Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä muilla viisikymppisillä sellainen olo, että nyt elämä on valmis?
30.10.2026 |
Että on talo maksettu ja kauniisti sisustettu, kauniit ja fiksut lapset maailmalle saatettu, työssä uran huipulla, esim. viimeinkin se professuuri, ja mökki tai etelän kämppä on maksettu? Tuoreita kukkia aina pöydällä, silkkihuivi kaulassa, hymy kalliisti punatuilla huulilla. Tällaiseksi minä nuorena kuvittelin unelma-aikuuden. Kun Kaikki On Valmista.
Kommentit (65)
Kerään elämänviisautta elämällä elämääni ja elän toivottavasti niin että voi jakaa sitä viisautta nuoremmille ketkä eivät vielä ole eläneet niin pitkälle kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika pinnalliset haaveet ollut sulla..
Mikä olisi ollut syvällisempää? Professorin virka pitkän hakemisen ja työskentelyn jälkeen pinnallista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa sulla ollut tylsä elämä.
Tämä 🤣😂
Toivottavasti kenenkään mittari ns hyvästä elämästä EI ole tämä Ap:n versio ..Toivottavasti oli huono provo 0/5
Et ilmeisesti ole vielä 50 v. Ei ollut provo, vaan monet x-sukupolven edustajat jakavat samat kokemukset riittämättömyydestä ja ulkoapäin tulevista vaatimuksista. En missään vaiheessa sanonut, että nämä ovat omia saavutuksiani. En tokikaan oke saavuttanut kaikkea tätä, mutta osittain nuoruuden haaveet ovat toteutuneet. Ajan rajallisuus on tullut näkyvämmäksi elämässä.
-AP
En tiiä, mut ite oon 42v ja koen, et oon ihmisenä valmis. Syvä rauha sisimmässä aamusta iltaan.
Yleensä ihmisillä, joilla oikeasti menee hyvin, ei ole tarpeen toitottaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten sama, mutta huulet eivät ole kauniisti punatut. Voi ei, olen epäonnistunut!
mulla 67 vuotta ja elämä vasta alussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 38 nainen, hyvä työ, ei lapsia, ei omistusasuntoa, ei varaa ostaa pöydälle kukkia kuin pari kertaa vuodessa. Mökki on, muutoin en koe että elämä olisi valmis. Kaikki unelmat vielä lähtökuopissa tai aika mennyt ohi.
Olisi varmaan muutoin noin, mutta avioeron myötä makseltavaa riittää vielä 10 vuodeksi... Kaikki ei valitettavasti vai luojan kiitos mene aina suunnitelmien mukaan, koska elämäähän tässä yritetään elää koko tunnekirjolla ja syvillä kokemuksilla eikä pelkästään suorittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni ei tule valmiiksi ennen kuolemaani. Aina kun olen saanut jonkun haaveeni toteutettua, olen jo keksinyt monta uutta tilalle.
Voisitko antaa inspiraatioksi esimerkkejä haaveistasi? :)
Oletko tylsämielinen ja et osaa haaveilla?
Eri, mutta olen lopettanut haaveilun ajat sitten. Rahat eivät riitä kuin välttömättömään niin ei viitsi kiusata itseään pilvilinnoilla. Et taida tietää tai enää muistaa millaista on kun rahat eivät kerta kaikkiaan riitä mihinkään. Lomarahoja ei ole varaa kuluttaa kevytmielisesti kuten keskiluokalla. Kun se on ainut kerta vuodessa saada vähän enennän rahaa säästöön.
Ei ole. Sosialismin lopullinen tuho on vielä näkemättä ja sen haluan olla katsomassa.
Mies tasan 50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 63-vuotias eikä elämäni ole vielä todellakaan valmis. Säälittää ne jotka niin kokevat.
Työni loppuu vuodenvaihteessa, eikä uutta ole tullut, kun kukaan ei palkkaa 50+ työnhakijaa.
Joten valmistaudun elämään halvemmin, myin isomman asuntoni ja muutin yksiöön. Loput asunnon myynnistä saadut rahat sijoitin, että saisin niistä vähän tasaisemmin tuloa. Myin pois myös mökin ja auton ja lakkautin kaikki tilaukset.
Pitää sitten kitkutella kymmenisen vuotta, kunnes alkaa ehkä saada eläkettä.
Ei vastaa ihan ap:n kuvitelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni ei tule valmiiksi ennen kuolemaani. Aina kun olen saanut jonkun haaveeni toteutettua, olen jo keksinyt monta uutta tilalle.
Voisitko antaa inspiraatioksi esimerkkejä haaveistasi? :)
Haaveilin muutosta ulkomaille. Niinpä tein aikani töitä ja muutin Lontooseen. Samalla haaveilin parisuhteesta, joten jostain käsittämättömästä syystä aivan ihana kurssikaverini halusi avioon kanssani. Sitten halusimme yhdessä matkustella, ostaa paremman asunnon paremmasta paikasta jne.
No ei, saisipa edes ensimmäisen parisuhteen.
Ei ole mitään noista edes tietoa. Viisikymppisiin on tosin hieman matkaa vielä, eipä noista näillä nykyisillä elinkustannuksilla ja niiden nousemisilla ole noista mitään tulossakaan. Ja aivan ok niin.
Ei ole mitään noista materiaalisista asioista, ja viittäkymppiä lähestyessä olen tajunnut, että ne ovat ihan turhaa vouhottamista. Kaikki kisaaminen ja toisille näyttäminen on ihan älyttömän typerää touhua. Henkisesti minulla on kyllä semmoinen tunne, että olen "perillä" jossain. Vähän kuin olisi tehnyt pitkän roadtripin, ja nyt sitten ollaan perillä niin kauan kuin majoitusta täällä riittää. Ja sitten jossain vaiheessa on edessä se viimeinen reissu jonnekin muualle, jota odotan uteliaana myös. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Sosialismin lopullinen tuho on vielä näkemättä ja sen haluan olla katsomassa.
Mies tasan 50.
Saatat pettyä aika rankasti. AI:n vallankumouksen myötä ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin jonkinlainen sosialismi.
Lähinnä mietin, että miten ihmeessä sitä lapsena luulikin aikuisten tai viimeistään viisikymppisten olevan jotenkin kamalan fiksuja.
No ei ole. Nyt vasta tiedän mitä haluan ja mitä en. Elämä voi olla ikinä valmis ennen kuolemaa.