Edam pallojuustossa oli aikoinaan 40% rasvaa mutta ei ihmiset ollu 80-luvulla lihavia, nyt on vaikka syövät kevyttuotteita
Suomalaiset lapset on Euroopan lihavimpia ja aikuiset tulee hyvää vauhtia perssä
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne annokset, mitä kasarilla syötiin, olivat paljon pienempiä kuin nykyään. Ruoka ei ollut samalla tavalla pitkälle prosessoitua ja lisäaineilla kyllästettyä. Samanlaista napostelukulttuuriakaan ei ollut. Hyvä, jos lapsena sai saunan jälkeen yhden limpparin, 0,33 l pullon siis. Ja lauantaipussi jaettiin siskon kanssa.
Onni oli 5 markan irto karkkipussi :) josta riitti sisaruksillekin.
Nykyään syödään tuplaten se, mitä 80-luvulla. Silloin ei juuri kukaan elänyt syödäkseen. Toisin on nyt.
Ihmiset noudattivat ruoka-aikoja, ruoka tehtiin itse ja jatkuva välipalojen ja karkkien ym. mässytys ei kuulunut elämään. Kun oli karkkipäivä lapsena, sai ehkä 10 merkkaria tai suklaapatukan, ei kilon pussia irtokarkkeja.
Muistanko väärin vai merkittiinkö juustoon kuiva-aineesta laskettu rasva?
Ei Edam ole ikinä ollut rasvaisimpia juustoja jo rakenteensa vuoksi (kumimainen). Turunmaa oli minulle se rasvajuusto tuolloin, nimessäkin luki kerma.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne annokset, mitä kasarilla syötiin, olivat paljon pienempiä kuin nykyään. Ruoka ei ollut samalla tavalla pitkälle prosessoitua ja lisäaineilla kyllästettyä. Samanlaista napostelukulttuuriakaan ei ollut. Hyvä, jos lapsena sai saunan jälkeen yhden limpparin, 0,33 l pullon siis. Ja lauantaipussi jaettiin siskon kanssa.
Lauantaipussi oli myös 100g, ei 150g.
Lautasten halkaisijaan on tainnut tulla 20-40% lisää. Huvittavaa kun käyn vanhempien luona katsoa miten paljon pienempi lapsuuden lautaset olivat.
Ja 20% lisää tarkoittaa 44% lisää pinta alaa. 40% 96% lisää.
80-luvulla edam joka ostettiin kotiin oli joku 300 gramman palanen. Nyt ostetaan 1,25 kg köntti.
Sori vaan mutta kasarilla ihmiset oli laihaläskejä. Ja ainakin oman suvun vanhemmat naiset oli todella lihavia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset noudattivat ruoka-aikoja, ruoka tehtiin itse ja jatkuva välipalojen ja karkkien ym. mässytys ei kuulunut elämään. Kun oli karkkipäivä lapsena, sai ehkä 10 merkkaria tai suklaapatukan, ei kilon pussia irtokarkkeja.
Ja lapset oli 3 tuntia joka päivä ulkona leikkimässä tai pelaamassa jotain, kesät, talvet koulun päälle.
Kaupassa mies aikoi ottaa 1 % kreikkalaista jugurttia, nainen sanoi älä sitä ota se on pahaa ja sitten mies otti sen missä on 10 % rasvaa.
Perunaa ja lihakastiketta. Pieni kasa porkkanaraastetta. Tuota ruoka päivästä toiseen.
Kasarilla olin liikkuva teini ja nyt monisairas, lähes liikuntakyvytön vanhus. Nyt pitää olla energiansaannissa todella varovainen ettei painoa kerry yhtään lisää.
Meillä oli perinteinen karkkipäivä lauantai, eikä pientä viikkorahaa viitsinyt tuhlata karkkiin jotta sai rahaa säästöpossuun. Välipaloja toki syötiin mutta voileipiä tai hedelmiä, ei koskaan limpparia tai sipsejä. Kesälomalla sai sentään juoda rymdiä sen kun napa kesti ja päälle metsämansikoita kunhan jaksoi itse kerätä. Luokassa oli yleensä hyvä jos 1 selvästi ylipainoinen.
Ei ole juustosta kiinni tämän kansan lihavuus!
Oli kasarilla lihavia. Oma äitinikin silloin taisteli painonsa kanssa, samoin monet muutkin. Oli kaljamahaisia miehiä, sekä raskauksien jälkeen ylipainoisiksi jääneitä naisia. Laihdutukseen myytiin silloinkin ties mitä tuotteita, pääosin humpuukia.
Aika epätoivoinen yritys keksiä nykyiselle ylensyönnille jotain pilipaliverukkeita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne annokset, mitä kasarilla syötiin, olivat paljon pienempiä kuin nykyään. Ruoka ei ollut samalla tavalla pitkälle prosessoitua ja lisäaineilla kyllästettyä. Samanlaista napostelukulttuuriakaan ei ollut. Hyvä, jos lapsena sai saunan jälkeen yhden limpparin, 0,33 l pullon siis. Ja lauantaipussi jaettiin siskon kanssa.
Kyllä meillä syötiin ainakin paljon juustoa. Aina oli leivän päällä voin lisäksi. Ja olin hoikka tyttö vielä kasarilla ja ysärin alussakin.
Meillä ei kyllä saanut limsaa lapsena kuin pari kertaa vuodessa. Sitten vissiin vaurastuttiin vähän, kun kasarin lopussa teininä sai useammin.
Karkkia en saanut lainkaan 3-vuotiaaksi asti, sen jälkeen on ollutkin ihan hirveä makeanhimo aina.
Ruoka oli terveellistä äidin tekemää kotiruokaa. Ainoastaan hernesoppa ostettiin eineksenä, tai säilykehän se oli.
No jos kroppa ei saa rasvaa ravinnosta, niin se oppii muuttamaan hiilihydraratit kehon rasvaksi jotta voi varastoida rasvaa tulevaa tilannetta varten.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole juustosta kiinni tämän kansan lihavuus!
Ranskalaiset syö paljon juustoja, ja on pieniä ja hoikkia.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla edam joka ostettiin kotiin oli joku 300 gramman palanen. Nyt ostetaan 1,25 kg köntti.
Kyllä meillä ostettiin tukusta tosi isoja könttejä.
T. Yrittäjän lapsi
Kyllä ne annokset, mitä kasarilla syötiin, olivat paljon pienempiä kuin nykyään. Ruoka ei ollut samalla tavalla pitkälle prosessoitua ja lisäaineilla kyllästettyä. Samanlaista napostelukulttuuriakaan ei ollut. Hyvä, jos lapsena sai saunan jälkeen yhden limpparin, 0,33 l pullon siis. Ja lauantaipussi jaettiin siskon kanssa.