Onko täällä _yhtään_ naista, jota ei olisi edes joskus ahdisteltu?
Siis enemmän tai vähemmän tungeteltu tai mies käyttäytynyt uhkaavasti? Kysynpä vain. Itse en jaksa edes muistaa kaikkia kertoja. On tapahtumia laidasta laitaan, jotka täyttävät rikoksen, jopa törkeän sellaisen, tunnusmerkit.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Suurinta osaa miehistäkin on ahdisteltu joko naisten taikka miesten toimesta. Miehillä vain ei ole samanlaista valitusoikeutta, että se tulisi julki.
Kyllä miehilläkin on aivan samanlainen oikeus, ja jopa pidän molempien sukupuolien velvollisuutena sitä, että epäasialliselle käytökselle parhaan mukaan yritetään laittaa stoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on se, mitä itse tuntee ahdisteluksi, ja mitä ei. En minä kokenut mitenkään loukkaavana tai pelottavana tms, kun työpaikallani palomiehet nauraen pyysivät minua yöksi sänkyynsä, jne. Vastasin samalla mitalla ja heitin pallon takaisin. Olin 23v, miehet 30-55v.
Nykyään jos tuollaisen toisi julki, sehän olisi ihmisten mielestä aivan kamalaa. Minua ei hetkauta edelleenkään.
Epäasiallinen käytös on epäasiallista käytöstä vaikkei se sinua henkilökohtaisesti hetkauttaisikaan. Sellaisesta tulee pyrkiä pois.
No ei siellä ketään sinun kaltaistasi ollut paikalla. Minua arvostettiin työpaikalla ja mielestäni käytös oli täysin asiallista. Huumori on huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nelikymppinen nainen, jota ei ole koskaan ahdisteltu. Toisaalta valitsen seurani tarkkaan, enkä lähde kesäyönä kännissä minihameessa Kaisaniemen puistoon tai määhänmyyttäjän taksiin. Toisaalta mieheni mielestä minusta huokuu ulospäin vahvuus ja kova luonne, eivät uskalla tulla lääppimään tai ehdottelemaan. Olen reservin upseeri ja harrastan erästä kamppailulajia.
Hieno juttu sinulle! Harmi, että monet meistä ovat kokeneet ahdistelua jo lapsena, eikä silloin kavuttu mamutaksiin tai hortoiltu kännissä puistoissa.
Eikä lapsina oltu vielä käyty sotilaskoulutuksia eikä oltu harjaantuneita kamppailulajissa.
Olen yli nelikymppinen ja ainoat kerrat kun olen aikuisena ahdistelua kokenut on ollut töissä. Olen sairaanhoitaja ja toisinaan ihan selvät ja oikeustoimikelpoiset miehet saattavat ehdotella ties mitä, kysellä numeroa ja jopa yrittää lääppiä. Se on inhottavaa ja minun kohdallani tämä jää yhteen kertaan. Osaan olla varsin tuikea ja vartijan hankin paikalle nopeasti tarvittaessa.
Lapsena ja nuorena ahdistelua oli järkyttävän paljon. Alkaen omasta isästä. Enempää en halua tähän edes kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on, että nainen kokee samanlaisen käytöksen ihailemaltaan mieheltä flirttailuksi ja vastenmieliseltä ahdisteluksi.
No haloo.
Eri asia, onko jokin toivottua ja haluttua vai pakotetaanko siihen.
Kai sitä omaa ihastusta haluaakin olla lähellä ja karttaa ihmisiä joista ei pidä.
Olipahan taas miesargumentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on se, mitä itse tuntee ahdisteluksi, ja mitä ei. En minä kokenut mitenkään loukkaavana tai pelottavana tms, kun työpaikallani palomiehet nauraen pyysivät minua yöksi sänkyynsä, jne. Vastasin samalla mitalla ja heitin pallon takaisin. Olin 23v, miehet 30-55v.
Nykyään jos tuollaisen toisi julki, sehän olisi ihmisten mielestä aivan kamalaa. Minua ei hetkauta edelleenkään.
Epäasiallinen käytös on epäasiallista käytöstä vaikkei se sinua henkilökohtaisesti hetkauttaisikaan. Sellaisesta tulee pyrkiä pois.
No ei siellä ketään sinun kaltaistasi ollut paikalla. Minua arvostettiin työpaikalla ja mielestäni käytös oli täysin asiallista. Huumori on huumoria.
Huumori on ehkäpä paskin tekosyy ikinä huonolle käytökselle.
Huono käytös on huonoa käytöstä, oli se huumoria tai ei.
Vähän puukotin, se oli vain huumoria...
Epäasiallinen käytös on epäasiallista käytöstä vaikkei se sinua henkilökohtaisesti hetkauttaisikaan. Sellaisesta tulee pyrkiä pois.