Mä olen surkea opettaja

En opi ikinä pitämään kuria, teen muita työhön liittyviä mokia, stressaannun kaikesta. Aineenhallintaa ei ole koska muisti on ihan paska, samasta syystä en opi oppilaitten nimiä. En varmaan ole ikinä ansainnut vakituista työpaikkaa.

Ainoastaan yhden pojan kanssa on onnistumisen kokemus ja häneen tietysti menin sen takia rakastumaan :(

onneksi meidän koululla ei ole sinunkaltaisiasi opeja...ei ole alanvaihto käynyt mielessä??

väärällä alalla, sitä paitsi, jos susta ei kouluissa oikein tykätä, kyllähän noi sijaisuudetkin pian vähenee ja loppuu.



Tai sitten sun pitää panostaa nykyisen työn opiskeluun, eihän noin voi jatkua!



Olen itse ope ja kieltämättä on kauhean rasittavaa, kun ap:n kaltaisia sijaisia aina silloin tällöin tulee kollegaksi... Parhaamme sitten yritämme opettajainhuoneessa leikkiä opettajankoulutuslaitosta kaikki tauot, mutta ei se välttämättä auta asiaa.

En opi ikinä pitämään kuria, teen muita työhön liittyviä mokia, stressaannun kaikesta. Aineenhallintaa ei ole koska muisti on ihan paska, samasta syystä en opi oppilaitten nimiä. En varmaan ole ikinä ansainnut vakituista työpaikkaa.

Ainoastaan yhden pojan kanssa on onnistumisen kokemus ja häneen tietysti menin sen takia rakastumaan :(

Kuinka kauan olet ollut opettajana?

Älä hermoile turhia. Kaikki opet tekee mokia, olivat ne sitten sijaisia tai 30 vuoden kokemuksen omaavia. On vaan oppilaille rehellinen niin sattuessa ja pistää nauruksi. Jos näytät epävarmuutesi on kurinpito vaikeaa, samoin jos yrität heti alkuun kaverata. Heti alkuun tiukka ote ja siitä voi sitten löysentää otetta jos tuntuu siltä. Toisinpäin ei onnistu.

Mistä sinä stressaannut? Valmistele tunnit huolella niin tiedät mitä teet, eikä syytä suurempaan stressiin pitäisi olla. Toki vaatii paljon töitä. Valmistaudu myös yllättäviin mahdollisiin tilanteisiin.

Kai sinulla on istumajärjestys kirjoitettuna lapulle? Ei niitä nimiä heti opi, varsinkin jos oppilaita on paljon. Kaikki teinit nyt ainakin näyttää muutenkin ihan samalta.

Millä luokka-asteella opetat?

t. toinen ope

leikkimielisesti siis ap---



oletko käyttänyt valtaasio, aukotoriteettiasi ap



käytä valtaasi- laita jälki-iistuntoon, laita kotiin kirjeitä, lähetä rehtorille ylivilkkaita- hae avustajaa, pyydä vanhempia idea- palavereihin

voimia

Kokemusta on.



t: kollega

reilun vuoden olen näitä sijaisuuksia tehnyt, yläasteella. En halua uutta opiskelua koska en yksinkertaisesti jaksa opiskella, nämäkin opinnot meivät rimaa hipoen tyydyttävillä arvosanoilla :(

Olen just sellainen entinen kiltti tyttö joka ei osaa eikä oikeastaan edes halua käyttää auktoriteettia, vaan olisi mieluummin kiva. Yhden kymppiluokan kanssa se tyyli puri, ne tykkäsivät kun en ollut niille ärjy ja olivat enkelin kilttejä minulle vaikka aikaisemmin olivat olleet tosi hankalia. Sieltä tämä minun ihastuksenikin löytyi (17v). En minä sille ole sitä suoraan ilmaissut, mutta olen järjestänyt meille koulun loputtua (on nyt amiksessa) yhteistä tekemistä ja nähdään aina välillä niissä merkeissä. Tykkääminen on selvästi molemminpuoleista, mutta ääneen sitä ei ole sanottu, ei ainakaan vielä...

Stressaannun siitä että en tunne hallitsevani tilanteita. Minua ei totella, usein joudun tunnille jonka aiheesta en oikeasti tiedä mitään ja johon en ole voinut mitenkään valmistautua. Olen pieni ja hoikka ja 10 vuotta ikäistäni nuoremman näköinen...

pää kuntoon ennen kuin ryhtyy niinkin vastuulliseen hommaan kuin nuorten opettajaksi. Sulla on aika paljon merkitystä siinä, millaiseksi niiden nuorten tulevaisuus kenties muodustuu (ainakin jos saat vakipaikan), joten suosittelen lämpimästi sitä, että ennen kuin jatkat noissa hommissa, mietit ja pohdit hyvin tarkkaan ja perusteellisesti, miksi sinä olisit oikeutettu opettajaksi, mitä elämäneväitä sinulla olisi tarjota niille nuorille.

ap

ns. päässä heittää, vaan siellä voi käydä pohtimassa mm. sellaisia kysymyksiä, kuin miksi tunnet olevasi surkea opettaja ja mitä asian eteen voisi tai kannattaisi tehdä. Siellä voisit saada vähän toisenlaisen näkökulman oman elämäsi asioihin.

Se että päättelet minun päätelleen, että päässäsi heittää, on aika hyvä indikaattori siitä,että keskustelu jonkun ammattilaisen kanssa olisi ehkä paikallaan.

Laita oppilaat lukemaan kirjasta ja tekemään tehtäviä.



Kysy myös aina kun menet koululle, mitä teet, jos tulee ongelmatilanteita eikä luokka tottele sinua. Annat tietysti sellaisen vaikutelman, ettei tällaista nyt tietenkään tule tapahtumaan, mutta jos sattuu, että joku haluaa koetella sijaista, millaiset toimintatavat koululla on (saako lähettää rehtorille/kuraattorille jne).



Aineenhallinta vahvistuu kyllä ajan myötä, varsinkin jos saat opettaa pidemmän ajan samassa paikassa. Onko sulla itselläsi olemassa vaikka joku yläasteen kirjasarja aineestasi, jotta voisit vapaa-ajallasi opiskella, mitä asioita milläkin luokalla opetetaan, niin ei mikään tulisi niin yllätyksenä?

Oppilaat etenkin yläkoulussa on yleensä sijaisia kohtaan paljon hankalampia kuin ns omaa opea kohtaan. He tietävät, että oma ope on se, joka antaa numerot, arvostelee kokeet ja on tarvittaessa yhteydessä kotiin. Sijainen ei tee mitään näistä, joten nuoretkin sitten testaa urakalla.



Kun saat vakipaikan ja jaksat muutaman viikon olla tiukka kurin pitäjä, voit sen jälkeen ollakin jo mukava :) Täysi kuria pitämättä opettaja ei voi olla, jos haluaa että homma toimii ja kaikilla on mahdollisuus oppia luokassa jotakin.

17-v on jo aikuinen, ja moni poika on 17-vuotiaana tosi söpö. Itsekin olen tehnyt yläasteella sijaisuuksia, ja kyllä siellä ysiluokalla aina muutama hyvännäköinen poika on.

Pedofiiliopettaja! Mene hoitoon!

oppilaisiin ja vaikuttaa sitä kautta heidän käytökseensä ap:tä kohtaan. Joten tee ap palvelus niitä nuoria kohtaan, vaihda alaa.

mutta siihen voi, ettei tee asian eteen mitään. Minusta ap:n ei kannattaisi hankkiutua ko. pojan kanssa mihinkään suhteeseen, vaikkei siinä mitään rikollista olekaan. Mainekin kiertää, jos alat ex-oppilaan kanssa seurustella...

täällä riittää vielä kouluja kierrettäväksi eikä mainekaan mihinkään kovin laajalle leviä (siis huonon opettajan maine, tuskin siis suhde ex-oppilaaseenkaan kovin laajalle kiirisi).

Tuosta suhteesta vielä, että siitä ihmissuhteesta en näin alamaissa halua missään nimessä luopua. Meillä on selllainen keskinäisen kehumisen kerho, jota ei mistään muualta löydä :) Minä kehun häntä joka koulussa koki olevansa luuseri ja hän taas kehuu minua joka nyt koen olevani luuseri. Itse en aijo tehdä sen intiimimpää aloitetta, mutta jos hän tekee niin vastaan kyllä siihen. Meillä on kumminkin alle kymmenen vuotta ikäeroa ja henkistä ikäeroa ei päivääkään ;)

Ehkä siksi olenkin huono opettaja että olen niin lapsellinen

17-v on jo aikuinen, ja moni poika on 17-vuotiaana tosi söpö. Itsekin olen tehnyt yläasteella sijaisuuksia, ja kyllä siellä ysiluokalla aina muutama hyvännäköinen poika on.

Sijaisena ei todellakaan voi tietää kaikkia asioita, kymmeniä nimiä ei kukaan kerralla opi, kakarat hyppii ihan varmasti nenille. Kaikki tuo helpottuu pitemmässä työsuhteessa. Yläaste on vaikea työpaikka opelle, varsinkin sijaiselle. Älä murehdi, ei nuo vaikeudet loputtomiin jatku.



Älä petä itseäsi sen 17-vuotiaan suhteen - kyseessä on ihan eri kehitysvaiheessa oleva nuori ihminen. Et saa haitata sen pojan kehitystä, vaan sinun täytyy olla kiva aikuinen, johon voi tukeutua, jonka voi ottaa harjoitusvastustajaksi, mutta joka laittaa asiat oikeihin raameihinsa eikä lähde mukaan ihastusleikkeihin.

Voisin vaikka kuvitella perustavani perheen hänen kanssaan. Ei meidän kehitystasoissamme ole todellakaan mitään eroa ;) Mutta todellakaan ei ole tar