, ap, että olet limanuljaska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset naiset ollaan aika vahvoja, välillä liikaakin =) Ei kukaan hienohelma ole täällä pärjännyt, se on vähän aikaa sitten pitänyt mennä sisulla läpi tuiskun ja tuulen, ei voi vähästä hätkähtää. Tämä itsenäisyys on jatkunut kasvatuksessa, eikä liity ideologioihin sen enempää.
Kun saat suunnilleen saman verran palkkaa kuin mies olet kasvanut tasaveroisuuteen ja reiluuteen. Silloin on vaikea ottaa "hempeämpää" roolia, se tuntuu monesta naisesta hankalalta. Tässä voisi olla meille opettelun paikka.
Ei vahvan naisen tarvitse pienentää itseään. Voi etsiä vahvan miehen, eikä tule väninää siitä, että pitäisi olla alistuva ja passiivinen.
On parempaa ja huonompaa vahvuutta.
Kun vahvuus on ns. vahvuuteen sairastumista, asia ei ole enää positiivista. Jälkimmäisessä ihminen (voi olla mieskin) oikeastaan unohtaa omat tarpeensa, kun pitää olla itsenäinen ja vahva, eikä salli väsymyksen tai uupumisen näyttämistä. Kun ihminen ajattelee, että hän ei koskaan saa olla heikko, hän itse asiassa on heikko. Oikeasti vahva ihminen myöntää, että hänkin tarvitsee joskus muita ihmisiä.
Kivirekeä ei ole pakko aina vetää yksin, kiroten "kele ei tartte auttaa!"
Eikö se, että päättää pysyä erossa ihmisistä, jotka kohtelevat sinua huonosti, ole sinusta aitoa vahvuutta? Voi ihan vapaasti olla heikko omissa oloissaan, omien läheistensä seurassa.
Kyllä. Mutta monelle on vaikea ottaa vastaan apua mukaviltakaan ihmisiltä.
Monille heikkona olo on vihoviimeinen asia, yksin pitää pärjätä, alkaen siitä että muuttaa kotoa 16-vuotiaana. Tämä yltiöitsenäisyys on aika suomalainen ilmiö. Hyvässä ja pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen, että pelkäät jotenkin sosiaalisesti nolaavasi itsesi, kun olemme samasta kulttuurista ja koodistosta.
Sen sijaan toisen kulttuurin edustajan kanssa on vapaat kädet. Se voi aina mennä sen piikkiin, että asia on oma kulttuuriasi tai vähän sinne päin toteutettua heidän kulttuuriaan tai ihan mitä vaan. Siellähän he eivät myöskään ymmärrä, mikä sosiaalinen status sinulla omassa kotimaassasi on, toisin kuin me täällä ymmärrämme toisemme.
Suomalaisten rakkaus hierarkiaan on pohjatonta. Status, status ja status. Ulkomaalaiset elävät ehkä enemmän sydämellä.
Juuri näin ja siksi täälläkin nämä paksukaiset sössöttävät paksuista lompakoista ulkomaalaisten naisten kohdalla, vaikka todellisuudessa ulkomaalainen nainen osaa olla romanttinen ja seuraa sydämensä ääntä jopa silloin, kun palstajämättären mies, tuo lähes hampaaton kaljamaha pienellä kikulilla varustettuna hurmaa ulkomaalaisen naisen.
Heikko itsetunto voi saada nostatusta jopa reppanan varastamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset naiset ollaan aika vahvoja, välillä liikaakin =) Ei kukaan hienohelma ole täällä pärjännyt, se on vähän aikaa sitten pitänyt mennä sisulla läpi tuiskun ja tuulen, ei voi vähästä hätkähtää. Tämä itsenäisyys on jatkunut kasvatuksessa, eikä liity ideologioihin sen enempää.
Kun saat suunnilleen saman verran palkkaa kuin mies olet kasvanut tasaveroisuuteen ja reiluuteen. Silloin on vaikea ottaa "hempeämpää" roolia, se tuntuu monesta naisesta hankalalta. Tässä voisi olla meille opettelun paikka.
Ei vahvan naisen tarvitse pienentää itseään. Voi etsiä vahvan miehen, eikä tule väninää siitä, että pitäisi olla alistuva ja passiivinen.
On parempaa ja huonompaa vahvuutta.
Kun vahvuus on ns. vahvuuteen sairastumista, asia ei ole enää positiivista. Jälkimmäisessä ihminen (voi olla mieskin) oikeastaan unohtaa omat tarpeensa, kun pitää olla itsenäinen ja vahva, eikä salli väsymyksen tai uupumisen näyttämistä. Kun ihminen ajattelee, että hän ei koskaan saa olla heikko, hän itse asiassa on heikko. Oikeasti vahva ihminen myöntää, että hänkin tarvitsee joskus muita ihmisiä.
Kivirekeä ei ole pakko aina vetää yksin, kiroten "kele ei tartte auttaa!"
Eikö se, että päättää pysyä erossa ihmisistä, jotka kohtelevat sinua huonosti, ole sinusta aitoa vahvuutta? Voi ihan vapaasti olla heikko omissa oloissaan, omien läheistensä seurassa.
Ilman muuta. Mutta monille on todella vaikeaa ottaa apua vastaan mukaviltakin ihmisiltä. Heikkous olisi pahinta mitä moni tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset ei ole teennäisiä vaan aitoja ja rehellisia. Jos yhtään teatteria hommassa mukana, suomalainen vaivaantuu. Toki voit ottaa ulkomailta jonkun naisen, mutta tosipaikan tullen suomalainen on se joka pysyy vierellä vaikka sataisi pommeja ja routaa.
Ainakin se 50% pysyy, loput eroavat.
Ja nainen laittaaneron useimmin alulle.
Muutetaan lause muotoon, suomalaiset naiset ovat tosi luotettavia ja jolleivat ole, se on miesten vika.
Tilastojen mukaan 60% naisista eroavat avioliitoista. Avopareja ei ole mukana. Eli todellinen luku voi olla, että vain 5-10% suomalaisista naisista pysyy tosipaikan tullen rinnalla. Tuo roudan sataminen oli itselle outo käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi,koska suomalainen nainen olettaa heti, että toi haluaa vaan puikottelemaan ja on kyyninen. Hän ei voi kuvitella, että suomalainen mieskin voi haluta romantiikkaa.
Näinhän se on. Tutkimusten mukaan Suomessa ei niin vastenmielisen näköistä naista olekaan, etteikö se miehiä nähdessään luule, että ei saatana, pilluahan nuo kaikki on multa vailla.
Milloin tuo tutkimus on tehty Suomessa? Laitatko linkin?
“The International Institute for Sexual Life Research conducted an extensive, multi-year study on what kinds of actions and bribes would give a Finnish man a theoretical chance of getting sex from his wife. The cheapest bribe was a toy ring found in a puddle, and the most expensive was a luxurious stone house with a sea view. Only a few men had gotten sex, and even then only at the beginning of the relationship.”
Laita linkki lähteeseen. Seksi ei ole jotakin, minkä nainen antaa miehelle. Lähtäkohta on jo täysin pielessä jos tutkitaan mikä hyppypomppurata tuottaa parhaimman palkinnon miehelle. Olisiko tässä vähän pohtimisen paikkaa mm. Ap:lle?
Olen ihminen ensisijaisesti. Ihminen. Kohtele minua ihmisenä. Sitten kun osaat sen, näytän millainen nainen olen.
t. suomalainen nainen
Minulle miehenä seksi tai meidän tapauksessa rakastelu on nimen omaan antamista. Minä annan vaimolleni mahdollisimman paljon nautintoa, kun rakastelemme. Tuokin on yksi ongelma suomalaispareilla, että makuuhuoneesta puuttuu nautinnollinen rakastelu kokonaan ja touhu on hieman väkinäistä panemista, jossa herkemmät tunteet loistavat poissaolollaan.
Onneksi olet selvittänyt kaikkien parien intiimin elämät yksityiset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Ap, pikku idiootti.
Sinänsä liikuttavaa, että nostelet omaa aloitustasi solvaamalla itseäsi. :D Tehoaa kyllä paremmin kuin up tai nosto. Keskustelu jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiseen kulttuurin vähäeleisyys tahtoo näkyä myös parisuhteissa. Poikkeuksiakin on, mutta omalla kohdalla ulkomaalaisen kumppanin kanssa suhde ei ole arkipäiväistynyt, vaan romanttiset eleet ja huomaavaisuus ovat säilyneet molemmin puolin.
Sama täällä. Vielä vuosien jälkeenkin meillä käytetään sanoja I love you päivittäin.
Miksei suomen kielinen ilmaus minä rakastan sinua kelpaa?
Meillä on kotikielenä englanti.
Voisit silti opettaa vaimollesi kolme sanaa suomea. Samalla teidän lapset oppisivat miten rakkaudesta puhutaan suomeksi.
Vaimo puhuu sujuvasti suomea, mutta englanti nyt vaan on mukavampi kotikielenä ja rakkauden kielenä pehmeämpi kummankin mielestä. Makuuhuoneessakin englantilaiset välikommentit ovat parempia. Myös lasten mielestä I love you kuulostaa paremmalta.
Alkaa kuulostaa fiktiolta 😄 Lapset ei osaa suomen kieltä ja englanti on pehmeä kieli. Puhu mieluummin ranskaa rakkauden asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset ei ole teennäisiä vaan aitoja ja rehellisia. Jos yhtään teatteria hommassa mukana, suomalainen vaivaantuu. Toki voit ottaa ulkomailta jonkun naisen, mutta tosipaikan tullen suomalainen on se joka pysyy vierellä vaikka sataisi pommeja ja routaa.
Ainakin se 50% pysyy, loput eroavat.
Ja nainen laittaaneron useimmin alulle.
Muutetaan lause muotoon, suomalaiset naiset ovat tosi luotettavia ja jolleivat ole, se on miesten vika.
Se on sitä epäluotettavuutta kun haluaa erota pettäjästä 🥰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi,koska suomalainen nainen olettaa heti, että toi haluaa vaan puikottelemaan ja on kyyninen. Hän ei voi kuvitella, että suomalainen mieskin voi haluta romantiikkaa.
Näinhän se on. Tutkimusten mukaan Suomessa ei niin vastenmielisen näköistä naista olekaan, etteikö se miehiä nähdessään luule, että ei saatana, pilluahan nuo kaikki on multa vailla.
Milloin tuo tutkimus on tehty Suomessa? Laitatko linkin?
“The International Institute for Sexual Life Research conducted an extensive, multi-year study on what kinds of actions and bribes would give a Finnish man a theoretical chance of getting sex from his wife. The cheapest bribe was a toy ring found in a puddle, and the most expensive was a luxurious stone house with a sea view. Only a few men had gotten sex, and even then only at the beginning of the relationship.”
Laita linkki lähteeseen. Seksi ei ole jotakin, minkä nainen antaa miehelle. Lähtäkohta on jo täysin pielessä jos tutkitaan mikä hyppypomppurata tuottaa parhaimman palkinnon miehelle. Olisiko tässä vähän pohtimisen paikkaa mm. Ap:lle?
Olen ihminen ensisijaisesti. Ihminen. Kohtele minua ihmisenä. Sitten kun osaat sen, näytän millainen nainen olen.
t. suomalainen nainen
Minulle miehenä seksi tai meidän tapauksessa rakastelu on nimen omaan antamista. Minä annan vaimolleni mahdollisimman paljon nautintoa, kun rakastelemme. Tuokin on yksi ongelma suomalaispareilla, että makuuhuoneesta puuttuu nautinnollinen rakastelu kokonaan ja touhu on hieman väkinäistä panemista, jossa herkemmät tunteet loistavat poissaolollaan.
Anteeksi, mutta mistä sinä tiedät mitä muiden makuuhuoneessa tapahtuu?
Naisten kommenteista esim täällä voi tulkita varsin helposti, että makuuhuoneen tapahtumakalenteri on lähes tyhjä.
Montako naista täällä käy valittamassa? 100, 200? Hyvin marginaalinen otos.
Minä käyn, ja meillä on hyvää avioseksiä.
En nyt tähän hätään löytänyt linkkiä siihen tutkimukseen, jossa osoitettiin, että yhtä seksielämäänsä tyytyväistä suomalaista naista kohtaan löytyy aina tuhat naista, jotka eivät ole tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset ei ole teennäisiä vaan aitoja ja rehellisia. Jos yhtään teatteria hommassa mukana, suomalainen vaivaantuu. Toki voit ottaa ulkomailta jonkun naisen, mutta tosipaikan tullen suomalainen on se joka pysyy vierellä vaikka sataisi pommeja ja routaa.
Ei pysy. Pettää ja lähtee kävelemään. Vika on myös aina muualla kuin heissä 100%.
Ainakin se 50% pysyy, loput eroavat.
Ja nainen laittaaneron useimmin alulle.
Muutetaan lause muotoon, suomalaiset naiset ovat tosi luotettavia ja jolleivat ole, se on miesten vika.